4. Aivojen rakenne ja toiminta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
@ Leena Lahtinen Helia Ohjelman perusrakenteet 1. PERÄKKÄISRAKENNE 2. VALINTARAKENNE 3. TOISTORAKENNE.
Advertisements

Havaintomotoriset taidot pelinluvun perustana
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi löytyy myös kannettavia.
Espoon Internet-sivuston uudistus Kristiina Andreasson
PS aivot Anne Rongas © Anne Rongas.
Penfield kokeita aivoleikkausten yhteydessä
Mihin aivot tarvitsevat unta?
Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010
IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2)
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä
Kappale 12 Tiedät keskus- ja ääreishermoston eron tässä vaiheessa. Kuva 40 B. Keskushermosto: aivot ja selkäydin Ääreishermoston tuntohermosolut tuovat.
NYKYKÄSITYKSIÄ AHDISTUNEISUUDESTA
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Sensorinen integraatio
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
Cmap-tools opetus käyttö kongnitiivinen merkitys.
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
VIREYS JA UNI.
IN ENGLISH THIS POWER POINT PRESENTATION IS IN ENGLISH TO BE SEEN IN
Alkoholi.
Aivojen sähköinen taustatoiminta ja kognitiiviset prosessit
HERMOSTO Janica Karppinen 2b.
Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.
Oppisopimusnuoren ohjaaminen työssä Helena Rajalinna.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
Näkökulmia muistiin Muisti on PROSESSI > tallettaminen, säilyttäminen, palauttaminen Muisti on VARASTO > tiedot, taidot, kokemukset SENSORINEN MUISTI >
Kappaleet KooKooHuu2015. REKONSTRUKTIIVINEN muisti Mieli rakentaa muistikuvat  todellisista havainnoista  Pohjatiedoista  Ennakko-odotuksista.
Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
1. Tietoinen tiedonkäsittely
HAVAITSEMINEN.
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
HAVAITSEMINEN.
Ongelmanratkaisu (1.) -ongelmana voidaan pitää tilannetta jossa on tavoite (>muutos) muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän ongelmia esim:
Hermosolun rakenne ja toiminta
TIETOISUUS Sensorisen deprivaation koe - alkuperainen Split brain
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
BIOLOGINEN NÄKÖKULMA TIEDONKÄSITTELYYN
2 TIEDONKÄSITTELYN BIOLOGINEN PERUSTA
AISTIT Aistinelimissä ärsykkeisiin reagoivia reseptorisoluja (aistisolut), joissa fysikaaliset ja kemialliset ärsykkeet aikaansaavat impulsseja => impulssi.
YSR Mikael af Hällström
Hermoston rakenne ja toiminta
MUISTI 1. Mitä teit viime perjantaina? 2. Entä viime kesänä?
S Teht. 4 Motoriikka – otsalohko Näkö – takaraivolohko
Millaiset seikat oppimistilanteessa (esim. lukion kurssilla)
Motorinen kehittyminen
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
Uni, lepo ja rentoutuminen
VIREYSTILA.
Havaitseminen havainnon rakentuminen:
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
Kpl 7.
Skeema Aivojen otsalohkot osallistuvat toiminnanohjaukseen
3 Minuudessa on kaksi puolta
Millainen oppija sinä olet?
Luku 15 Oppiminen, muisti ja aivot.
Kognitiivinen psykologia
Muisti SENSORINEN MUISTI SÄILÖMUISTI TYÖMUISTI KAIKU- MUISTI (kuulo)
9. Oppimisen psykologinen perusta
Oppiminen.
Mitä tutkittiin? aivojen otsalohkon vaurioitumisen seurauksia
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
7. Tarkkaavaisuus.
Työmuistitesti Näet seuraavaksi 20 sanan listan.
10. Ajattelu.
Työmuistitesti Näet seuraavaksi 20 sanan listan.
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
II Elimistön rakenne ja toiminta
Ohjelman perusrakenteet
Esityksen transkriptio:

4. Aivojen rakenne ja toiminta s. 38-47

Aivojen rakenne Kolme päärakennetta: isotaivot: laaja kokonaisuus, osallistuu lähes kaikkeen tiedonkäsittelytoimintaan pikkuaivot: tärkeät erityisesti liiketoiminnoissa aivorunko: säätelee peruselintoimintoja, kuten hengitystä hermoverkko = useiden hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien muodostama kokonaisuus, joka erikoistunut tiettyyn toimintaan yksittäinen aivoalue ei silti yleensä vastaa yksistään tietystä toiminnosta; kognitiiviset toiminnot vaativat eri aivoalueiden yhteistyötä

Isotaivot muodostavat suurimman osan aivojen massasta keskeiset lähes kaikissa tiedonkäsittelytoiminnoissa jaetaan kahteen aivopuoliskoon vasen ja oikea aivopuolisko, joiden rakenteessa ja toiminnassa eroja koostuvat eri osista: aivokuori (korteksi): isojenaivojen poimuttunut kuorikerros aivokuoren alapuolinen valkea aine: pääosin ratoja, joilla aivokuoren ja muiden aivojen osien hermosolut ovat yhteydessä toisiinsa tyvitumakkeet: keskeisiä rakenteita tahdonalaisten liikkeiden säätelyssä ja erilaisten taitojen oppimisessa limbinen järjestelmä: tärkeä tunteiden, halujen ja muistin kannalta

Isotaivot: aivokuori (korteksi) jaetaan neljään lohkoon: otsalohko: keskeinen esim. suunnitelmallisuuden, itsesäätelyn, tarkkaavaisuuden ja työmuistin kannalta ohimolohko: keskeinen esim. kuulotiedon käsittelyssä takaraivolohko: keskeinen esim. näkötiedon käsittelyssä päälakilohko: keskeinen esim. tuntotiedon käsittelyn, avaruudellisen hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden säätelyn kannalta koostuu pääosin harmaasta aineesta (= harmaan värisistä hermosolujen solukeskuksista

Aivokuoren aisti- ja liikealueet ensisijainen aistialue = aivokuoren alue, jolla käsitellään näköön, kuuloon, tuntoon tai muuhun tiettyyn aistiin liittyvää tietoa aistitiedon käsittelyyn osallistuvat myös muut alueet näköaivokuori takaraivolohkossa, aktivoituu näköärsykkeitä katsellessa kuuloaivokuori ohimolohkossa, aktivoituu kuultujen ärsykkeiden yhteydessä tuntoaivokuori päälakilohkossa, käsittelee kehon tuntoaistimuksia eri kehon osat edustettuina aivokuoren eri alueilla liikeaivokuori otsalohkon takaosassa juuri ennen päälakilohkoa, keskeinen liiketoimintojen suunnittelun ja toteutuksen kannalta omat edustusalueensa kaikille kehon osille

Isojenaivojen lateralisaatio aivopuoliskojen keskinäinen työnjako vasemmalla aivopuoliskolla on mm. puheen käsittelyyn erikoistuneita hermoverkkoja oikealla aivopuoliskolla on mm. avaruudelliseen hahmottamiseen liittyviä hermoverkkoja aistitiedon käsittely risteää hermostossa vasen aivopuolisko vastaanottaa tietoa kehon oikealta puolelta oikea aivopuolisko vastaanottaa tietoa kehon vasemmalta puolelta motoristen toimintojen käsittely risteää hermostossa kehon oikean puolen liikkeiden säätely tulee pääosin vasemmalta aivopuoliskolta vasemman puolen oikealta aivopuoliskolta

Aivokurkiainen aivopuoliskojen yhdistäjänä vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa yhdistävät paksut hermoradat aivokurkiainen suurin hermoradoista jatkuva tiedonkulku puoliskosta toiseen

aivohalkiohenkilöt: ihmisiä, joilta aivokurkiainen jouduttu katkaisemaan hoitotoimenpiteenä aivopuoliskojen välinen tiedonkulku vähentynyt merkittävästi toinen aivopuolisko ei aina tietoinen tiedosta, joka esitetty vain toiseen aivopuoliskoon

Pikkuaivot aivojen taka-alaosassa sijaitseva rakenne muistuttaa rakenteeltaan ja ulkonäöltään pienempää versiota isoaivoista pikkuaivot ovat tärkeät mm. liikkeiden tarkassa säätelyssä sensomotorisen (= aisti- ja liiketiedon) yhdistämisessä oppimisessa tarkkaavaisuus- ja työmuistitoiminnoissa

Aivorunko runkomainen, useista eri osista koostuva rakenne aivojen ala- ja keskiosissa ulottuu selkäytimen ylimmästä osasta keskelle aivoja useat aistiradat kulkevat aivorungon kautta aivokuorelle aivorunko tärkeä mm. vireystilan säätelyssä hengityksen ja sydämensykkeen kaltaisten peruselintoimintojen säätelyssä