MUNUAISET KPL 9
Munuaiset pitävät yllä suola- ja nestetasapainoa Solujen ulkopuoliset nesteet: plasma, kudosneste, imuneste → oikean koostumuksen ylläpito elintärkeää. Munuaiset pidättävät vettä ja/tai suolaa tarpeen mukaan. Munuaisten tehtävänä tuottaa virtsaa.
Nefronit ovat munuaisten toiminnallisia yksiköitä Nefroniin kuuluvat hiussuonikeränen, kotelo ja munuaistiehyt
Virtsan koostumuksen säätely tapahtuu nefroneissa
Virtsan muodostus Alkuvirtsan suodattuminen plasmasta munuaiskeräsen koteloon (160–180 l/vrk). Alkuvirtsassa vettä, glukoosia, aminohappoja sekä mm. natrium-, kalium-, fosfaatti- ja kloridi-ioneja, ureaa. Aineiden takaisinimeytymistä munuaistiehyissä: vesi, glukoosi, aminohapot, osa ioneista. Lopullisessa virtsassa (1,5–2 l/vrk) vettä, ureaa, ioneja sekä mahdollisesti lääkejäämiä ja ympäristömyrkkyjä.
Virtsassa ei saa olla: glukoosia saattaa olla merkki diabeteksestä proteiinia yleensä merkki munuaissairaudesta 3. verisoluja voi olla merkki tulehduksesta 4. bakteereja yleensä kyse virtsatie-infektiosta
Hermosto ja hormonit säätelevät munuaisten toimintaa Elimistöstä poistuva virtsa on suurimmaksi osaksi vettä Virtsan määrään vaikuttavat: juodun nesteen määrä, ravinnon laatu ja määrä, fyysinen rasitus, hikoilu, kuume ja stressi Aivolisäkkeen erittämä antidiureettinen hormoni eli ADH säätelee elimistöstä poistuvan virtsan määrää
Virtsan erityksen säätely
Munuaisten vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminnassa suodatusteho on heikentynyt, jonka vuoksi kuona-aineiden pitoisuudet veressä suurenevat. Munuaiset pystyvät kuitenkin huolehtimaan elimistön sisäisestä tasapainosta (homeostaasi) niin kauan kun yli 10 % nefroneista toimii. Yhdelläkin munuaisella ihminen pärjää siis mainiosti. Pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta vaatii kuitenkin joko munuaisen siirtoa tai dialyysihoitoa. Dialyysissä kone huolehtii munuaisten tehtävistä, jotka liittyvät homeostaasin ylläpitoon. Dialyysi voidaan toteuttaa myös johtamalla dialyysineste potilaan vatsaonteloon.
Videot x3 HS: Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä