KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Advertisements

ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.
M-ary Frequency Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Frequency Shift Keying •M-ary FSK on suuren mielenkiinnon kohteena verrattuna binaariseen FSK:hon. •Parempi.
DEE Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka
Estimointi Laajennettu Kalman-suodin
Tiedonsiirronperusteet
Tavoite Oppia seuraavat asiat •Yksikkö Beli, desibeli •Analoginen signaali •Digitaalinen signaali •Diskreettiaikainen signaali.
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
Hypoteesin testeistä Testin valinta perustuu aina tutkimusongelmaan ja kuvailuun (joka perustuu mitta-asteikoihin) Testaus ei koskaan ole itsenäinen, vaan.
Derivaatta MA 07 Derivaatta tarkoittaa geometrisesti käyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa.
RADIOKANAVAT.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
FSK-Frequency Shift Keying
2. Vuokaaviot.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 27 – Tommi Kauppinen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Oppiminen Bayes-verkoissa.
Aikasarja-analyysin perusteet
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Todennäköisyyslaskenta
1.4. Integroimismenetelmiä
5. Lineaarinen optimointi
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Kymmenkantainen logaritmi
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 2 - Jirka Poropudas Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Bayes-verkoista s
Monotoniset jonot Jono (a n ) on kasvava, jos  n : a n+1  a n aidosti kasvava, jos  n : a n+1 > a n aidosti vähenevä, jos  n : a n+1 < a n vähenevä,
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 25 - Mark Mehtonen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 The Chain Rule for Influence.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 1 - Jirka Poropudas Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Kotitehtävän 2 ratkaisu Jirka.
5. Fourier’n sarjat T
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Kotitehtävän 8 ratkaisu Janne Kunnas Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin kaikki oikeudet.
BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA ― SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaisia.
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen.
Audiosignaalinen käsittely / Kari Jyrkkä1 Sisältö: –Lineaariprediktioon perustuvan puheenkooderin ja dekooderin toteutus projektityönä Puhesignaalin.
TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA Vaihtoehtoinen ilmaisumenetelmä kulmamodulaatioille? A Tietoliikennetekniikka.
KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT A Tietoliikennetekniikka II Osa.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Bridgen jatkokurssi 2 – lähtökortit jatkuvat
k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia
Laiska laskenta, korekursio ja äärettömyys
Luku 8 binääriset tiedonsiirtomenetelmät
Signaalien datamuunnokset
Edellisen kerran yhteenveto: MAC frame
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
7. Näytölle tulostaminen
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) A Tietoliikennetekniikka II Osa.
Esityksen transkriptio:

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA Kantajaajuinen siirto = informaation siirto johdossa sellaisenaan ilman kantoaalto- tai pulssimodulaatiota 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Järjestelmämalli Bitin kesto T. Symbolit {1} ja {0} kuvattu ±A -jännitteillä. Nollakeskiarvoisen AWGN-kohinan 2-puolinen tehotiheys N0/2 ja sen ACF=()N0/2. Synkronisessa järjestelmässä pulssien alku- ja loppuajat oletetaan tunnetuiksi. Tässä symbolipäätöksenteon kellosignaalin ajoitus oletetaan ideaaliseksi. Kellosignaalien estimointipiirit perustuvat vaihelukko-tyyppisiin (PLL) takaisinkytkettyihin ratkaisuihin. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Päätöksentekopiiri: integroi & pura -ilmaisin Yksinkertaisin päätöksenteko: vertaa kynnykseen T:n välein ja tee päätös +A:n hyväksi, jos näytearvo positiivinen, muuten −A:n. Hetkellinen kohina aiheuttaa päätöksentekovirheitä, joten em. tavassa ei käytetä hyväksi kaikkea mahdollista tietoa signaalista. Luotettavuuden parantamiseksi signaali kannattaakin integroida. Kohina on integraattorin lähdössä edelleenkin nollakeskiarvoista, eli integroi & pura -ilmaisimella päätöksenteon luotettavuus paranee. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Integroi & pura -ilmaisimen toteutus Kantataajuisen järjestelmän integroi & pura -vastaanotin on itse asiassa optimaalinen digitaalinen vastaanotin ̶ sovitettu suodatin ̶ jonka teroriaan palataan seuraavassa kappaleessa. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Integroi & pura –ilmaisimen suorituskyky Päätösmuuttujaa V verrataan kynnykseen ja tehdään päätös: Päätösmuuttujan stokastinen kohinamuuttujaosa N on integroinnin jälkeenkin Gaussinen, ja sen momentit saadaan laskettua helposti. Satm. N tiheysfunktio on Gaussinen (nollakeskiarvoinen) ja muotoa: 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Integroi & pura –ilmaisimen suorituskyky Virhetapaukset: Jos +A lähetetty, virheellinen päätös tehdään, kun V=AT+N<0 (N<−AT). Jos −A lähetetty, virheellinen päätös, kun V=–AT+N>0 (N>AT). Lasketaan kaksi ehdollista todennäköisyyttä: 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Mikä on Q(x)-funktio? Integraalia ei saatu suljettuun muotoon, vaan se täytyy ratkaista numeerisesti. Arvot on taulukoitu. Q(x)-funktio on siis merkintätapa siistimmän esityksen saamiseksi. Q(x):n argumentti x ≥ 0 ja se on verrannollinen SNR-arvoon. Q(x) on lisäksi monotonisesti ja nopeasti vähenevä funktio. Q(x):n maksimiarvo on ½, kun x=0, mikä vastaa SNR-arvoa − dB (kaikki päätökset virheellisiä), ja Q(x)  0, kun SNR = + dB (virheetön siirto). 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Q-funktion ja Gaussin jakauman yhteys Kuva havainnollistaa standardipoikkeamaa (varianssia) odotusarvon (keskiarvon) m omaavalle Gaussin jakaumalle. Odotusarvon molemmille puolille jää puolet pinta-alasta kokonaispinta-alan ollessa yksi. Kertymäfunktio Jakaumafunktio 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Q-funktion ja Gaussin jakauman yhteys Nollakeskiarvoinen Gaussin jakaumafunktio Ei-nollakeskiarvoinen Gaussin jakaumafunktio Q-funktio Kohinatehon (=varianssin) vaikutus jakaumaan Kertymäfunktio 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Q-funktion ja erfc(x) -funktion yhteys (S) Joissakin oppikirjoissa Q(x):n sijaan käytetään erfc(x) -funktiota (komplementäärinen error-funktio). Sen yhteys Q(x)-funktioon: 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Integroi & pura –ilmaisimen suorituskyky Toisensa poissulkevien tapausten ja Bayesin kaavan perusteella: Parametri z voidaan tulkita kahdella eri tavalla bitin energiaa Eb ja pulssijonon kaistanleveyttä Bp (bit-rate bandwidth) käyttäen: Eb/N0 on siis AWGN-kanavan SNR (vrt. (SNR)T), jonka funktio PE on. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Integroi & pura -ilmaisimen suorituskyky M-tilaisilla järj. PS esitetään vastaavasti ES/N0:n funktiona (ES = symbolin energia). Ohessa on antipodaalisen kantataajuisen järjestelmän PE käyrä z = Eb/N0:n funktiona. z esitetään yleensä desibeleinä. Antipodaalisuus tarkoittaa, että binäärisessä järjestelmässä toinen symboli saadaan kertomalla toinen arvolla −1. Myös BPSK on antipod. järj. Q-funktiolle on olemassa helposti laskettava approksimaatio, joka on tarkka, kun z > 3 dB. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Esimerkki 1 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Esimerkki 2 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 3 Kari Kärkkäinen Syksy 2015