Suomen Akatemia 2013: Tutkimus ei tunne rajoja

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
Advertisements

Sapuska - Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2008 – 2012 Joensuu DM Copyright © Tekes.
Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
©SA. ©SA Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia Rahoitus Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset Suomen Akatemia 2011: tiede.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Akatemian tutkimusrahoitus Avoin kilpailu, määräaikainen rahoitus Rahoituspäätöksiä tehdään noin 317 miljoonalla eurolla vuonna 2013.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden.
Suomen Akatemia 2012: tiede kasvuun
• Kuvioita ja taulukoita raportista Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis Annamaija Lehvo ja Anu Nuutinen Suomen.
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Open Access –julkaiseminen tutkimuksen rahoituksen ja arvioinnin näkökulmasta Anneli Pauli, ylijohtaja (tutkimus)
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
Tutkimuksen rahoitus Suomessa
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Tutkimuksen vaikuttavuus rahoittajan näkökulmasta Markku Mattila 11. maaliskuuta
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSRAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUS Julkistamistilaisuus
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuus Helsinki Gustav Björkstrand.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Finnish Science in International Comparison A Bibliometric Analysis Kommenttipuheenvuoro Outi Krause TKK.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018
FUAS Kielet ja viestintä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Akatemia: tutkimusrahoituksen muutokset 2010 Kirsi Murtosaari.
Akatemia: ennakkoinfoa syksyn 2010 hausta
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
ENI CBC –ohjelmakauden mahdollisuudet ENPI CBC –ohjelmien ohjelmakauden päätöstilaisuus Finlandia-talo, Neuvotteleva virkamies Petri.
VTT - OSAAMINEN RATKAISEE VTT lyhyesti VTT ON PUOLUEETON JA MONIALAINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIO Palveluksessa noin 3000 asiantuntijaa Liikevaihto.
Suomen Akatemia 2008 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
Tekesin rahoitus ja palvelut tutkimusorganisaatioille 2015
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
Organisaatioiden välinen yhteistyö OKM:n näkökulmasta
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Sosiaaliturvan ABC toimittajille Kela lainsäädännön toimeenpanijana
Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Suomen Akatemia Tehtävät Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen;
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-TUTKI-hankkeen.
OKM:n julkaisutiedonkeruun tarkoitukset Hannu Siren, johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki.
Miten teen hyvän hakemuksen? Juha Sihvola
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja.
Tiina Harjunpää, Keski-Pohjanmaan liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut Keski-Pohjanmaalla.
© SUOMEN AKATEMIA 2 Avoin tiede Suomen Akatemian hakuohjeissa Avoimen tieteen huomiointi tutkimuksen suunnittelussa tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Esityksen transkriptio:

Suomen Akatemia 2013: Tutkimus ei tunne rajoja Suomen Akatemia 2013: Tieteen parhaaksi Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia Rahoitus Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset

Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa

T&k-toiminta Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa • T&k-tehtävissä työskenteli 80 800 henkilöä • Suhteellisesti enemmän kuin muissa maissa • T&k-rahoitus 7,1 mrd euroa • Yritysten osuus lähes 70 % • Valtion t&k-rahoitus 2,0 mrd euroa • T&k-panostus 3,6 % bkt:sta Julkisen t&k-rahoituksen osuus bkt:sta 0,99 % • 14 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua • Yliopistoista valmistuu yli 1 600 tohtoria vuodessa

T&k-menot Suomessa 1991 - 2012 Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1991–2012 Yhteensä 7,1 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus, 31.10.2012

Valtion tutkimusmenot 2012 Valtion tutkimusrahoitus 2013 Yhteensä 2 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus 2013

T&k-panostus eräissä OECD-maissa Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa sekä Kiinassa ja Venäjällä (t&k-menojen osuus bkt:stä) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, 23.2.2013; Tilastokeskus 2013

Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset julkaisut vuosina 1991–2011 Lähde: Thomson Reuters, Web of science -tietokannat, 5.2.2013: SCI, SSCI, A&HCI

Suomen Akatemia Suomen Akatemia • Tehtävät • Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen; 317 milj. euroa vuonna 2013 • Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä • Kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä • Toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muita tiedepoliittisia asiantuntijatehtäviä • Neljä tieteellistä toimikuntaa, joiden toiminta kattaa kaikki tieteenalat • Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 8 000 henkilöä • Akatemiassa työskentelee noin 140 henkilöä

Akatemian strategia Suomen Akatemian strategia Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistamiseksi Akatemia • Edistää • korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta • rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä • tutkimuksen osuutta innovaatioihin tähtäävässä kehitystyössä • Tukee • suomalaisten tutkijoiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia • tieteen uudistumista, monitieteisyyttä, uusia lähestymistapoja ja läpimurtoja • Vahvistaa • tutkimusympäristöjen kansainvälistymistä ja houkuttelevuutta • Seuraa ja arvioi • suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä kehittymistä • Toimii yhteistyössä • eri tahojen kanssa suomalaisen tieteen uudistamiseksi

Tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntemus Suomen Akatemia tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana • Tiedepoliittiset linjaukset ja kannanotot sekä tiedepoliittinen keskustelu • Hakemusten arviointi • Tutkimuksen arviointi • Tutkimusohjelmien arviointi • Tieteen, tutkimuksen ja tieteenalojen arviointi • Tieteen ja tutkimuksen ennakointi sekä vaikuttavuuden analysointi • Tiedeindikaattorit • Eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen tiedepolitiikkaan vaikuttaminen

Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (1) Suomen tieteen tilan ja tason arviointi • Säännölliset katsaukset. Akatemia laatii seuraavan katsauksen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä. • Arviointiprosessia kehitetään. Määräajoin laaditut katsaukset mahdollistavat yliopistojen tutkimustoiminnan ja tieteenalojen laadun pitkäaikaisen seurannan sekä antavat pohjaa tiedepoliittiselle päätöksenteolle. Vaikuttavuusarvioinnin ja indikaattoreiden kehittäminen • Kehitystyössä keskeistä yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön, CSC:n, Tilastokeskuksen ja Tekesin kanssa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi • Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama arviointi valmistuu vuonna 2013

Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (2) Tieteenala- ja tutkimusala-arvioinnit • Kansainvälinen paneeli arvioi alan tutkimuksen asemaa ja laatua • Vuosittain muutama arviointi tieteellisten toimikuntien valitsemilta aloilta Tutkimusohjelma-arvoinnit • Vuosittain päättyneiden ohjelmien arviointeja Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arviointi • Tulokset keväällä 2013 Tulevaisuusselonteko: Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi • Tulevaisuusselonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2013 • Tulevaisuusselonteon ennakointiprosessi; vastuutaho VNK, muut osapuolet Suomen Akatemia, Sitra, Tekes ja TEM, verkkoraportti helmikuussa 2013 • Ennakointiprosessin arviointi: Akatemian osarahoitus, valmis kesällä 2013

Organisaatio (suppea)

Organisaatio (laaja) Organisaatio

Akatemian tutkimusrahoitus • Avoin kilpailu, määräaikainen rahoitus • Rahoituspäätöksiä tehdään noin 317 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Hakemuksia yli 3 700 kpl, arvoltaan 1,5 mrd euroa vuonna 2012. Päärahoitusmuotojen hakemusten määrästä laskettu hyväksymisprosentti alle 22 % ja lukumäärästä laskettu hyväksymisprosentti 35 % vuonna 2012. • Rahoitus suunnataan parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille korkeatasoisen tutkimuksen toteuttamiseen • Rahoituspäätökset perustuvat • Akatemian hallituksen tutkimuspoliittisiin linjauksiin • Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjaan • Tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen vertaisarviointiin: puolueeton ja asiantunteva arviointi • Avoimeen ja läpinäkyvään päätöksentekoon: kriteerit, prosessit ja päätökset julkisia • Hakijoiden tasa-arvoiseen kohteluun

Akatemian rahoitusmuodot

Haut tutkijan uran eri vaiheissa • Akatemiaprofessori • Laaja-alaisia ja kaikkein vaativimpia tutkimus- ja opetustehtäviä • Alansa tieteellinen ja akateeminen johtaja • Myötävaikuttaa tutkimuksen edistymiseen tieteenalallaan • Enintään viideksi vuodeksi kerrallaan • Akatemiatutkija • Itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia • Edellytetään menestyksekästä ja korkeatasoista tieteellistä työskentelyä • 5-vuotisia • Tutkijatohtori • Äskettäin tohtoritutkinnon suorittaneita • 3-vuotisia

Akatemiahankkeet Akatemiahankkeet • Suurin ja keskeisin rahoitusmuoto • Edistävät tutkimuksen laatua, monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä tarjoamalla mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät Ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista Palkkoihin Tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan Matkakuluihin Kansainväliseen yhteistyöhön

Tutkimusohjelmat Tutkimusohjelmat Lisäarvo monitieteisyys kansainvälisyys yhteistyö vaikuttavuus Vastaavat tieteen ajankohtaisiin kysymyksiin ja yhteiskunnan suuriin haasteisiin Ovat aiheeltaan rajattuja, määräaikaisia ja koordinoituja tutkimushankkeiden monitieteisiä kokonaisuuksia  Tuovat lisäarvoa hankekohtaiseen erillisrahoitukseen verrattuna Ovat eri tieteenalojen tutkijoiden, tutkimustiedon käyttäjien ja tutkimuksen rahoittajien välisen yhteistyön alustoja Edistävät kansainvälistä tutkimusyhteistyötä Ohjelmien kansainväliset verkostot Yhteisrahoitteiset kansainväliset tutkimushankkeet

Käynnissä olevat tutkimusohjelmat • Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta, AKVA (2012–2016) • Asumisen tulevaisuus, ASU (2011–2015) • Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät, FOTONIIKKA (2010–2013) • Ihmisen mieli, MIND, (2013–2016) • Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta, FICCA (2011–2014) • Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU (2006–2013) *) • Laskennalliset tieteet, LASTU (2010–2016) • Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys, SKIDI-KIDS (2010–2015) Ohjelmoitavat materiaalit, OMA (2012–2016) Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA (2007–2014) *) *) Kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu Valmistelussa ja haettavana olevat ohjelmat • Arktinen tutkimus • Energiatutkimus • Synteettinen biologia, FinSynBio • Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen, TULOS

Tutkimuksen huippuyksiköt Tavoitteet • Tutkimuksen laatutason nostaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen • Näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen • Huippututkimuksen integrointi osaksi tutkimus-, koulutus- ja teknologiapolitiikkaa • Korkeatasoiset, luovat ja tehokkaat tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöt Edellytykset • Koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä • On alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä • Omaa selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät ja yhteisen johdon Kaikki huippuyksikköohjelmat • 2000–2005 (26 huippuyksikköä) • 2002–2007 (16 yksikköä) • 2006–2011 (23 yksikköä) • 2008–2013 (18 yksikköä) • 2012–2017 (15 yksikköä) • 2014–2019 haussa

2008 - 2013 Tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2008–2013

2012 - 2017 Tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2012–2017

Tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2014–2019 Analyysin ja dynamiikan tutkimus Mitochondria, Metabolism and Disease (FinMIT) Auringon pitkäaikaisen muutoksen ja vaikutusten tutkimus Laserkeilaus Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen tutkimus Primaarituottajien molekyylibiologian tutkimus Ilmakehäntutkimus - molekyyli- ja biologisista prosesseista globaaliin ilmastotutkimukseen Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa Järki ja uskonnollinen hyväksyminen Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimus Kalvotutkimus: lipidi-proteiini-vuorovaikutuksista biologisiin toimintoihin Translationaalisen syöpäbiologian tutkimus Kokeellisen ja laskennallisen kehitysbiologian tutkimus Verenkierto‐ ja aineenvaihdunta-sairauksien tutkimus

Pohjoismaiset huippuyksiköt • Yhteisillä huippuyksikköohjelmilla vaikutetaan pohjoismaisen tutkimuksen tasoon, laatuun, tehokkuuteen ja näkyvyyteen • Rahoitus pohjoismaisilta tieteellisiltä toimikunnilta, Pohjoismaiden ministerineuvostolta ja NordForskilta. Suomen Akatemia on yksi rahoittajista. • Alkamassa: • NeGI (Nordic eScience Globalisation Initiative) NcoE aiheesta eScience in Climate and Environmental Research (yhdestä kolmeen huippuyksikköä) • Ohjelma pohjautuu eNoria-ohjelman jälkeen laadittuun pohjoismaiseen eScience-toimintasuunnitelmaan • NcoE Education for Tomorrow (yksi huippuyksikkö) • Osa ohjelmaa, johon kuuluu viisi tutkimushanketta sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama kouluruokailua koskeva tutkimushanke

Kansainvälistyminen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Tuetaan kaikissa rahoitusmuodoissa, kuten • Akatemiahankkeet • Tutkimusohjelmat ja huippuyksikköohjelmat: ohjelmien yhteishaut ja verkottuminen • Finland Distinguished Professor -ohjelma • Akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit • ERA-NET-haut • Sopimuksiin perustuva liikkuvuus • Yhteishankehaut ulkomaisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa

Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Akatemiaprofessori (41 henkilöä) • Huippututkija, joka vaikuttaa tutkimuksen edistymiseen oman tutkimusalansa piirissä • Toteuttaa tutkimussuunnitelmaansa ja johtaa tutkimusryhmäänsä • Ohjaa nuoria tutkijoita sekä antaa tutkimustyöhön liittyvää opetusta • Enintään viideksi vuodeksi kerrallaan Akatemiatutkija (289 henkilöä) • Pätevöityminen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin • Näyttöä tohtorintutkinnon jälkeisestä menestyksellisestä tieteellisestä työstä ja julkaisutoiminnasta • Suunnitelman mukaista itsenäistä tieteellistä työskentelyä • Oman tutkimusalan opetusta ja opinnäytetyön ohjausta • 5-vuotisia

Tutkijatohtori Tutkijatohtori • Tutkija, joka on äskettäin väitellyt ja pätevöityy ammattitutkijaksi • Enintään 4 vuotta tohtoriksi tulemisesta • Toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaa, ohjaa opinnäytetöitä ja opettaa Rahoitetaan tutkijan palkkaus- ja tutkimuskuluja 3-vuotisia

FiDiPro Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) • Akatemian ja Tekesin rahoitusohjelma ulkomaisten tai ulkosuomalaisten huippututkijoiden työskentelyyn Suomessa • Tavoitteet: • Vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista • Kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää • Tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista • Tieteellisesti, teknologisesti ja teollisesti merkittäville aloille • Hakijana suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuen ja määräajaksi Akatemia on rahoittanut 48 vierailevaa FiDiPro-professoria ja Tekes 52 FiDiPro-professoria sekä 14 FiDiPro-fellow’ta

Infrastruktuurit Infrastruktuurit • Tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa • Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja päivitetty tiekartta (ESFRI), julkaistu vuonna 2010  • Kansallinen tiekartta 2009, päivitys vuonna 2013 • FIRI-asiantuntijaryhmä ja FIRI-jaosto • Rahoitus • Yhteensä 11,1 milj. euroa vuonna 2010; suunnatut haut ESFRI/FI-toiminnoille ja yliopistoille • Yhteensä 15 milj. euroa vuonna 2011; suunnatut haut yliopistoille ja ESFRI/FI-toiminnoille • Yhteensä 10,14 milj. euroa vuonna 2012; suunnatut haut ESFRI/FI-toiminnoille sekä ESFRI/FI-toiminnoille/tiekarttaan ja CERN-kokeeseen • Yhteensä 15 milj. euroa vuonna 2013; avoin haku FIRI2013 sekä suunnattu haku ESFRI/FI-toiminnoille

Strategisen huippuosaamisen keskittymät • Akatemia edistää strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) palvelevaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta kaikilla rahoitusmuodoillaan • SHOKien teemoihin kuuluvia tai niitä sivuavia hankkeita rahoitettiin vuonna 2012 noin 52  milj. eurolla, josta noin 23 milj. euroa suuntautui hankkeille, jotka liittyvät suoraan SHOKeihin • Erillisessä suunnatussa SHOK-haussa rahoitettiin SHOK-hankkeita yhteensä 8 milj. eurolla vuonna 2012. Haun teemat oli valmisteltu yhdessä SHOKien kanssa. Teemat olivat uudenlaiset ohjausmenetelmät ja  käyttöliittymät sekä metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. • Yhteistyössä Tekesin kanssa järjestetty SHOKien kansainvälinen arviointi julkistettiin helmikuussa 2013 • Keskittymien kehittämisessä, rahoituksessa ja toiminnan seurannassa Akatemia toimii yhteistyössä Tekesin kanssa sekä osallistuu TEMin asettaman SHOK-johtoryhmän sihteeristön työhön

Arviointitoiminta Arviointitoiminta

Hakemusten käsittely - kuka tekee mitä Pitää huolen hakemuksesta Antaa tieteellisen arvion (lausunnon) hakemuksesta; kansainvälinen raati Tekee päätöksen hakemuksesta; lausunto on keskeisessä asemassa

Arviointiperusteet Hakemusten arviointiperusteet • Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus • Hakijan / tutkimusryhmän pätevyys • Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus • Tutkimusympäristön laatu ja sen vahvistaminen Tutkimuksen kansainväliset ja kansalliset yhteistyösuhteet sekä tutkijoiden liikkuvuus Tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijanuran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle

Rahoituspäätöksiin vaikuttavavia tekijöitä Rahoituspäätöksiin vaikuttavat tekijät • Tieteellinen laatu • Akatemian tutkimuspoliittiset tavoitteet • Tutkimuksen kansainvälistäminen • Tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • Laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen • Nuorten ja naisten tutkijanuran edistäminen • Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa • SHOKeja palvelevan tutkimuksen edistäminen • Rahoitusmuotokohtaiset tavoitteet • Tutkimusohjelmien erityistavoitteet • Huippuyksiköiden tukeminen • Muita tekijöitä • Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus • Hakijan kyky hallita tutkimusvaroja • Hyvä tieteellinen käytäntö (ml. eettiset kysymykset) ja aineettomat oikeudet • Akatemian halukkuus ottaa riskejä rahoituksessaan

Rahoituspäätökset 1995–2012 Suomen Akatemian rahoituspäätökset vuosina 1997–2012

Toimikunnittain 1995–2012 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 1997–2012

Päätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2011 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2012 PÄIVITYS 2013 tulossa

Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset 2012

Tutkimusrahoitus Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset 2012 Yhteensä 327 milj. euroa

Suorituspaikoittain 2012 Suomen Akatemian rahoituspäätökset suorituspaikoittain 2012 Total €327 million

Yliopistoittain 2012 Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2010–2012 * * Kymmenen eniten rahoitusta saanutta vuoden 2012 mukaan

Lisätietoja Suomen Akatemia toimii tieteen parhaaksi Lisätietoja: • www.aka.fi: Akatemiasta • www.research.fi: tiedepolitiikasta • www.apropos.fi: tieteestä ja tutkimuksesta • www.tietysti.fi: tieteestä kansantajuisesti • www.euraxess.fi: tutkijoiden liikkuvuudesta facebook.com/suomenakatemia @suomenakatemia LinkedIn youtube.com/academyoffinland slideshare.net/suomenakatemia Kuva Hakaniemenranta 6:sta. Esityksen muut kuvat huippuyksiköistä ja Picmax.fi-kuvapankista