Oikeus hyvään elämään Virvelinranta Vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskus Tilannekatsaus 30.11.07 Matti K. Hakala Virve Kentta Anne Laakso.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suuri sosiaalinen innovaatio
Advertisements

Vanhustyön keskusliitto kolmannen sektorin toimijana
Tapahtumaverstas ja tutkimuksen lähtökohdat •Tapahtumaverstas –Perustettu v.2007 (Fregatti Oy Yrityspalveluiden sisar) –Tarjoaa Tapahtumaviestintää.
Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta
Paavo Voutilainen Sosiaalijohtaja
Vammaispalveluiden innovaatio- ja kehittämiskeskus -konsepti Jarno Tuimala, Anne Laakso
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
Henkilökohtaisen avun keskus Kaakkois-Suomeen Oma koti – oma elämä –seminaari
INSSI-hanke = Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishanke INSSI Arenen tekniikan ja liikenteen alan kehittämisryhmän yhteishanke. Rahoittajina.
PK-kehittämispalvelut
Keskeiset tavoitteet Tasaveroiset toimintaedellytykset ja yhteiset pelisäännöt valvontaan yksityiselle ja julkiselle sosiaalipalvelualalle Palvelusetelin.
Osaamisen ja sivistyksen asialla EVÄSTYSTÄ KEHITTÄMISTYÖHÖN Leena Nissilä Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö.
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
PERUSTURVA SIVISTYS - tuottaja MAATALOUS - tuottaja TEKNINEN - tuottaja VAPAA-AIKA - tuottaja YMPÄRISTÖ - tuottaja RAK.VALV. - tuottaja JÄRVINET OY -atk.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Elävä kaupunkikeskusta ry:n strategia 2010 – 2015 (viimeistely) Esitys hallituksen kokoukselle Strategiaryhmän valmisteluun perustuva toiminnanjohtaja.
Janne Peräkylä Sosiaali- ja terveysministeriö HYVINVOINTIPALVELUT JA KUMPPANUUSYHTEISÖT.
Joensuulaisten kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalvelujen suunnitelma vuosille 2013–2017 Valmistuu keväällä 2012.
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Oululaisen Pelitoimialan Järjestäytyminen. Oululainen Pelitoimiala •Ouluun on vuosina perustettu kymmenkunta uutta pelitoimialan yritystä •Tällä.
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Hitech Business Breakfast Perjantai Kimmo Paajanen.
- mahdollisuus kehittämiseen -
W w w. h a m k. f i Hämeen innovaatioympäristön kehittämisohjelma Jarno Tuimala Hämeen amk.
Yhteisvoimin kotona – ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Puurikastamo  Kesto: –  Projektikoodi: A32028  Budjetti: euroa  Päärahoittaja: Etelä-Suomen EAKR-ohjelma  Toimialarajat.
Aluekeskusohjelman ja hyvinvointitoimialaryhmän Ajankohtaiset asiat Mikko Koivulehto.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
SON ET BOTNIA P OHJANMAAN MAAKUNTIEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Kehitysjohtaja Arto Rautajoki
1 Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry
ProAgriaYrityspalvelut Menestyksen mahdollisuuksia ProAgrian palvelut ovat investointeja tulevaisuuteen.
Yrityskehitys Faartti – ideasta yritykseen SUUPOHJAN ELIKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄ Jurvan Nikkarikeskuksessa TEAK Oy:ssä Teuvalla Teknologiakeskus Logistiassa.
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Joensuun seudun aluekeskusohjelma Ohjelmajohtaja Jarmo Kauppinen JOSEK Oy.
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Linnan Kehitys Oy Hämeenlinnan elinkeinoyhtiö
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia Jyväskylän alueyksikkö1 Kehittämisyksiköt : mitä pysyvä kehittämisrakenne.
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
Oskelle ominaiset toimintamallit: Verkostoituminen (matala kynnys, avoimet kehittämisen ympäristöt) Uudet avaukset (viestintä, asiantuntijat, FinNode …)
ELINIKÄISEN OHJAUKSEN ALUEELLINEN KOORDINAATIO ELOa Pohjois-Savon ELY-keskuksessa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto.
Hallitusohjelman arviointi Juha Kettunen.
YRITTÄJYYS HAASTEENA KESKI-POHJANAAMAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA NURMENNIEMI 2008.
Varhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet Pirkanmaalla
Musiikki elämään. Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011−2013.
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi Porin.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
Innovatiiviset kaupungit
LUONNONTUOTEALAN YRITTÄJYYS MENESTYKSEEN – pohjoiskarjalaisia näkökulmia Juha Rutanen, Irja Mäkitalo, Katri Kranni Luonnontuotealan teemaryhmä Aluetilaisuus,
KOTI Kotipalvelu Perhetyö Järjestöt Koulu Vertais- tuki Kulttuuri- ja liikunta- palvelut Harras- tukset Päihde- ja mielen- terveys- palvelut Päihde- ja.
Vammaispalvelut osana tulevaa Keski-Pohjanmaan sotea? Kehitysvammahuollon neuvottelukunta Ulla Aspvik Kehitysvammahuollon johtaja, TtT.
OSKE- Asumisen klusterin Roadshow tiistai Joensuun Tiedepuisto, Temple of Challenge, Länsikatu 15, JOENSUU Timo Ekroos, ISAK – koordinaattori.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen.
Aikuisten uraohjaajien erikoistumiskoulutus
Kohtaamon tuki Ohjaamoille Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke
Oulunkaaren toiminnallinen osakokonaisuus
Lahden ammattikorkeakoulun Työelämäpalvelut
TE-toimiston yrityspalvelut
I –laakso 2030 Iittalan kasvuohjelma yritykset, kaupunki, asukkaat Hämeen ELY-keskus, toimintaympäristötuki ( )
Palvelutuotannon jakautuminen eri malleihin
Kestävän yrittäjyyden innovaatiot KESY –
Palvelukulttuurin muutos
Rovaniemen omaisten työryhmä
Avoimen tuotteenhallinta
Vammaislainsäädännön uudistaminen-
Esityksen transkriptio:

Oikeus hyvään elämään Virvelinranta Vammaispalveluiden kehittämis- ja resurssikeskus Tilannekatsaus 30.11.07 Matti K. Hakala Virve Kentta Anne Laakso Jarno Tuimala

Virvelinrannan konsepti VIRVELINRANTA = Valtakunnallinen vammaispalveluiden kehittämis-, koulutus- ja resurssikeskus ”Mikään mikä liittyy vaikeavammaisuuteen ei ole vierasta Virvelinrannassa” ”Virvelinrannan kautta jokainen saa omalle toiminnalleen lisäarvoa” Kumppaniverkosto, missä jokaisella on oma tärkeä roolinsa vammaispalvelukentässä Tehtävät: Tuottaa paikallisesti ja alueellisesti (valtakunnallisesti) laadukkaita vaikeavammaisten palveluita Luoda uutta toimintaa, menetelmiä, konsepteja, teknologiaa, apuvälineitä ja yrittäjyyttä vammaistoimialalle Verkottaa alan toimijoita, palveluita ja teknologiaa Verkottaa yhteiskunnan palveluita osaksi Virvelinrannan toimintaa Järjestää vammaistoimialan valtakunnallista koulutusta sekä tapahtumia

Virvelinrannan keskeiset toiminnot KOORDINOINTI TOIMINNOT VIRVELINRANNAN PALVELUTUOTANTO VIRVELINRANNAN KEHITTÄMISTOIMINNOT ”TOIMITUSJOHTAJA” ”RESURSSIKESKUS” ”KEHITTÄMISKESKUS” HOTHAT TUKIKESKUS Uudenmaan erityspalvelut Ky Pääjärven Ky TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS RESURSSIEN YHTEISKÄYTTÖ MARKKINOINTI/ BRÄNDIN KEHITYS PÄIVÄTOIMINTAKESKUS BUSINESS PARK 100m2 kehittämistilat Hämeenlinnan kaupunki VERKOSTON AKTIVOINTI MALIKE KESKUS KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY. YRITYSPALVELUT SIDOSRYHMÄTYÖ KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO Kehittämiskeskus Oy Häme KETTUKI TILAHALLINTO (TILAVUOKRAUS) TÄYDENNYSKOULUTUS- JA KONGRESSIKESKUS PALVELU- JA TEKNOLOGIA- YRITYKSET KIINTEISTÖ PALVELUT HAMK KK-Tavastia OPPILASHARJOITTELU Perttula

Virvelinrannan konseptin vaikutustasot LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN RESURSSIKESKUS KANSAINVÄLINEN TASO VIRVELINRANTA KANSALLINEN TASO ALUEELLINEN TASO PAIKALLINEN TASO KOULUTUSKESKUS TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS Paikallinen: Päivätoimintakeskus Paikallisyhdistykset Ammattikoulutus Yrittäjyys Kansainvälinen: Liiketoiminnan Kehittäminen Tutkimusyhteistyö Valtakunnallinen: Uudet palvelumallit T&K toiminta Liiketoiminnan kehittäminen Alueellinen: HOTHAT –tukikeskus Resurssien koordinointi MALIKE-keskus …

Virvelinranta = Kumppaniverkosto, missä jokaisella on oma tärkeä roolinsa vammaispalvelukentässä Kehittämis- ja tutkimuskeskus Vammaispalvelut Teknologiakehitys Asuminen Testauspalvelut Stakes Yliopistot Ammattikorkeakoulut Täydennyskoulutus- ja kongressikeskus Resurssi- ja koordinointi- keskus Business Park Vaikeavammaisten päivätoimintakeskus HOTHAT Täydennyskoulutus Valtakunnallsiet tapahtumat Asiantuntijakongressit Kv-kongressit Kehittämistilojen vuokraus Yrityspalvelut Yritystuet Hautomotoiminnot Hämeenlinnan kaupunki Uuude nmaan erityispalvelut ky. Häme Convention Byro Pääjärven ky Kehitysvammaisten Tuki ry. Kehitysvammaisten Tukiliitto Ry. Malike-keskus Kettuki ry. Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Verkostotyön aktivointi Opetus, yhdistystoiminta Perttulan eak HAMK Hyvinvointipalvelu- yritykset Teknologia- yritykset KK-Tavastia

Konseptihankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelma Koordinointitoimintojen organisointi ja rahoitusjärjestelyt (kevät 2008) Kehittämis- ja tutkimuskeskuksen hankekannan kasvattaminen (2008) Konseptirakennetta tukevat hankkeet => EAKR, ESR, Aluekeskusohjelma Palveluiden ja teknologian kehittämishankkeet => STM, TEKES, EAKR, ESR Täydennyskoulutus ja kongressitoiminnan tuotteistaminen, organisointi ja koemarkkinointi (2008) Yritys- ja yhdistyskumppaneiden etsintä (2008) Virvelinranta-brändin kehittäminen ja markkinointi (2008)

Vuoden 2008 työtä jo käynnistetty Malike-konseptin suunnittelu => yhdistysten vahvan roolin tukeminen Virvelinrannassa Valtakunnallinen EAKR-haku => yritys- ja innovaatiotoiminnan rooli Virvelinrannassa Kartoitus keskeisistä valtakunnallisista tutkimus- ja yhdistystoiminnoista

Virvelinranta - Oikeus hyvään elämään 2009 aikana valmistuva valtakunnallinen ja kansainvälisesti ainutlaatuinen vammaispalveluiden keskittymä Hämeenlinnassa Saman kokonaisuuden alla vammaispalvelu-, tutkimus, koulutus-, kongressi- ja erilaisia yrityspalvelutoimintaa nykyaikaisissa, noin 6000 m2:n tiloissa Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa Vammaispalveluiden tuottajien ja mahdollistajien verkosto Virvelinranta sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Hämeenlinnan kaupunkikeskustassa

Virvelinranta - Oikeus hyvään elämään

Virvelinranta - Oikeus hyvään elämään

Oppilaitosyhteistyö keskeisessä roolissa Virvelinrannasta haluttiin palveluiden ja osaamisen verkostoitumispaikka! Monipuolinen vammaispalvelutarjonta kaupunkiympäristössä, joiden tuottajat ja sidosryhmät samoissa tiloissa Julkisyhteisön tuottamat palvelut, yksityiset palvelut, 3. sektorin tuottamat palvelut Oppilaitosyhteistyö keskeisessä roolissa Tutkimuslaitokset ja kehittämistoiminnot tuovat uutta tietoa tulevaisuuden palveluista Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen

VIRVELINRANTA HOTHAT- TUKIKESKUS PÄIVÄTOIMINTA- KESKUS RESURSSIKESKUS YKSIKKÖ MALIKE- KESKUS YHDISTYKSET TÄYDENNYSKOULUTUS JA KONGRESSIKESKUS KOULUTUS- JA TUTKIMUSLAITOKSET BUSINESS PARK KEHITYSYHTIÖT YRITYKSET TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS

Resurssi- ja koordinointikeskus Tehtävät: Peruspalveluiden laadukas toteuttaminen, toimintojen kehittäminen, yhteistyön aktivointi, aluekoordinaatio, tilapalvelut Virvelinrannan ”perustoiminnot” HOTHAT yksikkö Päivätoimintakeskus Koulutustoiminnot Yhdistystoiminnot Virvelinrannan ”resurssikeskus” Valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, erityisosaamispalvelut apuvälinekeskus yhteiset terapiatilat Virvelinrannan koordinointikeskus HOTHAT tukikeskus Yhdistysten valtakunnalliset koordinointikeskukset Kuntayhtymien koordinointikeskukset Alueen Wellbeing -palvelut Virvelinrannan ”yhteiset toiminnot” tilapalvelut kahvilat / virkistystilat

Kehittämis- ja tutkimuskeskus Valtakunnallinen vammaispalveluiden, teknologian ja palvelurakenteiden kehittäminen Uusien palvelumallien kehittäminen yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien, 3.sektorin, tutkimuslaitosten, yritysten ja asiakkaiden kesken. Esimerkkejä kehittämistoiminnasta: Uuden teknologian kehittäminen vammaispalveluiden ja vaikeavammaisten tueksi Uusien palvelumallien ja teknologian pilotointi toimijoiden yhteistyössä Uuden teknologian käyttöönotto ja kokeiluympäristö Asumisen ja itsenäisen suoriutumisen ratkaisut Päivätoiminnan ”areenat” Palveluyritysten ja 3. sektorin tuottamat palvelut VPL kuljetusten kehittäminen

Täydennyskoulutus- ja kongressikeskus Valtakunnallisten vammaispalveluiden täydennyskoulutus- ja kongressitapahtumien järjestäminen, koulutuspalveluiden tarjoaminen ja koordinointi

Business Park Virvelinrannassa yrityksille ja yhdistyksille varattuja tiloja n. 200m2 Yritys- ja kehittämistilojen välittäminen osana Virvelinrannan toimintaa Yrityspalvelut / hautomotoiminnot Uusien yritysten ja yritysmäisten palveluiden synnyttäminen Tilojen hyödyntäminen iltaisin

Miten eri osa-alueet käynnistetään? 1. KOORDINOINTITYÖ Koordinointitarve tunnistetaan / tunnustetaan Jos ei koordinoida => ei yhteistä toimintaa, vaan kaikki toimii erillään samoissa tiloissa (kohta eri tiloissa) Koordinointi lisää yhteistyötä ja tilojen / resurssien yhteiskäyttöä Koordinointi lisää yhteistä kehittämistä Koodinointitarve on olemassa, mutta miten organisoidaan ja miten rahoitetaan??? Organisointivaihtoehtoja esim. Toimitusjohtajamalli: Yhteisesti palkattu koordinaattori, joka ei ole kenenkään ”omistama”. Rahoitus ja toimenkuvat kysymysmerkki. Organisointimalli: Löydetään nykyisistä toimijoista koordinoija, joka tarjoaa muille palvelua maksua vastaan. Helppo ja halpa, kuka maksaa ja sitoudutaanko toisen tarjoamaan palveluun. Let’s hope –malli: Tilat ohjaavat toimijoita yhteiseen tekemiseen. Varsinaisia koordinoijia ei tarvita. Esitys: 1. Selvitetään tarkemmin eri vaihtoehtojen järkevyyttä, toteutusmallivaihtoehtojen toimintaedellytyksia, kustannusrakennetta sekä rahoitusmalleja yhteisen esiselvityksen kautta vuoden 2008 aikana. 2. Kehitetään edelleen Virvelinrannan konseptia sekä Virvelinranta Brändiä.

Miten eri osa-alueet käynnistetään? 2. RESURSSIKESKUS Virvelinrantaan sijoittuu erittäin hyviä ja monipuolisia toimintoja. Mahdollisuuksia on tunnistettu mm. Ilman vahvaa perustoimintaa ei ole eikä tule myöskään kehittämistoimintaa Resurssien (ihmiset, tilat, apuvälineet…) yhteiskäytössä, toimintojen kehittämisessä/rikastuttamisessa Virvelinrannan yhteistyöverkoston kautta jne. Virvelinrantaan voisi sijoittua lisää toimijoita, jotka toisivat omalla toiminnallaan lisäarvoa Virvelinrannan toimijaverkostoon. Toimijat voivat tavoitella joko paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintakenttää. Esitys: 1. Kuvataan yhteisessä käytössä olevat resurssit. Etsitään aktiivisesti uusia toimijoita, jotka voisivat sijoittua Virvelinrantaan. 2. Mietitään konkreettinen tapa koordinoida resursseja. 3. Laaditaan resurssikeskuksen liiketoimintasuunnitelma.

Miten eri osa-alueet käynnistetään? 3. KEHITTÄMISKESKUS Virvelinrannan kehittämiskeskuksella on merkittävä rooli uuden toiminnan luomisessa, kattavan täydennyskoulutuksen tuotannossa sekä yritystilojen hallinnoinnissa. Esitys: Haetaan uusia yritys- ja yhdistyskumppaneita Virvelinrannan verkostoon. Haetaan keskeisiltä toimijoilta ajatuksia yhteisiksi t&k-hankkeiksi. Tuotteistetaan ja brändätään Virvelinrannan täydennyskoulutus-/kongressitarjonta. Etsitään Virvelinranta-konseptia tukevia yrityksiä, yhdistyksiä, tutkimushankkeita, joita voidaan sijoittaa Virvelinrannan kehittämistiloihin.

Vammaispalvelut ja volyymit Kehitysvammaispalvelut kehitysvammaisia Suomessa 40000 henkilöä erityishuollon palveluissa 27000 henkilöä omaisten kanssa asuvia 12500 henkilöä (47%) erityishuollon asumispalveluiden piirissä 7500 henkilöä laitoshoidossa 2700 henkilöä itsenäisesti asuvia 3300 henkilöä Kehitysvammalain mukaisten palveluiden kustannukset Asumispalvelut 185m€/vuosi työ- ja päivätoiminta 94m€/vuosi laitospalvelut 161m€/vuosi yhteensä n. 17800€/asiakas kunnat 32% palveluista, 68% ostopalveluina

Vammaispalvelut ja volyymit Kehitysvammaispalvelut Joka neljäs käyttää vammaispalvelulain palveluita Työ- ja päivätoiminta: 12000 asiakasta Palvelu- ja tukiasunnot: 1200 asiakasta Ohjattu asuminen: 2700 asiakasta Autettu asuminen: 4700 asiakasta Kehitysvammalaitokset: 2850 asiakasta

Vammaispalvelut ja volyymit Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vaikeavammaisia 0,07% väestöstä (n. 36000 ihmistä) VPL mukaisten palveluiden käyttö n. 200m€/vuosi Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut (81000 henkilöä /v) 90m€ kustannukset = likimäärin puolet kaikista kustannuksista Asunnon muutostyöt (69000 henkilöä/v) Henkilökohtainen avustaja (47000 henkilöä /v) Vaikeavammaisten palveluasuminen (28000 henkilöä/v) Vaikeavammaisalan yrityksiä arvioidaan olevan 2000kpl

Vammaispalvelut ja volyymit Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (kehitysvammaisten käyttämät) Sosiaalitoimen palvelut, 8100 asiakasta Lasten päivähoito 1000 asiakasta Koululaisten aamu- ja päivätoiminta 1900 asiakasta Kotipalvelu / kotihoito 640 asiakasta Omaishoidon tuki 4500 asiakasta Muut palvelut 100 asiakasta