Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat +1,4% (-1,1% v. 2016) Kaksi (2) kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan Yksi (1) laski Kiinteistöveroprosenttejaan nosti peräti kahdeksan (8) kuntaa Valtionosuudet kasvoivat +0,6% (+7,1% v. 2016) Verotuloihin perustuva vos-tasaus kasvoi +7 milj. euroa (+7%) Vuosikatteet 120 milj. euroa, kasvua liki +30 %:a Yhdellä (1) kunnalla negatiivinen Tilikauden ylijäämää +25,5 milj. euroa (-2,6 milj. e v. 2016) Investointien määrä laski noin 9 milj. eurolla => 132 milj. euroon Lainakanta kasvoi + 1,3% ollen liki 700 milj. euroa (konserni 1,7 mrd.)

Vuodesta 2017 Kuntien toimintakate parani poikkeuksellisesti edellisvuodesta +9,3 milj. € Tarkastelu-jaksolla 2005-2016 se on heikentynyt joka vuosi. Yleinen talouden kehitys ja työllisyyden parantuminen Valtionosuuden tasaus kasvoi (muualla menee paremmin?) Sote palvelujen kulukehitys pysyi maltillisena Matala korkotaso KIKY (kyllä vai ei?) Lomarahaleikkaus -30% vuodet 2017-2019 Työnantajien sivukulumaksut laskivat => Veroperusteinen rahoitus kasvoi enemmän kuin toimintakate laski! Ei palkan korotuksia v. 2017 Perustoimeentulotuen siirto KELA:lle v. 2017 Kuntien omat talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat purreet Kuntien välillä on edelleen suuret erot

Kuntien talous 2020 =>? Maakuntiin siirtyvien sote-, pelastus- ja ympäristöterveydenhuollon kustannusten osuus on noin 17,6 miljardia euroa. Kunnallisveron vähennys on ennakkotietojen perusteella 11,71 prosenttiyksikköä. Koko maan tasolla kuntien rahoitusasema paranee noin 37 miljoonaa euroa.

Kuntien talous 2020=>? Kuntien talouden kehitystä tarkastellaan ns. tasapainotilan perusteella, jolla tarkoitetaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Painelaskelmien mukaan tasapainossa olevien kuntien lukumäärä tulee kasvamaan hieman uudistuksen jälkeisinä vuosina – erityisesti keskisuurten (10 000–50 000) kuntien ja kaupunkien talouden tasapainon arvioidaan paranevan uudistuksen jälkeisinä vuosina. Alle 6 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa (yli 100 000 asukkaan) kunnissa tasapainossa ja epätasapainossa olevien kuntien lukumäärässä ei sen sijaan näyttäisi tapahtuvan suurta muutosta. Vaikka kunnilta poistuvat SOTE:en liittyvät kustannuspaineet, painelaskelmien perusteella näyttää siltä, että uudistus ei ”käännä” ennen uudistusta taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien tilannetta (tulopohjan heikosta kasvusta johtuen). Uudistus itsessään ei korjaa tai heikennä kunnan talouden tasapainoa: kunnan talouden tasapainotila ennen uudistusta määrittää yhdessä väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksen kanssa pitkälti myös tasapainon kehitystä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisinä vuosina. http://alueuudistus.fi/kuntien-valtionosuusjarjestelma

Työryhmän huomiot kuntien taloudesta 2018=> Investoinnit Korjausvelkatarvetta on kertynyt kuntiin (mrd.euroa ++) Sisä-ilmaongelmat ja niiden kerrannaisvaikutukset Uusi palkkaratkaisu lisää käyttökuluja. On kallis kuntien taloudelle SOTE kustannusten kehitys ja Muutosrajoitin (60% leikkuri!) Pysyvä vaikutus kuntien valtionosuuksiin KIKY (lomarahaleikkaus) poistuu v. 2020 Korkotason nousu on edessä Osaavan työvoiman saatavuus maakunnan yrityksiin Koulutusta yritysten tarpeisiin nähden Työperäinen maahanmuutto Osaaminen asiantuntija tehtävissä Hiljaisen tiedon siirtäminen ja tulevien työtehtävien houkutteluvuus Maakuntauudistuksessa: Tukipalvelut ja niiden järjestäminen Kuntien tilaratkaisut, korjausinvestoinnit ja rahoituksen riittävyys tulopohjan kaventuessa VOS-järjestelmän muutos?

3,5 milj. €

KIITOS! Juha Piiroinen Kaupunginjohtaja 044 758 1403 juha.piiroinen@suonenjoki.fi