Kuntoutuksesta ja työttömyydestä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Työhyvinvointi PK-yrityksessä Leena Niemistö toimitusjohtaja LT, fysiatri Munkkivuori Kamppi Lassila.
Advertisements

Työ- ja elinkeinoministeriö vammaisten työllisyyden edistäjänä
MARK TENNANT LIFELONG LEARNING AS A TECHNOLOGY OF THE SELF HANNA PORRASSALMI Postmoderni kritiikki aikuiskasvatuksessa vallitsevia minuuden teorioita kohtaan.
Milloin tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja kuka sen tekee?
Uudistuva sosiaalihuoltolaki ja työelämäosallisuus
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Työeläkekuntoutus © Tapiola-ryhmä.
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö.
Kelan mahdollisuudet tukea vammaisen tai osatyökykyisen työllistymistä
Avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Työelämäosallisuuden lisääminen on YHTEINEN ASIA Asiantuntijaryhmän ehdotukset heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämiseksi.
Kuntoutusmuodot Minna Launonen.
Sosiaalityön paikka päihdetyössä
TYK Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
Osallisuus ja työllistyminen
Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki Puh
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
Wiki …ja muutamia huomioita sosiaalisesta mediasta [työyhteisöjen näkökulma] Kulttuurituotanto YAMK | | Milla Laasonen.
Kuraattorin näkökulmia Simo Säippä
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki
Tervetuloa! Iltapäivän ohjelmassa
Sosiaalityö Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja tukitoimien.
SOSIAALITYÖ TYÖLLISTÄMISEN ESTEITÄ PURKAMASSA Sami Ylistö (YTM) Tohtorikoulutettava Työkanava-hankkeen loppuseminaari Keuruu.
Palvelutoiminta haastaa vapaaehtoistoiminnan vai toisin päin? Järjestöt - kansalaistoiminnan koordinoijia vai palveluntuottajia Puheenjohtaja / STKL Raimo.
Kuntoutuksen asema sosiaali- ja terveysalan muutoksessa – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Rehabilitation Finland ry:n järjestämä seminaari kuntoutusalan.
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Vaikuttamistyön jatkaminen – miten KUVE osallistetaan Kuntoutuskomitean työhön Sostessa P. Lapinleimu.
Kintas – Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli nuorille aikuisille mielenterveys-kuntoutujille Jarmo Salonen, Eveliina Oksa, kokemusasiantuntija Virve.
Kehityskulkuja Työelämä muuttuu entistä nopeammin
Kuntoutus - kuntoutuminen
Osatyökykyisille tie työelämään
SAMAT-toiminta samanlainen, erilainen vanhemmuus …samat oikeudet, samat velvollisuudet…
THL:n asiakkuustyön ja CRMn vaikuttamissuunnitelma
SAMAT-toiminta samanlainen, erilainen vanhemmuus …samat oikeudet, samat velvollisuudet…
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Polut hoitoon ja kuntoutukseen –koordinaatiohanke vt
Osatyökykyisille tie työelämään
Sosiaaliturva erityistilanteet
O0525KO TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS JA KUNTOUTUSOHJAUS
Mikä on koordinaatiohanke ja miten se tukee alueellisia kokeiluja
Palveluverkoston seminaari
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS -TYÖPAJAN KOOSTE
Olemme osa hallituksen OTE-kärkihanketta
TYÖIKÄISTEN MONIALAINEN PALVELUMALLI
Läheisen ohjaus terapiatyössä
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä
Jenita Rantakokko, Jenni Hätälä, Maarit Kinnunen, Inka Hyttinen
Olemme osa hallituksen OTE-kärkihanketta
OTE maakunnassa – Polut kuntoon
Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle – Keski-Suomi
Yhteistyökumppani ASIAKAS / PALVELUN KÄYTTÄJÄ
Digitaalisen oppimisohjelman työpaja Jyväskylän vertaisoppimispäivä 5
Tervetuloa sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäverkoston ensimmäiseen tapaamiseen!
Mikä on muuttunut hankkeen myötä
Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen -hanke
Koulutuskokonaisuus - työkykytiimi
PÄHEE OTE Satu Laakoli Kela.
Yhteinen monialainen asiakas-suunnitelma
Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen Kärkihanke: Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) / STM Vertaisoppimispäivät Oulu
Toimintakykykeskushanke Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
Osallisuuden toimintamalli
TYPPI-järjestelmän diat
Osallisuuden toimintamalli
Osatyökykyisille tie työelämään
Miten sosiaalityöllä tulisi vastata asiakkaiden tarpeisiin?
Työpajatuloksia.
Osallisuuden toimintamalli
Osatyökykyisille tie työelämään
Esityksen transkriptio:

Kuntoutuksesta ja työttömyydestä Patrik Tötterman FT, erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö Ja Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke 13.9.2017

Kuntoutus, mitä se on? Kuntoutuksesta ei voida antaa yleispätevää ja aikakaudesta riippumatonta määritelmää. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset heijastuvat myös kuntoutukseen ja sen määritelmiin / vähittäisinä vihjeinä siitä, että jotain tärkeää on tapahtumassa Nämä vähittäiset vihjeet koskevat myös kuntoutuksen osajärjestelmiä sekä rajankäyntiä muiden palvelujen kanssa ja nyt selvänä trendinä on ”siilomaisuuden purkaminen” Kuntoutuksen sisällä orientaatiot (esim. lääkinnällinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen, ammatillinen) ovat väistämättä limittäisiä / ammatillinen kuntoutus sisältää väistämättä myös sosiaalisen kuntoutuksen piirteitä, mahdollisesti myös lääkinnällistä kuntoutusta, mutta pääorientaatio säilyy ammatillisessa Hoidon ja kuntoutuksen välinen raja muuttuu liukuvaksi Työttömien kohdalla työllistymisedellytyksiä parantavien palvelujen (ammatillinen kuntoutus) ja työllistymistä tukevien (TE-palvelut, työllistymispalvelut) palveluiden raja muuttuu liukuvaksi, jossa kummankin osajärjestelmän puitteissa tulee sisällyttää toisen osajärjestelmän piirteitä ja palveluja

Yhteinen arvopohja yksilön autonomisen toimijuuden käsitteen pohjalta Aila Järvikoski ja Kristiina Härkäpää ovat monessa yhteydessä määritelleet kuntoutuksen ja kuntoutustarpeen yksilön autonomisen toimijuuden kautta. Tällöin kuntoutus katsotaan yksilön elämänhallinnan tukemiseen tähtäävänä toimintana, jossa kuntoutuja ymmärretään tavoitteellisena elämänprojektejaan toteuttavaksi subjektiksi, joka pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan, suunnittelemaan sekä hallitsemaan omaa elämäänsä ja sen perustaa, kun pitkäaikaissairaus tai vamma aiheuttaa tälle prosessille erityisiä haasteita. Tässä merkityksessä pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle TE-toimiston asiakkaalle tarjottavat palvelut ovat aina ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa tarjottuja ratkaisu- ja resurssikeskeisiä palveluja, jossa TE-toimiston asiantuntija on asiakkaan yhteistyökumppani Tavoitteena on tukea asiakasta tarvittaessa luopumaan toimimattomista työhön ja työelämään liittyvistä elämänprojekteistaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan uusia sekä toissijaisesti ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat uhattuina tai heikentyneet

Yhteisestä arvopohjasta ponnahduslauta yhteisasiakkuuteen ja verkottuvaan työkulttuuriin Siilomaisuus Moninäkökulmainen työote Perusta yhdessä tunnistetussa asiakkaan omassa tavoitteessa Jonka ympärille / äärelle eri järjestelmien palvelut kudotaan kokonaisuudeksi Edellyttää, että Kussakin organisaatiossa nähdään oma työ suhteessa muihin ja sen vähimmäisvaade on tietoisuus toisesta Asiakkuus nähdään yhteisenä: siirtymä mukaan kutsumisen kulttuuriin Toimijoiden eristyneisyys Jopa moniammatillinen työote mahdollistaa erillisyyden Palvelujen ja interventioiden yhdysvaikutukset jäävät vaille huomiota, jolloin ne voivat olla toisiinsa nähden jopa ”epäterapeuttisia” eli kuntoutuspyrkimysten vastaisia Vastuunjaon –käsite: poislähettämisen kulttuuri Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 15.1.2019

Miten TE-palvelut tukee yhteiseksi tunnistettua tavoitetta Miten hoitotaho tukee yhteiseksi tunnistettua tavoitetta Miten sosiaalivakuutusjärjestelmä tukee yhteiseksi tunnistettua tavoitetta Miten (aikuis-) sosiaalityö tukee yhteiseksi tunnistettua tavoitetta Jne. Miten asiakkaan sosiaalinen verkosto tukee yhteiseksi tunnistettua tavoitetta Asiakas

Esitysten kulku Esityksen kokonaisaika on 20 minuuttia, josta Esitykseen 15 minuuttia; ja Kysymyksille ja kommenteille 5 minuuttia Puheenjohtaja toimii kellokallena ja näyttää esittäjälle, 5 minuuttia, kun esityksestä on kulunut 10 minuuttia 2 minuuttia, kun esityksestä on kulunut 13 minuuttia 0 minuuttia, kun esityksestä on kulunut 15 minuuttia Kysymykset ja kommentit esitetään tämän jälkeen – ei siis kesken esitystä Hyvää seminaaripäivää kaikille! Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 15.1.2019