AVH Laura Laakkonen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Advertisements

POSTOPERATIIVINEN KIVUNHOITO KIRURGISILLA OSASTOILL A
Aivoverenkierron häiriö oireina mm.
KANSANTAUDIT.
Kittilän Ambulanssipalvelu Oy
AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Anne Eronen-Lindeblad
Neurokirurgiaa.
Diabetes s. 65 –
Syöpäpotilaan ravitsemus
SYDÄNLEIKKAUSPOTILAAN OHJAUS JA NEUVONTA
Osastonhoitaja Kirsi Salmén-Puumalainen
Potilaan kohtaaminen ja tutkiminen
Osastotunti rakenteisesta kirjaamisesta hoitotyössä
Kuntoutumisen tukeminen hoitotyössä
Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminto
SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
Aikuisen kirurgisen potilaan ravitsemus vuodeosastolla
PAHOINVOINTI JA OKSENTAMINEN
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET
DIABETES.
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonitaudit
Diabetes.
Sydän- ja verisuonitaudit
Verenpainentauti & Sepelvaltimotauti & Sydäninfarkti
Miksi lääkäriin? Oireesta diagnoosiin
Kolesteroli Kaarlo Hyytinen 3c.
Sydän- ja verisuonitaudit
EKG eli sydänsähkökäyrä
Lääkkeen vaiheet ja vaikutukset elimistössä
2. SyDÄN- ja verisuonitaudit
SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
Verensokerin (glukoosin) viitearvot – plasmasta
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)
LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET. osa ennakoitavissa – perustuu lääkkeen tunnettuun vaikutusmekanismiin osa odottamattomia – lääkevalmisteen aiheuttama haittavaikutus,
DEMENTIA  Dementia on tila, jossa ihmisen älylliset toiminnat ja aivotoiminta heikkenee rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään.  Dementia voi olla.
Lähetekriteerit ja lähetteen sisältö. Lähetekriteerit erikoissairaanhoitoon Lastenpsykiatrian yksikköön tullaan hoitoon lääkärin lähetteellä Mikäli lapsella.
Hoitotyön toiminnot ja ihmisen hoitaminen
Muistisairaudet dementia ja Alzheimer. Miten syntyy ja mitkä tekijät vaikuttavat? Dementian yleisin syy on alzheimerin tauti (yli 50%) tai vaskulaarinen.
Marianne Niinimäki Sairaaloiden ja laitosten perusruoka noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön ravitsemushoito- ja ruokailusuositusta  hajautettu.
Keuhkokuume ja virtsatieinfektio
Mitä lääkärissä tapahtuu - oireesta diagnoosiin
KIVUN LÄÄKEHOITO Ritva Räisänen.
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Lääkekorvausoikeudet
7 Itsehoito ja hätäensiapu
Nestetasapaino.
Kohonnut verenpaine.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
Onko meillä syytä olla huolissaan?
kysymyksiä Mikä on diabetes?
Pääkipu Pääkipua ilmenee kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää ja se on hyvin yksilöllistä. Päänkivun syitä ja muotoja on erilaisia. Yleisimmät.
Diabetes eli sokeritauti
Diabetes - aineenvaihdunnan sairaus, jossa verensokeri on koholla
Sydämen rytmin seuranta
Kivunhoito ja Kipulääkkeet
Nivelrikko Syyt / Oireet / Hoito.
Erikoissairaanhoitaja Pirjo Murto, HUS
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
VITAALIELINTOIMINNOT:
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Peruselintoimintojen häiriöt
Esityksen transkriptio:

AVH Laura Laakkonen

Mitäs TIA mahtaa tarkoittaa?

Mitä oireita aiheuttaa???

Akuutin aivohalvauspotilaan oireet toispuoleinen halvaus, heikkous tai kömpelyys tuntohäiriöt, puuduttelu, pistely puhevaikeudet eli afasia nielemisvaikeudet oiretiedottomuus, toisen puolen huomiotta jättäminen (neglect) näkökenttäpuutokset lukemis-, kirjoittamis- ja laskemisvaikeudet päänsärky, huimaus ja tasapainohäiriöt oksentelu, pahoinvointi muistihäiriöt tajuttomuus Mitkä riskitekijät?

Riskitekijät Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö Perinnöllisyys ja ikä Rytmihäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet Diabetes Ylipaino ja liikunnan puute Aikaisemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö Aneurysmat, verisuonen epämuodostumat ja tulehdukset Pitkäaikainen stressi Tutkimukset -> Kahoot.it

Tutkimukset Potilaan haastattelu! CT-kuvaus MRI/MRA Labrat likvor thx-röntgen kaulasuonten ja sydämen UÄ Ekg Tarkka oireseuranta Potilaan haastattelu: Esitietojen perusteella suunnitellaan lääketieteellisten tutkimusten ja ja hoidon etenemisen , hoitotyön auttamiskeinot ja moniammatillisen työryhmän konsultoinnin tarve sekä käynnistetään potilaan kontoutus. Potilaan tuntemus, vaivan laatu vaivan sijainti, muuttuminen ja luonne alkamisajankohta ja yhteys senhetkiseen toimintaan vaivan muuttuminen ajan kuluessa Vaivaa pahentavat ja helpottavat tekijät Päänsäryn laatu Huimaus? Jos tajunnanhäiriöitä, niiden ennakkooireet, tajunnan menetyksen nopeus, ja syvyys, jälkioireisden laatu ja kesto, inkontinessi, häiriöt puheen tai kirjoittamisen ymmärtämisessä/tuottamisessa Nieleminen/syöminen Aistien toiminta Lihasvoima halvauksen kartoittamiseksi Muistihäiriöt ? Unihäiriöt? Aikaisemmat vammattms.? Alko? Lähisukulaisten sairaudet?

Aivoinfarktin hoitokeinot Potilaan ja omaisten rauhoittaminen Peruselintoimintojen turvaaminen Neurologisen tilan seuranta Mobilisointi Toimintakyvyn selvitys

Infarktissa: Aivoverenvuodossa: Lääkehoitona veren hyytymistä estävät lääkkeet Liuotus (stroke-yksiköt) Aivoverenvuodossa: Konservatiivinen hoito Leikkaushoito

Hengitys Hengitysäänet, -tapa, -liikkeet Hengenahdistus Syanoosi Tajunnan tason muutokset, levottomuus, tuskaisuus, uneliaisuus Tarkkailu Happivajaus aiheuttaa desorientaatiota ja CO2 retentio tajunnan tason laskua. RR nousee syke kiihtyy, elimistö kompensoi.

Verenkierto Verenpaine Sydämen syke ja rytmi mahd. muutokset Arvio ulkoisesti Ekg Nestetasapaino Kivut ja pahoinvointi Ted-sukat Asentohoito Veren hyytymistä estävät lääkkeet Verenpaine: elimistön luonnollinen puolustuskeino RR nousee ehkäisee iskemian laajenemista aivokudoksessa) Verenpaineen alentaminen akuuttivaiheessa aiheellista vain poikkeustapauksissa, sillä aivoverenkierto heikkenee verenpaineen laskiessa. Tarvittaessa lisähappi!

Keskushermoston toiminnan häiriintyminen Kehon lämpö Verensokeri Keskushermoston toiminnan häiriintyminen Ihon väri, periferian lämpö, kosteus Tavoite alle 37 Saattaa pahentaa iskemiaa ja lisätä ödeemaa Tavoite alle 8 mmol/l Seuranta 4-6/vrk Lyhytvaikutteinen insuliini Ei glukoosipitoisia nesteitä Ruokavalio

Neste- ja elektrolyyttitasapaino Nestetasapaino, balanssi, diureesi Haihtuminen Oksentelu ja muut menetykset Laboratoriokokeet Na 0,9 ja Ringer  vältetään gluc- infuusiota ja sokeripitoista ravintoa Kuivuminen pahentaa infarktia ja liiallinen nesteytya lisääaivoödeemaa!

Erittäminen Häiriöt yleisiä Seuranta tärkeää 24 h vuodelepo AA, pullo, wc Kertakatetrointi Kestokatetrointi Ummetuksen hoito

Ravitsemus ja nieleminen Aspiraatiovaara akuutissa vaiheessa suuri Nielemisrefleksin testaus ja suun toiminta Aluksi i.v- nesteillä Varovaisesti p.o, avustaminen ruokailussa NML (PEG) Suun hoito ja kostutus

Kivunhoito Kipu lisää aivopainetta, nostaa pulssia ja verenpainetta Aivoverenvuodoissa yleensä kova jopa räjähtävä päänsärky Hoitajan tunnistettava kipu ja selvitettävä syy Tulehduskipulääkkeitä ei käytetä vuotoriski- ja antikoagulaatiohoito potilailla. Alkuvaiheessa vältetään myös kipulääkkeitä, joilla sedatoiva vaikutus (tajunnan tason tarkkailu).

Tajunnantaso GCS = Glasgow Coma Scale (sipuli) Seurataan reagoiko potilas puheelle, kosketukselle, noudattaako kehoituksia, onko orientoitunut, kipureaktio Pupillien valoreaktio, koko ja symmetrisyys Seurannan säännöllisyys, alussa intensiivistä. Muutoksista ilmoitetaan AINA lääkärille!

Glasgow coma scale Silmien avaus Spontaani 4 Puhevaste Orientoitunut 5 Puheelle 3 Kivulle 2 Ei 1 Puhevaste Orientoitunut 5 Sekava 4 Sanoja 3 Ääntely 2 Liikevaste Noudattaa kehoituksia 6 Paikallistaa kivun 5 Väistää kipua 4 Koukistaa kivulle 3 Ojentaa kivulle 2 Jos silmät muurautuneet kiinni, merkataan K(iinni) tai T(urvoksissa). sanomapro

Sairastuneen ja läheisten huomiointi ja rauhoittaminen Sairastuminen usein ennalta arvaamaton, kriisi Tilanne voi olla henkeä uhkaava Usein oireina toimintakyvyn vajaus ja päivittäisetkin toiminnot opeteltava uudestaan Riippuvuus toisten avusta Tiedon antaminen, tukeminen

Kuntouttava hoitotyö Asentohoito Liikkumisluvat lääkäriltä tilanteen mukaan Pitkäaikainen prosessi Kannustus, motivointi Moniammatillisuus Omaisten ja läheisten sitoutuminen/ohjaaminen Ravitsemus (ravinnon laatu ja koostumus) ´Ruokailun ohjaus) enteraalinen ja parenteraalinen ravitsemus Suuhygiennia (ohjaus, proteesin sopivuus, Riisutuminen ja pukeminen WC-toiminnot Henkilökohtainen hygienia Kommunokointi (kielellisten toimintojen häiriöt ja kuntoutuminen) Masennus vrsin yleinen liitännäissairaus (jopa 30-40% avh-potilaista kliin merk mas.

Puolesta tekemisen välttäminen Ajan antaminen Pienen pienestä liikkeestä lähtevä Halvaantuneelta puolelta toiminnat Turvallisuuden huomiointi

Terveysportti: sairaanhoitajan tietokannat LÄHTEET Salmenperä R., Tuli S. & Virta M. (toim.) 2002. Neurologisen ja neurokirurgisen potilaan hoitotyö. Tammi. Helsinki.Anttila ym. 2014 Sairaanhoito ja huolenpito Terveysportti: sairaanhoitajan tietokannat Aivoinfarkti käypä hoito –suositus Ajankohtaisia artikkeleja ja tutkimuksia