Korsholm 19.9.2007 Riitta Alkula Terveydenhuollon kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri – tavoitteet, ohjaus ja rahoitus Korsholm 19.9.2007 Riitta Alkula

Esityksen sisältö Nykytila ja tavoitetila Etenemisen vaiheet ja missä mennään nyt Vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisen työhön Kehittämisen ohjaus ja rahoitus

Nykytila ja tavoitetila

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri - tavoite Standardointi: yhteinen kieli tietojen vaihto

Terveydenhuollon kansallisen arkistointipalvelun visio ja tavoitteet Siirtyä paperien käsittelystä tietojen sähköiseen käsittelyyn ja hallintaan Nopeuttaa ja helpottaa tietojen löytymistä, kun hoito on sirpaloitunut eri terveydenhuollon palvelujen tuottajille - riippumatta siitä, missä organisaatiossa hoitoa annetaan Pitää samalla huolta potilaan tietosuojasta Toteuttaa tietojen lain mukainen säilyttäminen sähköisessä muodossa Tämän perustan päälle voidaan myöhemmin rakentaa esimerkiksi kansalaisen asiointipalveluja

Valtakunnallisen tietojärjestelmä-arkkitehtuurin keskeiset palvelut sähköisten potilaskertomusten arkistointi- ja jakelupalvelu (KELA) valtakunnallinen reseptitietokanta (sähköinen lääkemääräys) (KELA) terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmennepalvelu (TEO) luokitusten, koodien ja termien ylläpitopalvelu (STAKES) potilastietojärjestelmät

Potilastietojärjestelmät Tietojärjestelmäarkkitehtuuri - tavoite Potilastietojärjestelmät Apteekit Kansalaiset Arkisto ja jakelu (KELA) Koodistot (Stakes) Varmenteet (TEO)

Etenemisen vaiheet ja missä mennään nyt

Kehittämisen periaatteita Hyväksi havaittujen periaatteiden ja toteutusten pitäminen jatkuva sairaskertomus, erikoisalat mahdollisuus kytkeä saman vaivan hoitoon liittyvät tiedot toisiinsa (vrt. palvelutapahtuma ja -kokonaisuus) Vanhojen ”paperinkäsittelyprosessien” ja vastaavien painolastien purkaminen Hyvän tietosuojan takaaminen terveydenhuollon asiakkaalle Mikäli mahdollista, yhteensopivuus muidenkin kanssa valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri, kuntien arkistotoimi kansainväliset standardit, EU

Toteutuksen vaiheet Kansallisesti määritellään Yhteiset käsitteet ja tietosisällöt Standardoidut tietorakenteet ja rajapinnat Kukin potilastietojärjestelmä: migraatiosuunnitelma oman järjestelmän arviointi suhteessa tavoitteisiin asiakirjojen (CDA-siirtotiedostojen) muodostaminen, siirtäminen arkistoon, haku arkistosta ja lukeminen omaan tietojärjestelmään Toimintaprosessien muuttaminen Testaus ja käyttöönotto Jatkuva ylläpito tulevaisuudessa: hallintamalli = tehtävät ja vastuut

Tilannekatsausta (1) Tietojen yhtenäistäminen: Opas: ydintietojen, otsikoiden ja näkymien toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa, versio 2.2, 31.1.2007 tavoite: terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät merkinnät potilaskertomuksiin yhdenmukaisesti ja rakenteisesti  eri organisaatioissa tuotetut tiedot ovat keskenään yhteismitallisia  tarvittavan tiedon löytäminen on helpompaa Kansallisten palvelujen määrittelyt: kilpailutus kesällä 2006, valittiin WM-Datan johtama konsortio keskitetyn KANTA-arkiston ja sen liitännäispalvelujen määrittelyt, versiot 1.0, julkaistiin 28.2.2007

Tilannekatsausta (2) eArkiston ja eReseptikeskuksen toimittajan valinta Keväällä Kelan kilpailutus kansallisen tason järjestelmien toteutuksesta Kela valitsi toimittajan toukokuussa Sopimus Fujitsun kanssa tehty syyskuun alussa Laki tuli voimaan 1.7.2007, siirtymäaikaa 1.4.2011 asti Potilasasiakirja-asetuksen ja siihen liittyvän oppaan valmistelu on käynnistynyt keväällä 2007 Aikataulu: asetus vuoden 2007 aikana, opas sen jälkeen

Tilannekatsausta (3) Toimintaperiaatteet ja tekninen toteutus kuitenkin linjattava yhdenmukaisesti = yleiset linjaukset, joiden perusteella kirjoitetaan asetusteksti ja tarkennetaan tekniset määrittelyt Määrittelyjen tarkennus Kesän aikana on STM:n johdolla työstetty linjauksia ja kirjoitettu niitä ns. ydindokumentiksi Luonnosversio 0.7 esiteltiin sidosryhmille 7.9. (http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tietoh/jatkomaar.htx) Dokumenttia täydennetään, korjataan ja viimeistellään kommenttien perusteella syyskuun aikana

Tilannekatsausta (4) Kela ja Fujitsu jatkavat tarkentamalla teknisiä määrittelyjä toteutusprojektia varten eResepti lokakuun loppuun mennessä eArkisto joulukuun loppuun mennessä Kansallisten palvelujen toteutus alkaa määrittelyjen tarkennuksen jälkeen Sertifiointivaatimukset = mitä kansallisiin palveluihin liittyviltä tietojärjestelmiltä edellytetään: järjestelmien välisten rajapintojen (liitettävyys), tietoturvallisuuden ja toiminnallisuuden suhteen vaatimuslista laaditaan vuoden 2007 aikana, toteuttajana Stakes

Jatkomäärittelyjen erityisalueet Kuvantaminen ja kuvien arkistointi (vetäjänä Juhani Ahovuo, HUS Röntgen) Laboratoriotutkimusten tulokset (Ari Miettinen, Pirkanmaan shp) Biosignaalit (Timo Kouri, Pohjois-Pohjanmaan shp) Terveydenhuollon osuus kuntien sähköisestä arkiston-muodostussuunnitelmasta (eAMS), Kansallisarkiston hanke

Vaikutus terveydenhuollon ammattilaisen työhön

Periaatteessa käyttäjä ei näe arkistoa, vaan käyttää omaa potilastietojärjestelmäänsä Keskitetyn sähköisen arkiston tehtäviä: Potilasasiakirjojen vastaanotto Potilasasiakirjojen säilytys Potilasasiakirjojen käyttö/luovutus Suostumustenhallinta ja lokit Terveydenhuollon ammattilaisella ei suoraa käyttöliittymää arkistoon Arkistoa käytetään paikallisten potilasjärjestelmien kautta Merkinnät tehdään paikalliseen potilasjärjestelmään Mm. käyttäjien tunnistus ja sähköiset allekirjoitukset tehdään paikallisissa potilastietojärjestelmissä

… mutta käytännössä KANTA-arkisto tuo muutoksia ammattihenkilölle Vaikka tietoteknisiä yksityiskohtia ei tarvitse tietää, suostumusten ja luovutusten periaatteet on tunnettava, kun halutaan katsoa toisten rekisterinpitäjien potilasasiakirjoja  lain mukainen suostumustenhallinta merkinnät tulee tehdä mahdollisimman rakenteisesti jotta tiedot olisivat keskenään yhdenmukaisia jotta niitä olisi helpompi hakea (kahva johon tarttua) sähköinen allekirjoitus nykyistä useampi asiakirja tulee allekirjoittaa sähköisesti

Palvelutapahtuma ja –kokonaisuus Tarkastelevat hoitoa potilaan, eivät niinkään terveydenhuollon palvelujen antajan näkökulmasta = tietty jakso potilaan ”hoitohistoriasta”, jonka aikana syntyneiden asiakirjojen käyttöön hän antaa suostumuksensa Palvelutapahtuma kytkee saman vaivan hoitoon liittyvät asiakirjat yhteen Palvelukokonaisuus ”avaa” eri palvelujen antajien asiakirjat muiden kokonaisuuteen osallistuvien käyttöön

Palvelutapahtuma (1) Palvelutapahtumalla tarkoitetaan terveydenhuollon palvelunantajan ja potilaan välistä yksittäisen palvelun järjestämistä tai toteuttamista Käytännössä palvelutapahtuma on prosessi, vaikka se ajallisesti voikin olla lyhytkestoinen: se käynnistyy jostain herätteestä ja siitä saadaan tuloksia, joka syntyvät palvelutapahtuman aikana tehdyistä toimenpiteistä Palvelutapahtuman tyyppejä: avohoito (yksittäinen käynti, päiväkirurginen hoitojakso tms.) osastohoito (yhtäjaksoinen laitoshoitojakso)

Palvelutapahtuma (2) Palvelutapahtumaan voi osallistua useita toimijoita palvelujen antajan organisaatiossa Sen aikana voi syntyä monia asiakirjoja (1-n kappaletta) eli siihen liitetään samaan asiayhteyteen kuuluvat asiakirjat

Palvelukokonaisuus Yhdistää tarvittaessa palvelutapahtumia laajemmaksi kokonaisuudeksi – ei siis ole välttämätöntä muodostaa Yhden tai useamman terveydenhuollon palvelunantajan tuottamien palvelutapahtumien yksilöity kokonaisuus Palvelukokonaisuuteen voidaan liittää 1 – n kappaletta palvelutapahtumia Palvelukokonaisuuden muodostaminen palvelunantajien välille edellyttää potilaan suostumusta Palvelutapahtumaa ei ole pakko liittää palvelukokonaisuuteen

Palvelukokonaisuusvaihtoehtoja - 1 Pitkäaikaishoitoa vaativien sairauksien (esim. diabetes) hoidon palvelukokonaisuus perustuu kansallisesti määriteltävään luokitukseen Osallistujina potilaan hoitoon osallistuvat palvelujen antajat (rekisterinpitäjät), joka saavat käyttöönsä potilasasiakirjat palvelukokonaisuuden ajan Kyseessä on eri organisaatioissa tapahtuva potilaan hoito ja sen koordinointi Tällä perusteella muodostettu palvelukokonaisuus voi olla siis ajallisesti varsin pitkä

Palvelukokonaisuusvaihtoehtoja - 2 Ajallisesti tai muuten rajattujen hoitojen (esim. suunniteltu toimenpide, tapaturma ja sen jatkohoito, raskauden hoito) toteuttamiseksi muodostettava palvelukokonaisuus Perustuu lähetteeseen tai käynnistyy päivystystilanteessa (vrt. ”tilaajan viite”) Määritellään hoidon suunnitteluvaiheessa tai jatkohoitoa määriteltäessä Palvelukokonaisuuteen kuuluvat suostumuksessa määriteltyjen palvelutapahtumien asiakirjat

Oma käyttö tai luovutus Oma käyttö: tietoja haetaan ne tuottaneen palvelun antajan käyttöön = samat oikeudet kuin omaa potilastietojärjestelmää käytettäessä Luovutus: haetaan jonkin toisen rekisterinpitäjän tuottamia tietoja Tätä varten tarvitaan hoitosuhde ja potilaan suostumus Molemmissa tapauksissa seuranta lokien avulla (potilastietojärjestelmän käyttöloki, kansallisen arkiston luovutusloki)

Suostumus annetaan Tietylle rekisterinpitäjälle = terveydenhuollon palvelujen antaja Tietyn palvelutapahtuman tai – kokonaisuuden ajaksi Tällöinkään ei saa hakea mitä tahansa/kaikkia potilaan tietoja, vaan vain ne, jotka kyseisessä palvelutapahtumassa/kokonaisuudessa tarvitaan (= hoidon kannalta tarpeelliset tiedot)

Kielto (hakutietojen luovutuskielto) Potilas voi kieltää tietyn palvelutapahtuman tai tietyn rekisterinpitäjän (palvelujen antajan) palvelutapahtumien tai palvelukokonaisuuden tietojen näkymisen Tällöin nämä tiedot eivät näy haun tuloksena, vaikka kyseiset asiakirjat onkin tallennettu kansalliseen arkistoon Poikkeus: tiedot voidaan luovuttaa muun lain nojalla (Potilaslaki 3 momentin kohta 3)

Kehittämisen ohjaus ja rahoitus

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaus STM, lisää asiantuntijaresursseja Kelalle, TEO:lle ja Stakesille lakiin pohjautuvat mandaatit Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta Valtakunnallisten palveluiden käyttäjät Poikkihallinnollinen yhteistyö (KuntaIT, ValtIT…) Kansainvälinen yhteistyö (EU:n eHealth ym.)

STM:n organisointi: neuvottelukunta ja jaostot Operatiiviset asiat Kehittämisasiat Potilas-kertomukset Stakes TEO Kela Yksityinen sektori Kertomukset ja arkisto Maksut Siirtymäkauden budjetti Maksujen määräytyminen Maksuasetuksen valmistelu Asiakkuuden hallinta Omien tietojen katselu Ajanvaraukset Maksaminen Sähköinen lasku Portaalit Arkiston toiminnallisuuden kehittäminen Tilastointi Lääketutkimukset Johtaminen ja päätöksenteko

Rahoitus – kansallinen taso Budjettirahoitus arkistopalvelun ja reseptikeskuksen rakentamiseen ja siirtymävaiheen kuluihin Siirtymävaiheen jälkeen rahoitus käyttäjämaksuin Maksuperusteet STM:n asetuksella: kustannusvastaavuus, ei vääriä kannusteita Kela ja TEO toimittavat vuosittain neuvottelukunnalle selvityksen kustannuksista ja arvion seuraavan vuoden kustannuskehityksestä

Rahoitus - potilastietojärjestelmät Potilaskertomusjärjestelmien migraatiorahoitus  2005 - 2009 (Alueellisen) käyttöönoton tukeminen ja koulutus  2009 - 2011?