Ruoansulatuskanavan ja sen rauhasten histologia suuontelo  ruokatorvi  maha  ohutsuoli  paksusuoli  peräsuoli linnuilla voi olla kupu = ruokatorven laajentuma umpisuoli = ohut ja paksusuolen rajalla (linnuilla usein parillinen) märehtijät: pötsi, verkkomaha, satakerta rauhaset maksa, sappirakko, haima linnun lihasmaha + jauhinkivet kyyhkyn kupu 1

linnulla usein sarveistunut, heikko tai jopa puuttuu Suuontelo Kieli poikkijuovaista lihasta, nisäkkäillä suhteellisesti elimistön voimakkain lihas linnulla usein sarveistunut, heikko tai jopa puuttuu makunystyt (nisäkkäillä) vallinysty, sieninysty, lehtinysty, rihmanysty makusilmuja vallinystyissä, sieninystyissä, lehtinystyissä makusilmujen määrä vaihtelee  makuaistin tarkkuus rihmanystyjä mm. märehtijöillä, kissalla 2

valli lehti sieni 3

Rihmanysty papilla filiformis (sarveistunut) vallinysty makusilmut Rihmanysty papilla filiformis (sarveistunut) lehtinysty sieninysty 4

rihmanystyjä kissan kielessä Linnun kieli tikka rihmanystyjä kissan kielessä 5

sekä seröösisiä että mukoosisia Pienet sylkirauhaset: kielessä omat sylkirauhaset monikerroksisen levyepiteelin alla = von Ebnerin rauhaset, myös huulet, posket, suulaki sekä seröösisiä että mukoosisia mukoosinen serö-mukoosinen ”Von Ebnerin puolikuu” rauhasputki 6

Suuret sylkirauhaset, 3 paria, sympaattinen ja paras. hermotus korvasylkirauhanen glandula parotis n. 25 g, laskutiehyt posken limakalvoon 1./2. yläposkihampaan kohdalla seröösinen = entsyymejä (amylaasi) + ioneja leuanalussylkirauhanen gl. submandibularis seröösinen, serömukoosinen aukeaa suun pohjaan alakulmahampaan takana ja kielen kärjen alla kielenalussylkirauhanen mukoosinen (limaa) jokaisella osalla oma tiehyt 7

seröösinen acinus kytkyputki 8

Hammas maitohampaat 20 kpl pysyvät 32 kpl kehittyvä hammas Pd = kalsifioitumatonta predentiiniä D = dentiiniä E = kiille Ab = ameloblasteja B = leukaluu Dp = hammasydin maitohampaat 20 kpl pysyvät 32 kpl 9

kokonaispituus ihmisellä n. 10 m, supistuneena n. 5 m Putkimainen osa kokonaispituus ihmisellä n. 10 m, supistuneena n. 5 m yleisrakenne kerroksellinen putki, kerrokset sisältä ulospäin: limakalvo tunica mucosa (lieriö)epiteeli oma sidekudos lamina propria sileää lihasta muscularis mucosae (huom. ei mucosa) hiussuonia, lymfasuonia nukkalisäkkeitä villus, mon. villi putkimaisia rauhasia, jotka avautuvat putken lumeniin 10

limakalvonalaiskerros tunica submucosa löyhää, areolaarista, sidekudosta haaroittuneita rauhasia, verisuonia, autonomisia hermoja (Meissnerin plexus) lihaskerros tunica muscularis joskus myös muscularis externa sileää lihasta sisempi rengasmainen kerros, ulompi pitkittäinen kerros  peristalsis (supistelu) välissä autonomisia hermosyitä (Auerbachin plexus) herakalvo tunica serosa eli tunica adventitia suhteellisen tiivistä sidekudosta peritoneum-kalvo peittää (endoteeli) 11

rauhasten ’hierarkia’ esim. haimatiehyt rauhasten ’hierarkia’ 12

Ruokatorvi oesophagus tai esophagus ihmisellä n. 25 cm 2/3 juovikasta lihasta  nieleminen mucosa (m): monikerroksinen levyepiteeli (alempana aina 1-kerroksinen lieriöepiteeli) submucosassa (sm) imukudosta ja pieniä seromukoosisia rauhasia m sm sm imukudos m tm1 tm1 tm2 tm2 alakolmannes 13

Mahalaukku ventriculus pallean alapuolella, osittain maksan peittämä (nisäkäillä) 3 osaa: corpus, fundus, pyloris sisäpinnassa submucosan poimuja plicae tai rugae pitkittäinen, poikittainen ja vino lihaskerros (sisin) 14

rauhasissa (fundus-osa) 3 solutyyppiä limakalvo muodostaa kuopakkeita, gastric pits, joihin putkimaiset mahanesterauhaset avautuvat  n. 35 milj. kpl rauhasissa (fundus-osa) 3 solutyyppiä pääsolut  pepsinogeeni, rauhasten tyvellä Seinäsolut (katesolut) eli parietaalisolut, rauhasen yläosa  HCl sivusolut  musiini myös hormoni- eritystä! pylorus: syvät kuopakkeet  liman- eritys 15

rauhaset seinäsoluja pylorus  limasolut pääsoluja 16

pohjukaissuoli duodenum Ohutsuoli pohjukaissuoli duodenum tyhjäsuoli jejunum 3/5 (lat. jejunar = paastota) sykkyräsuoli ileum 2/5 Pinnan erilaistumat nukkalisäkkeet villus mon villi limakalvon sormimaisia ulokkeita, keskellä lamina propria ja imusuoni, 20-40 kpl/mm2  yht. useita miljoonia 1-kerroksinen lieriöepiteeli + mikrovilluskerros eli sukasauma (brush border)  absorptio pikarisoluja  limaa, määrä lisääntyy takapäätä kohti lisäävät huomattavasti ohutsuolen pinta-alaa 17

villusten peilikuvia mucosassa, putkimaisia, mutkaisia Liebekühnin kryptat glandulae intestinales (yks. glandula intestinalis) villusten peilikuvia mucosassa, putkimaisia, mutkaisia entsyymien eritys rengaspoimut plicae circulares submucosan paksuuntuneita kapeita tai loivia harjanteita, ei duodenumin alueella rengaspoimuja 18

villus villus m. mucosae krypta lieriöepiteeli lamina propria pikarisolu sukasauma (mikrovillukset) kantasoluja 19

duodenum Lieberkuhnin kryptat Brünnerin rauhaset 20

jejunum villi rengaspoimut 21

villuksen imusuoni eli maitiaissuoni villuksen hiussuonet villuksen imusuoni eli maitiaissuoni SEM-kuva 22

rengaspoimut 3 x, villukset 10x, mikrovillukset 20-30x A = 200-300 m2 pinta-alan lisäys rengaspoimut 3 x, villukset 10x, mikrovillukset 20-30x A = 200-300 m2 tunica submucosa: limakalvonalaiskerros muodostaa rengaspoimut, pohjukaissuolen alueella limaa erittäviä Brünnerin rauhasia, ileumin alueella paljon imukudosta (Peyerin juosteet) tunica muscularis: lihaskerros normaali: sisempi poikittainen ulompi pitkittäinen kerros serosa, sidekudos, jatkuu suoliliepeeseen 23

kryptia, joissa runsaasti pikarisoluja  limaneritys paksusuoli colon ei rengaspoimuja, ei nukkalisäkkeitä, lihaskudos keskittyy  taenia coli, imukudosta submucosassa veden absorptio kryptia, joissa runsaasti pikarisoluja  limaneritys taenia coli 24

ohutsuoli paksusuoli 25

lieriöepiteeli  levyepiteeli (rekto-anaali-liitos) peräsuoli rectum ei enää kryptia lieriöepiteeli  levyepiteeli (rekto-anaali-liitos) sulkijalihas (spinchter) colon rectum 26

Ruoansulatuskanavan rauhaset Maksa hepar ihmisellä n. 1.5 kg tehtävät sappinesteen tuotto, mukana kuona-aineita fagosytoosi (retikuloendoteliaalijärjestelmän osa) ravintovarasto (glykogeeni)  näkyy jyväsinä soluissa detoksikaatio kemiallinen ’tehdas’, mm. veren albumiini, kolesteroli, rasvat sidekudos ympäröi (=osa vatsakalvoa) valtimot, laskimot, sappitiehyt maksanportin kautta liuskainen, ihmisellä 2 kpl 27

porttilaskimo vena portalis maksan verenkierto maksavaltimo porttilaskimo vena portalis suoliston, mahalaukun (haiman, pernan) laskimoverta, joka jakautuu uudelleen hiussuoniin molemmat maksan sinusoidien kautta  maksalaskimo sinusoidi = ’reikäinen’ hiussuoni maksan perussolujen eli parenkyymin lomassa maksan toiminnallinen yksikkö on maksalohko lobulus ’nurkassa’ maksavaltimo, porttilaskimo, sappihiussuoni = maksan triadi keskellä maksalaskimo (keskuslaskimo) maksavaltimon ja porttilaskimon veri kohti keskulaskimoa 28

maksalohko SH KL MV PL sidekudos SH = sappihiussuoni MV = maksavaltimo PL = porttilaskimo KL = keskuslaskimo 29

maksan triadi 30

valtimoveri laskimoveri sappineste 31

perisinusoidaalinen tila sinusoidi parenkyymi maksasolu sinusoidi Kuppferin solu perisinusoidaalinen tila 32

sappihiussuonet maksan parenkyymisolujen välissä desmosomien rajaamana sappineste kulkee sappihiussuonissa kohti sappitiehyitä  sappirakko  suoli sappihiussuonet maksan parenkyymisolujen välissä desmosomien rajaamana sinusoidi sappihiussuoni 33

kuutiomainen epiteeli, mikrovillukset, submucosa puuttuu sappineste sisältää koolihapon suoloja  rasvojen emulgaatio  lipaasien tehostunut toiminta sappirakko kuutiomainen epiteeli, mikrovillukset, submucosa puuttuu voimakas t. muscularis epiteelisolut väkevöittävät sappinestettä taurokoolihappo (tauriini + koolihappo) 34

rasvamaksa rasvamaksa + kirroosi 35

haima pancreas eli mahasylkirauhanen erittää ruoansulatusentsyymejä (lipaasit, proteaasit, amylaasit, ribonukelaasit) bikarbonaatti-ioni  neutraloi mahan HCl:n, pH > 7 (maha 1.5) ihmisellä noin 150 g endokriininen osa (Langerhansin saarekkeet) insuliini, glukagoni ym. peptidihormonit eriteyksikkö rauhaskammio acinus mon. acini 5-8 pyramidinmuotoista solua + lumen putkimainen tai päärynämäinen ei myoepiteliaalisoluja (vrt. sylkirauhanen, maitorauhanen) laskutiehyt duodenumiin yhdessä sappitiehyeen kanssa 36

B = haimatiehyeen sidekudosta Pd = haimatiehyt, kuutioepiteeli rauhaskammiot Langerhansin saareke Sa = acinus Bs = sidekudos B = haimatiehyeen sidekudosta Pd = haimatiehyt, kuutioepiteeli 37

38

myös kolekystokiniini  sappirakko, ruokahalu gastriini sekretiini hapan ruokasula mahasta  duodenum erittää sekretiiniä  stimuloi haiman eksokriinista toimintaa (HCO3-, entsyymit) myös kolekystokiniini  sappirakko, ruokahalu gastriini aminohapot, mahan venyminen  duodenum, pylorus  gastriini  kiihdyttää mahahapon (HCl) eritystä 39