Bi4 Ihmisen biologia I Opettaja: Mika Sipura Sähköposti: mika Bi4 Ihmisen biologia I Opettaja: Mika Sipura Sähköposti: mika.sipura@kolumbus.fi

Kokkonen ym. : Lukion biologia. Ihmisen biologia Bi4, Otava 2010 Kokkonen ym.: Lukion biologia. Ihmisen biologia Bi4, Otava 2010. Bi4-kurssilla edetään noin sivulle 62. Tästä jatketaan Bi7-kurssilla. Bi7-kurssilla lisäksi: Perehdytään tauteihin ja kehon häiriöihin Tutustutaan lääketieteelliseen tutkimukseen Avataan rotta ihmisen rakenteen yhteenvetona

Kurssin suorittaminen Suoritusohjeet: 1. Lue seuraavalla tunnilla käsiteltävä(t) aihee(t) etukäteen. Näin vältät pänttäämisen kokeeseen viime tipassa. Kurssikokeeseen (max. 18 pistettä) tulee: Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä. Esseetehtävä jossa a- ja b-vaihtoehto. Soveltava tehtävä jossa a- ja b-vaihtoehto. Kurssilla tehdään ryhmittäin neljä arvosteltavaa kokeellista työtä. Nämä työselostuksineen pisteytetään asteikolla 0-1 (0.1 pisteen tarkkuudella). Pisteet lasketaan yhteen. Kokeen ja kurssitöiden pistemäärästä (max. 22) määräytyy arvosana. Mutta huomaa: tuntiaktiivisuus ja innokas osallistuminen ei-arvioitaviin kurssitöihin voi nostaa numeroa 1 - 1.5 arvosanaa!

Ihmisen biologiaa tutkivia tieteenaloja Silmän anatomiaa - Anatomia selvittää terveen elimistön rakennetta. - Fysiologia tutkii terveen elimistön toimintaa (käytännössä biokemiaa). - Histologia tutkii kudosten rakennetta ja toimintaa solutasolla. - Patologia tutkii kuolinsyitä. - Morfologia selvittää eliön ulkoista rakennetta.

Ihmisen evoluutio pähkinänkuoressa Ihmisen ja lähimmän sukulaisen simpanssin sukupuut erosivat 15 – 8 milj. vuotta sitten päiväntasaajan Afrikassa (nykyisten ihmisapinoiden esi-isät saattoivat kehittyä Euroopassa). Noin 3 milj. vuotta sitten nykyihmisen esi-isiä mahdollisesti Kenyanthropus –lajit (pieniä pystykävelijöitä; aivot 400 - 600 cm3). Ensimmäinen ihmisen sukua oleva Homo ergaster 1.8 – 1.2 milj. vuotta sitten (Afrikassa, kehittynyt työkalujen käyttäjä, aivot 750 - 1200cm3). Homo erectus levisi eri puolille maailmaa 1.2 – 0.2 milj. vuotta sitten. Kuulunee sammuneeseen sukuhaaraan.

Nykyihminen (aivojen 1350 cm3) kehittyi Afrikassa n. 200 000 v.s. Esi-isämme levisivät uhanneesta sukupuutosta toivuttuaan Eurooppaan n. 100 000 vuotta sitten. Vielä 30 000 vuotta sitten Euroopassa rinnan H. sapiens (Cro-Magnon ihminen) ja H. neanderthalensis. Neanderilainen sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten H. sapiens runsastui ja asutti koko maailman (viimeisenä Tulimaa 11 000 v.s.) Homo ergasterin kallo Kenyanthropus platyopsin kallo Homo habilis (käteväihminen) joka muistuttaa paljon Homo ergasteria.

Homo neanderthalensis Australopithecus afarensis Homo erectus Homo floresiensis

Kädellisten kalloja

Ihmisen kallo

Ihmisen leviäminen

Kehityshistoria on jättänyt jälkensä Ominaisuudet eivät katoa evoluutio myötä jos: Niiden vaikutus lisääntymismenestykseen on vähäinen. Paremmin toimivaa mutaatiota ei ole tapahtunut. Samoilla geeneillä on jokin muukin tehtävä.

Ihminen eläinten joukossa Alaston apina?

Miten ihminen eroaa muista eläimistä? Ihmiselle tyypillisiä piirteitä: Pystyasento Karvaton (vesiapinahypoteesi?) Hidas kehitys sukukypsyyteen Pitkä elinikä sukukypsyyden jälkeen Läpi vuoden seksuaalisesti aktiivinen Pienet kulmahampaat Suuret, poimuttuneet aivot Melko hyvä näköaisti, nisäkkääksi hyvin huono hajuaisti (vai onko?) Työkalujen käyttö Kommunikointi Ultrasosiaalisuus

Mahdollinen kehityskulku: Ryhmissä eläminen Ultrasosiaalinen eläin = tiivistä yhteistyötä myös ei-sukulaisten kesken. Mahdollinen kehityskulku: Ryhmissä eläminen  Suuret aivot sosiaalisten suhteiden hallitsemiseen Sopiva ryhmäkoko noin 50, ehdoton maksimi 150 (ns. Dunbarin luku) Aivojen koko kasvoi sosiaalisten suhteiden hallitsemiseksi  Aivokapasiteetti vähitellen peruselämiseen ”liiankin suuri”  Mahdollisuus käyttää aivoja kulttuurin tuottamiseen  Monet kulttuuripiirteet (esim. viulunsoittotaito) eivät enää vaikuta lisääntymiseen (vai?)  Kulttuuri alkaa elää omaa elämäänsä = kulttuurievoluutio.