LAULUJOUTSEN
RAVINTO RAVINNOKSEEN JOUTSEN ETSII KAULANSA JA NOKAN AVULLA MEREN POHJASTA OLEVIA KASVEJA JA NIITTEN JUURIA,ETENKIN KORTEITA JA UISTIN VITAA. SE SYÖ MYÖS VESI KASVEJEN ILMAVERSOJA.SEKÄ VEDESSÄ ELÄVIÄ ÄYRIÄISIÄ,NILVIÄISIÄ JA MUITA PIENIÄ MAA-VESISTÖ SELKÄRAGATTOMIA.
TUNTOMERKIT LAULUJOUTSENEN TUNNISTAA SIITÄ ETTÄ SE ON ISO, KAUNIS , PITKÄKAULAINEN , VÄRILTÄÄN KOKONAAN VALKOINEN JA ORANSSI NOKKA JA PITKÄT JALAT.
KOKO LAULUJOUTSENEN KOKO ON 140-160 SENTTIMETRIÄ,SEN SIIPIEN KÄRKIVÄLI ON 205-235 SENTTIMETRIÄ JA SE PAINAA 6-12 KILOGRAMMAA.
ONKO LAULUJOUTSEN MUUTTOLINTU? LAULUJOUTSEN ON MUUTTOLINTU. OSA TALVEHTII SUOMESSA SULANA PYSYVISSÄ VESISSÄ. TALVEHTIVIEN MÄÄRÄ VAIHTELEE SUURESTI TALVEN ANKARUUDESTA. SUOMESTA LAULUJOUTSEN LÄHTEE TALVEHTIMAAN ETELÄISELLE ITÄMERELLE, POHJANMERELLE JA SAKSAAN.
ELINYMPÄRISTÖ POHJOISESSA LAULUJOUTSEN PESII AAPASOIDEN JA RÄMEIDEN LAMMISSA. PESIMÄALUEEN POHJOISESSA MÄÄRÄÄ SE, ETTÄ PESIMÄJÄRVESSÄ PITÄÄ OLLA NOIN 150 PÄIVÄÄ PITKÄ SULAN VEDEN JAKSO. SULAN VEDEN RAVINNON SAATAVUUS MÄÄRÄÄ REVIIRIIN KOON. ETELÄSSÄ VOI RIITTÄÄ KYMMENKUNTA HEHTAARIA, MUTTA POHJOISESSA REVIIRI VOI OLLA JOPA SATAHEHTAARIA.
PESÄN SIAINTI LAULUJOUTSENET RAKENTAVAT PESÄNSÄ LAMPIEN JA JÄRVIEN RANNOILLE
POIKASTENRAVINTO ALUKSI POIKASET SYÖVÄT PROTEIINI PITOISIA HYÖNTEISIÄ PESÄN LÄHELTÄ, NOIN KUUKAUDEN IKÄISENÄ NE ALKAVAT HARJOITTELEMAAN VESIKASVIEN SYÖMISTÄ.
LAJIN RUNSAUDEN MUUTOKSET 1900-LUVUN ALUSSA LAJI OLI HÄVIÄMÄSSÄ SUOMESTA METSÄSTYKSEN JA PESÄNRYÖSTÖN TAKIA. 1950- LUVULLA KANTA OLI JO NOUSEMASSA. NYKYISIN KANTA ON RUNSAS, NOIN 6000 PARIA.