Ulkomailta Suomeen - perheen kielelliset ja kulttuuriset haasteet Jyväskylä 20.01.2011 Heli Horn

Esitelmäni pääkysymykset Miten lapsen (kaksikielistä) kielenkehitystä voi kuvata? Millaisia kielellisiä ja kulttuurisia haasteita perheet kohtaavat muuttaessaan Suomeen? Mihin tekijöihin haasteet liittyvät? Miten perheitä voi tukea arjessa?

Missä kieltä tarvitaan? Arkipäivän asioinnissa (kauppa, virastot) Koulussa ja töissä Ihmisten välisissä suhteissa Tarpeiden ilmaisemisessa Identiteetin luomisessa Ryhmään kuulumisessa

Kielipuu W. Wendlandt (2006) Kielen kehittyminen nähdään biologian ja ympäristön vuorovaikutukseksi. Kielitaito on positii-visen kokonaiskehi-tyksen tulos.

Kaksikielinen puu N. Küpelikilinc & M. Ringler (2004) Suksessiivinen kaksi-kielisyys: turkki ja saksa. Yksi juuristo mutta kaksi lehvistöä (L1, L2). Maaperässä kahden kulttuurin vaikutteita. Tärkeää ensimmäisen kielen tukeminen (runko).

Kaksikielinen puu H. Horn Simultaaninen kaksi-kielisyys: suomi ja saksa. Kaksi ensimmäistä kieltä (2 x L1). Harvoin molemmat kielet yhtä vahvat.

Kielelliset haasteet/ puun juuret Lapsella voi olla kehitysvaikeuksia. Nämä eivät välttämättä liity kaksikielisyyteen. Huomioi: Eri kulttuureissa puhutaan eri tavalla ongelmista.

Kielelliset haasteet/ puun runko Puhumisen ilo: Eri kieliä arvostetaan eri tavoin. Esimerkiksi englanti usein arvostettu kieli. Huomaa: Lapsen kielimaailma voi olla erilainen kuin aikuisen kielimaailma.

Kielelliset haasteet/ puun runko Puheen ymmärtäminen: Lapsi saattaa ymmärtää toista kieltä paremmin kuin toista. Peräkkäinen kaksikielisyys: ensimmäisen kielen tukeminen tärkeää!

Kielelliset haasteet/ aurinko Kokeeko lapsi hyväksyntää jokaisella kielellä? Vanhemmat? Isovanhemmat? Päiväkoti? Koulu? Naapurit? Lapselle on erittäin tärkeää kokea olevan-sa hyväksytty juuri sellaisena kuin hän on.

Kielelliset haasteet/ kastelukannu Saako lapsi riittävästi kielellisiä virikkeitä molemmilla kielillä? Kielen laatu ja määrä tärkeitä. Pääseekö lapsi käyttämään kieliä?

Kielelliset haasteet/ lehvistö Ihanteena usein, että molemmat lehvistöt ovat yhtä suuret eli molemmat kielet yhtä vahvat. Useimmiten yksi kieli on vahvempi kuin toinen, voi vaihdella elämäntilanteen mukaan.

Kielelliset haasteet/ lehvistö Lapsi kieltäytyy puhumasta tiettyä kieltä. Yleensä kyseessä vähemmistökieli (Leist-Villis 2008), voi tosin olla myös ympäristön kieli (Wendlandt 2006). Mahdollisia syitä: Lapsi ei koe kyseistä kieltä välttämättömäksi/ hyödylliseksi. Kyseistä kieltä ei arvosteta lapsen lähipiirissä. Lapsi ei halua poiketa toisista lapsista. Vastareaktio.

Kielelliset haasteet/ lehvistö Koulun myötä koulukielen merkitys lisääntyy, vähemmistökieli jää helposti varjoon. Vaara: Ei-koulukieli ei kehity kognitiivisella tasolla (Abdelilah-Bauer 2008). Oman äidinkielen opetus tärkeää.

Kielelliset haasteet/ lehvistö Pragmatiikka: Miten kieltä käytetään? Ketä saan puhutella? Mistä saan puhua? Miten saan puhua? Säännöt saattavat olla hyvinkin erilaiset eri kielissä.

Kielelliset haasteet/ aikuiset Maaperän vaikutus vielä vahvempi kuin lapsilla. Luku- ja kirjoitustaito ykköskielellä? Koulutustaso? Kokemukset vieraiden kielten opiskelusta? Kontaktit suomenkielisiin?

Kulttuuriset haasteet/ maaperä Miehen ja naisen rooli: Kuka käy töissä? Kuka käy kaupassa? Isän ja äidin rooli: Kuka vaihtaa vaipat? Perhekäsitys: Kuka kuuluu perheeseen? Ammattirooli: Mikä ammatti mahdollinen? Mitä ammatteja arvostetaan?

Kulttuuriset haasteet/ maaperä Lasten itsenäisyys: Kuinka paljon yksin? Kommunikaatiokulttuuri: Voinko puhutella naapuria? Kuinka pitkät tauot? Puhelin ja internet: Mistä sopimus? Leikki- ja harrastuskulttuuri: Mitkä leikit suosittuja? Millä leikitään? Mitkä harrastukset?

Kulttuuriset haasteet/ maaperä Koulutus ja koulujärjestelmä: Miten koulutusta arvostetaan? Mikä koulussa arvostettua ja hyväksyttyä? Kouluruokailu ja välitunnit: Onko lapsi tottunut? Ruokakulttuuri: Mitä syödään? Miten syödään (yhdessä, pitkään)?

Kulttuuriset haasteet/ maaperä Ilmasto: Miten pukeutua? Miten auton käy? Mistä sukset ja luistimet? Kaupunkilais/maalaiskulttuuri: Suomi kaupunkilaistunut myöhään. Asuminen: Kuinka väljään totuttu? Terveydenhuolto: Minne mennä? Henkilötunnus: Kuinka nopeasti saadaan?

Kulttuuriset haasteet/ tiivistelmä Mitä arvostetaan? Mistä saan kiitosta ja hyväksyntää? Hämmennystä ja epävarmuutta siitä, ettei maailma toimikaan niin kuin on tottunut. Oma tausta ja odotukset sekä persoonallisuus vaikuttavat subjektiiviseen kokemukseen.

Miten tukea perheen arkea/ kielipuu? Maaperä: kielelliset erot osittain myös kulttuurisia → yritä ymmärtää toisen maailmankuvaa ja taustaa. Runko: puhumisen ilo ja ymmärtäminen ennen puhumista → pyri saamaan kontakti toiseen, sisältö ennen muotoa. Kastelukannu: kielitaito tarvitsee monipuolista ja säännöllistä kielellistä virikettä → käytä monipuolista, selkeää suomen kieltä. Aurinko: hyväksy kaikki kielet, näytä kiinnostusta myös vähemmistökieleen.

Miten tukea perheen arkea? Huomioi, että jokainen perhe (ja jokainen yksilö perheessä) on erilainen. Pienetkin asiat arjessa voivat auttaa. Erota havainnointi ja tulkinta. Älä lannistu väärinkäsityksistä. Yritä uudestaan.

Miten tukea perheen arkea? Opettele yksittäisiä sanontoja/ tervehdyksiä toisella kielellä. Rohkaise käyttämään äidinkieltä. Rohkaise opettelemaan suomea. Tematisoi erilaisuutta eri tasoilla.

Ulkomailta Suomeen „Toiseen maahan muuttamisen myötä aiemmin opittu ja sisäistetty ei enää välttämättä toimikaan odotetulla tavalla.“ www.ahaa-avaimia.fi

Miten kommunikoida henkilön kanssa, joka osaa heikosti suomea? Anna aikaa. Keskity tilanteeseen. Sanotun sisältö on tärkeämpi kuin muoto. Tiivistä, mitä ymmärsit. Kysy, jos jäi epäselvyyksiä. Jos toinen ei ymmärrä, käytä toisia sanoja.

Miten kommunikoida henkilön kanssa, joka osaa heikosti suomea? Käytä mahdollisimman selkeätä mutta luonnollista kieltä. Voit tukea kieltä viittomilla ja ilmeillä. Huomioi näiden kulttuuritausta. Tavallinen äänenvoimakkuus riittää .

Lähteet Abdelilah-Bauer, Barbara 2008. Zweisprachig aufwachsen. München: Beck. Küpelikilinc, Nicola & Ringler, Maria 2004. Spracherwerb von mehreren Sprachen. Teoksessa Verband binationaler Familien und Partnerschaften iaf e.V. (toim.) Kompetent mehrsprachig. Frankfurt: Brandes & Apsel, 29-50. Leist-Villis, Anja 2008. Elternratgeber Zweisprachigkeit. Tübingen: Stauffenburg. Wendlandt, Wolfgang 2006. Sprachstörungen im Kindesalter. Materialien zur Früherkennung und Beratung. Stuttgart: Thieme.