taloussuunnitelmat vuosille

Esitys aiheesta: "taloussuunnitelmat vuosille"— Esityksen transkriptio:

1 taloussuunnitelmat vuosille 2018-2019
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Jari Koskinen

2 Yhteenveto vuoden 2017 tilinpäätösarvioista
Kuntasektorin talous vahvistui vuoden 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Ei kuitenkaan niin paljon, kuin viime syksyn Kuntatalousohjelman kehitysarviossa ennakoitiin Toimintakulut ja –tuotot laskivat noin prosentin Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) heikko, mutta odotusten mukainen Vuosikate parani koko maan tasolla 0,5 mrd. euroa, mutta kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset erot edelleen suuria Tilikauden tulos negatiivinen 60 kunnassa ja 53 kuntayhtymässä Investointimenot tarpeisiin nähden maltilliset Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat selvästi, mutta kunnissa laskua Kuntasektorin lainakanta kasvoi noin prosentin Peruskuntien lainakanta pieneni 0,6 prosenttia Jari Koskinen

3

4 Vuoden 2017 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Toimintakulut laskivat prosentin Perustoimeentulotuen hallinnon ja maksatuksen siirto Kelaan vähensi toimintakuluja noin 660 milj. euroa Valtiovarainministeriön mukaan kiky-sopimus supisti kuntasektorin toimintakuluja vuonna milj. euroa: - Työnantajamaksujen alentaminen -277 milj. € - Lomarahojen leikkaus –77 milj. euroa - Työajan pidennys -93 milj. euroa (Kuntaliiton kyselyn mukaan ei toteutunut) Toimintakuluja alensi myös kuntien jatkamat sopeutustoimet Toimintakuluja kuitenkin kasvatti mm. ikärakenteen tuomat paineet, korkealla tasolla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys sekä maakuntauudistuksen valmistelu Ilman perustoimeentulotuen siirtoa ja kiky-sopimusta kasvu olisi ollut noin +1,5 % Toimintatuotot laskivat reilun prosentin Toimintatuottoja alensi perustoimeentulotuen siirto Kelaan noin 330 milj. euroa Jari Koskinen

5 Vuoden 2017 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,0 %, eli 450 milj. euroa Kunnallisverotulot kasvoivat vain 0,1 % Veroperustemuutokset laskivat kunnallisveroja lähes 400 milj. euroa Kilpailukykysopimus laski kunnallisveron tuottoa noin 430 milj. euroa Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2017 korotti vain 47 kuntaa ja laski peräti 14 kuntaa Kuntien yhteisöverotulot kasvoivat 21,5 % (noin 330 milj. €) Kasvu syntyi pääosin verovuoden 2016 veroista ja valtaosa siitä (noin 210 milj.€) johtui yksittäisestä yrityskaupasta Kiinteistöverot kasvoivat 6,3 % (noin 100 milj. €) Kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajoja korotettiin, vaikutus noin 70 milj. euroa Valtionosuudet laskivat yli 3 % eli lähes 300 milj. euroa Kilpailukykysopimuksen voimaantulo vähensi valtionosuuksia noin 350 milj. € Perustoimeentulotuen siirto Kelaan vähensi valtionosuuksia noin 330 milj. € Muita valtionosuusleikkauksia tehtiin 125 milj. euroa Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin lisäämällä valtionosuuksia noin 400 milj. € Jari Koskinen

6 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2010-2017
Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. 1) %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista = Investointimenot – Maa- ja vesialueiden hankinta – Osakkeiden ja osuuksien hankinta - Rahoitusosuudet investointeihin. 2) Vuosi 2010 sisältää HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. €. Vuosi 2014 sisältää liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja noin 1,7 mrd. € Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan. Jari Koskinen

7 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2016 ja 2017 (ml. liikelaitokset)
1) Investointimenot pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Lähde: Tilastokeskus. Vuoden lukuihin on lisätty Kuntaliiton arvioimat Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tiedot. Jari Koskinen

8 Kuntien toimintakate (itseisarvo) ja verorahoitus 2017
Manner-Suomen kunnissa kuntakoon mukaan, €/asukas Kunnan asukasluku 1) Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, mikä jää katettavaksi verorahoituksella Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

9 Kuntien vuosikate %:a poistoista kuntakoon mukaan
Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

10 Kuntien vuosikatteet 2000-2017, €/as.
Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

11 Kuntien poistonalaiset investoinnit1) 2000-2017, €/as.
Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 1) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

12 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain
vuosina Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

13 Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien lainakanta1)
vuosina , mrd. euroa 1) Ei sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä lainoja Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

14 Kuntien lainakannan muutos 2000-2017, milj. €
1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

15 Kuntien lainakanta 31.12.2000-2017, €/as.
Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

16 Kuntien lainakanta maakunnittain
vuosien 2016 ja 2017 lopussa, €/asukas Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

17 Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat
Tilastokeskus toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2018 talousarvioista sekä vuoden 2019 taloussuunnitelmista. Tiedustelun perusteena oli kuntatalousohjelman asettamat paineet kuntatalousennusteille ja talouden seurannalle sekä maakuntauudistuksen siirtolaskelmissa tarvittavien tietojen kerääminen. Tiedusteluun vastasivat yhtä lukuun ottamatta kaikki Manner-Suomen 295 kuntaa ja kaikki Manner-Suomen 134 kuntayhtymää. Jari Koskinen

18 Vuoden 2018 talousarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Vuonna 2018 valtionosuuksia vähennettiin yhteensä noin 200 milj. euroa: kilpailukykysopimuksen vuosityöajanpidennyksen päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistuksen omais- ja perhehoidon uudistuksen vanhuspalvelulain uudistamisen sekä pitkäaikaistyöttömien eläketuen tuomien laskennallisten säästöjen perusteella. Kuntaliiton kuntakyselyn (kesäkuu 2017) mukaan kilpailukykysopimuksen vuosityöajanpidennys tai muut hallitusohjelman toimet eivät synnyttäneet oletettuja säästöjä Valtionosuuksia pienensivät myös kustannustenjaon tarkistus, -68 milj. €, sekä valtionosuusindeksin leikkaus, noin 45 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen maksu-alennus pienentää toimintatuottoja noin 90 milj. euroa, mutta siihen liittyvät kompensoinnit kasvattavat kuntien yhteisövero-osuutta (60 milj. €) ja valtionosuuksia (25 milj. €) Kunnissa kovat investointipaineet vanhentuneen rakennuskannan vuoksi Jari Koskinen

19 Vuoden 2019 taloussuunnitelmien tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Kuntien tuloja tai menoja muuttavia hallituksen päätösperäisiä toimia on hallituskauden viimeisenä vuonna eli vuonna 2019 tiedossa enää hyvin vähän. Talouden suhdannehuippu ajoittuu Sen jälkeen kasvun oletetaan hidastuvan. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kiky-sopimus supistaa 2019 kuntien toimintamenoja lisää noin 100 milj. euroa. Jari Koskinen

20 Kuntatalouden kehitys 2016-2019 Kunnat ja kuntayhtymät
TP mrd.€ 2017 TPA mrd.€ Vuosimuutos, % 2017 TPA 2018 TA 2019 TS Toimintatuotot 9,35 9,24 -1,2 1 Toimintakulut 37,13 36,75 -1,0 2½ Toimintakate -27,78 -27,51 -0,9 3½ Verorahoitus yhteensä 30,93 31,08 0,5 -½ 1½ siitä: Verotulot 1) 22,10 22,54 2,0 2½ Valtionosuudet 8,83 8,54 -3,3 -1½ -1 Vuosikate 3,42 3,93 14,8 -30 10 Bruttoinvestoinnit 4,34 4,47 3,0 22 Lainakanta 18,10 18,25 0,9 4½ 9 1) Kuntaliiton veroennusteen mukaan verotulot kasvavat vuonna ,7 % ja ,4 % Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

21 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2016-2019, mrd. €
1) Kuntaliiton veroennusteen mukaan verotulot ovat vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa korkeammat Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

22 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen riittävyys poistoihin sekä investointeihin 1997-2019, mrd. €
TPA TA TS 1) Investointimenot – Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 2014 luvussa on mukana arviolta 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyviä osakkeiden ja osuuksien hankintaa. 2) Investointimenot ilman maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintaa Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto Jari Koskinen

23 Kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja investointien rahavirta
sekä lainakannan muutos , mrd. € TPA TA TS 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

24 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1997-2019, mrd. €
TPA TA TS Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto