Projektin perusolettamukset Vital Vaasa Projektin perusolettamukset Palautetaan kaupunkiympäristössä pohjavesitaso. Muutetaan hulevesi resursseiksi Parannetaan valumavesien laatua urbaanissa ympäristössä Pienennetään hulevesien kuormitusvaikutusta vastaanottavaan vesistöön. Kuivatusvedet happamia Litorinameren vaikutusalueella sisältää luonnostaan raskasmetalleja

Projektin yhteydessä on ollut tarkoitus kehittää myös sadeveden puhdistuksen ja hyötykäytön ekologisia menetelmiä. Tarkoituksena on ollut luoda uudenlaista viihtyisää ja terveellisempää kaupunkiympäristöä. Projektin tuloksilla ja sovelluksilla on vaikutusta laajemminkin luonnon elvyttämiseen: ilman laatu paranee, ehkäistään tulvia sekä puhdistetaan sadevesiä. Samalla projektin tarkoituksena on ollut luoda uusia, laajoja osallistumis- ja yhteistyömalleja sekä apuvälineitä tulevaisuuden suunnitteluun.

Veden kierto kaupunkiympäristössä Voimakas kehitys 70-luvulla muutti kaupunkien luonnetta. Tiivis rakentaminen, asfalttipinnat ja erilaiset maanalaiset rakenteet muuttivat kaupunkiluontoa voimakkaasti. Kaupungistumisen seurauksena alkuperäinen luonto, maisemarakenne ja sitä ylläpitävät luontoprosessit ovat kärsineet. Sadeveden kierto on yksi näistä prosesseista. Sadeveden luonnollinen kierto on kaupunkiympäristössä häiriintynyt. Vedet eivät pääse tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla luonnollisesti imeytymään vaan ne johdetaan putkissa mahdollisimman tehokkaasti ja puhdistamattomina lähimpään vesistöön. Tästä muutoksesta vedenkierron normaalissa kulussa on seurauksena pohjaveden pinnan lasku, tulvien lisääntyminen, vastaanottavien vesistöjen pilaantuminen, kasvillisuuden kuivuminen ja luonnon monimuotoisuuden ja elinvoiman väheneminen. Vital Vaasa –hanke on tutkinut sadeveden kiertoa kaupunkiympäristössä ja sen aiheuttamia ongelmia. Samalla hankkeessa on etsitty ratkaisuja näiden ongelmien ratkomiseksi.

Vaasan esimerkkejä Gerbyn alue Onkilahden alue Vital projekti

Suunnittelun lähtötilanne uudisalueilla. Vaasassa asiaan on tietoisesti puututtu jo 1980-luvulta lähtien, tosin aluksi vain uudisrakentamisalueilla kuten Gerbyssä. Uudisrakennuskohteissahan kaupunkihydrologiset periaatteet on helpompi toteuttaa kuin jo valmiiksi, kenties tiiviistikin, rakennetuilla, vanhoilla alueilla. Vesiolosuhteet kun on otettava lähtökohdaksi jo aivan suunnittelun alussa. Maisemarakenne ja erityisesti sen äärialueet; siis vedenjakajat ja vesien kerääntymisalueet sanelevat ehdot maankäytölle.

Esimerkki Gerbystä Vaasassa Gerbyssä asuu nyt noin 4 000 asukasta, mutta aivan kaikki kaavoitettu rakennusoikeus ei vielä ole toteutunut. Indikaattorina alueen vesitalouden onnistumisesta toimii alueen edessä sijaitseva Haukineva, joka on säilynyt kalojen kutualueena huolimatta siitä, että rakennetulta alueelta laskevat sadevedet kulkevat sen kautta ennen mereen kulkeutumistaan.  

Onkilahti – Pukinjärven ekologinen kunnostus   Onkilahti on osa Vaasan kaupungin keskelle työntyvää keskuspuistoa. Ennen kunnostusta kaupunki ja lahden reunamilla toimineet teollisuuslaitokset olivat kuormittaneet lahtea jätevesillä ja päästöjä niin, että lahden pohjassa oli 5-10 paksuinen, haitallisia, jopa myrkyllisiä, aineita sisältävä kerros. Lahti oli lähes elottomassa kunnossa.  

Yhteistyö Wärtsilän kanssa Vaasan kaupungin ja Värtsilä Oy:n yhteistyöllä ja noin 10 miljoonalla markalla lahden eteläosan pohjaa ruopattiin ja syvennettiin sekä rakennettiin tästä syntyvillä ruoppausmassoilla uutta puistoa n. 10 ha. Puistojen rakentaminen on kaikkiaan kestänyt nyt jo yli 10 vuotta. Vähitellen niiden suunniteltu luonne hahmottuu.   Onkilahden eteläosa alkaa olla ekologisesti tuottokykyinen ja kunnossa. Siitä voidaan taas onkia terveitä kaloja. Sen sijaan Onkilahden pohjoisosa ja siihen laskeva Pukinjärvi odottavat vielä kunnostustaan.

Kartta onkilahden valuma-alueesta

Maankohoaminen aiheuttaa mm luonnonilmiön, jossa voidaan löytää seuraavia kehitysvaiheita: matala merenlahti – flada – glojärvi – umpeenkasvanut suo. Flada on merenlahti, jonka maakannas erottaa merestä ja jolla on enää vain aika-ajoin suora yhteys mereen. Glojärvi on jo kuroutunut kokonaan irti merestä (8).   EU:n Interreg II C ohjelman rahoittamassa Waterfront (WUD) projektissa on maankohoamisilmiötä matkien Vaasan kaupungin edustalle suunniteltu ylijäämä- ja ruoppausmaamassoista fladojen ja glojärvien ketjuja, joita erottavat toisistaan vain ruopatut salmet ja kanavat (9). Järjestelmä kehittäisi kaupungin eteen uudenlaista puistoaluetta täysin umpeen kasvavan ja soistuvan rannan sijaan. Se mahdollistaisi myös kaupungin osittaisen laajentumisen täyttöalueiden ja uusien saarien mukana.

Green zone

Green zone vesikierto

Hulevesien ominaiskuormitus

Hulevesien kuormitus Suomessa

Hulevesien käsittelyssä keskeisessä roolissa hulevesien synnyn ehkäisy Tekniikkana: läpäisevät pinnat viivytysaltaat hulevesiä hyödyntävät kosteikot esim. Kronsberbin alue

Huleveden valumakertoimet

Kuvagalleria Krunsbergistä 1

Kuvagalleria Krunsbergistä 2

Kuvagalleria Krunsbergistä 3

Kuvagalleria Krunsbergistä 4

Kuvagalleria Vital-Vaasa 1

Kuvagalleria Vital-Vaasa 2

Kuvagalleria Vital-Vaasa 3

Kuvagalleria Vital-Vaasa 4

Kuvagalleria Vital-Vaasa 5

Kuvagalleria Vital-Vaasa 6

Kuvagalleria Vital-Vaasa 7