Iho Anna Minasyan 29.03.13 TREDU ”Ei ole hienompaa, täydellisempää ja kaniimpaa kuin kauniin naisen iho” Anatole France
Ihon rakenne ja tehtävät
Ihotyypit Tiesitkö? Iho on paksuinta kämmenissä ja jalkapohjissa ja ohuinta silmäluomissa.
Ihon solut A= melanosyytti; B = Langerhansin solu; C = Merkelin solu, D = hermon pääte 1 = marraskesi (stratum corneum) 2 = jyväiskerros (stratum granulosum) 3 = okasolukerros (stratum spinosum) 4 = tyvikerros (stratum basale) 5 = tyvikalvo 6 = dermis
Ihon solut Langerhansin solut kantasolut keratinosyytit – ihon yleisin solutyyppi – syntyvät tyvisolukerroksessa, siirtyvät pintaan ja muodostavat kuoltuaan marraskesin. Ikä n. 1 kk. – tuottavat keratiinia: välikokoiset säikeet, kerrostuvat tiiviiksi kerrokseksi melanosyytit – tyvikerroksessa – tuottavat melaniini-väriainetta, joka päätyy keratinosyyttien ja ihokarvojen sisään suojaa UV-säteiltä Langerhansin solut – antigeenin esittelijäsoluja kantasolut – tuottavat uusia keratinosyyttejä
Sarveissolukerros (Stratum corneum) • Koostuu tumattomista KORNEOSYYTEISTÄ, joita intersellulaariset lipidit ympäröivät • Muodostaa läpäisyesteen, joka estää veden haihtumista kehosta • Koostumus: • 1. Proteiineja: keratiinit, loricrin, profilaggrin, involucrin, small proline rich proteins (SPRR), transglutaminaasija steroidisulfataasientsyymit • 2. Lipidejä (keramidit, kolesteroli, vapaat rasvahapot) • 3. Pienimolekyylisiä aineita: aminohapot, laktaattihappo, urea
Ihon tehtävät 1) suoja – fysikaalinen – kemiallinen – biologinen 2) aistinelin 3) lämmönsäätelijä – hikoilu – rasvakudos eristeenä 4) verivarasto 5) rasvavarasto 6) D3-vitamiinin valmistaja UV-säteilyn luokittelu: – UV-A 315 - 400 nm – UV-B 280 - 315 nm – UV-C 100 – 280 nm 7) erityselin
Ihon läpäisevyyttä (permeabiliteetti) Se estää veden haihtumisen kehon sisästä, koska vesi ei läpäise tällaista vettä hylkivää kerrosta iho on niin tiivis, etteivät bakteerit ja myrkylliset aineet (ne ovat usein vesiliukoisia ja/tai liian suuria läpäistäkseen ihon) pääse ihon läpi elimistöön Ihon läpäisevyyttä (permeabiliteetti) voidaan parantaa laittamalla esim. muovikelmu ihon päälle, jolloin kosteus ei haihdu ihon pinnalta, solut ottavat itseensä enemmän nestettä ja tällöin lääke/myrkky/kemikaali voi tunkeutua ihoon paremmin – tämä voi siis olla hyvä tai huono asia
Miten voi vaikuttaa kosmetiikka , onko kosmetiikkaa päästä dermiksen? Kosmeettiset tuotteet voi kommunikoida kuollutta ihoa aineiden kanssa, mutta eivät vaikuttaa elävä kerrokseihin. Tämä on kosmetiikkan tarkoitus. lakiseikat, nimittäin kosmetiikkatuote ei saa imeytyä verinahkaan asti. Ei saa.
Kosmetiikkaa ja lääkevalmistetta ei voi eikä saa verrata keskenään kosmetiikka adsorboituu, lääkeaineet absorboituvat. Imeytymisen kanssa kannattaa luottaa siihen, että se on vähän liian vaikeaa toteutettavaksi. Mikäli joku kosmetiikkafirma keksii erinomaisesti verinahkaan imeytyvän litkun, niin kyllä se myydään lääketieteelle. Eikä koskaan voi liikaa korostaa sitä, että kosmetiikkaa ei ole tarkoitettu edes imeytyväksi, lainsäädäntö kieltää sen.
Miten tuotteet pääse ihon läpi? Skin penetration Tuotteet tunkeutua kaksi kanavan kautta : a) solunulkoiseen b) solunsisäiseen huokoset, ja hiiki kanavat, stratum corneum, elävään epidermiksen, ja epidermiksen-dermiksen ihon liitoksen
Imeytymiseen vaikuttaa molekyylikoko; mikään yli 500 daltonin (~1 nanometri) kokoinen aine ei imeydy lipidiliukoisuus Polarity/charge Ihon kunto
Kosteuttava , Moisturizing Agents
Emollients Kosteuttavia tai ihoa pehmentäviä aineita monimutkaisia seoksia, kemiallisia aineita, jotka on erityisesti suunniteltu tekemään ulkokerrokset ihon (epidermiksen) pehmejä ja notkea. Ne lisäävät ihon hydratatiion, nesteytys (vesipitoisuus) vähentämällä haihduttamalla. Vaikutusmekanismit Kolme menetelmiä käytetään kosteuttaa ihoa: Occlusives: Nämä toimivat muodostaen ohuen kalvon ihon pintaan ja estää veden haihtumista. Kosteudensäilyttäjillä: Nämä houkuttelevat vesihöyryn ilmasta kosteuttavat ihoa. Palauttaminen puutteellinen materiaaleista: Nämä ovat monimutkaisempia ja yritä palauttaa luonnon kosteustekijät iholla, kuten amino-lipidejä.
Emollients are moisturising treatments applied directly to the skin to reduce water loss and cover it with a protective film. They are often used to help manage dry or scaly skin conditions such as eczema and psoriasis. occlusive emollient creams and ointments – these create a film over the skin to prevent water evaporating humectant-containing emollients – these contain additives such as urea glycerol, propylene glycol and lactic acid to attract and hold water in the top layer of skin antipruritic emollients – these contain ingredients to help treat itching antiseptic emollients – these contain ingredients to prevent infection
https://www. youtube. com/watch. v=aFwjpE6BVKg https://www. youtube https://www.youtube.com/watch?v=aFwjpE6BVKg https://www.youtube.com/watch?v=QdNPiW4ZULk