LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU

Esitys aiheesta: "LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU"— Esityksen transkriptio:

1 LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
Milloin kanavakoodauksen käyttö kannattaa, jotta koodausvahvistusta saadaan riittävästi? 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015

2 koodattu vs. koodaamaton järjestelmä
Sekä koodatulle että koodaamattomalle järjestelmälläe oletetaan sama informaationopeus. Koodatun järjestelmän kanavan symbolinopeus on redundanssin vuoksi suurempi vakioinfonopeudella. Kun molemmilla järjestelmille oletetaan sama lähetysteho, on koodatun symbolin energia pienempi (koodaamattoman bitin kesto & energia suurempi), mistä seuraa suurempi kanavan symbolivirhetodennäköisyys koodatussa tapauksessa. Kiinnostaa, onko koodauksella saavutettava etu desibeleinä suurempi (ts. sanavirhetodennäköisyyden pieneneminen) kuin kasvaneessa symbolivirhetodennäköisyydessä tapahtuva menetys. qu ja qc ovat koodaamattoman ja koodatun järjestelmän kanavan symbolivirhetodennäköisyydet (ennen virheen korjausta). Vastaavat (dekoodatut) sanavirhetn. ovat Peu ja Pec. Sanavirhe syntyy, jos yksikin sen k:sta bitistä on virheellinen. Sanan oikean vastaanoton tn. on (1 – qu)k, jolloin Peu = 1 – (1 – qu)k. Pec on vaikeampi laskea, koska virheelliset symbolit saatetaan pystyä korjaamaan. Korjauskyky riippuu käytetystä koodista. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015

3 koodattu vs. koodaamaton järjestelmä
Pec on sama kuin tn. sille, että sanassa on enemmän kuin e virhettä, jossa e on koodin virheenkorjauskyky. Tarkastellaan t = e = 1. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015

4 koodattu vs. koodaamaton järjestelmä
Näiden sanavirhetodennäköisyyskäyrien erotus on koodausvahvistus STw = sanan energia Nähdään, että koodauksesta on hyötyä vasta kun STw/N0  11 dB. (7,4)-koodilla saavutettava hyöty on vaatimaton, jollei STw/N0 ole hyvin suuri. Koodausvahvistusta syntyy enemmän suuremmilla t ja dmin –arvoilla. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015

5 Toistokoodit AWGN-kanavassa (S)
521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015

6 Toistokoodit Rayleigh-kanavassa (S)
521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015

7 (23,12) Golay- vs. (15,11) Hamming-koodiT (S)
521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015

8 (23,12) Golay-koodi vs. (31,16) BCH-koodi (S)
521361A Tietoliikennetekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 2015