TUULIVOIMA Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiïnien pyörivien lapojen välityksellä, joka on peräisin auringon säteilystä.
HYVÄT PUOLET HUONOT PUOLET Tuulivoima on uusiutuva luonnonvara. Sen tuotannossa ei synny hiilidioksidi- eikä muitakaan päästöjä, kuten rikkiä tai typpeä. Materiaaleista teräs on helposti kierrätettävää. Tuuliturbiinit aiheuttavat lintukuolemia, ja tappavat lepakoita. Tuulivoimaloihin vaaditaan kahden kilometrin suojaetäisyys.
TUULIVOIMA Maailmanlaajuisesti tuulivoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut huomattavasti vuoden 2004 jälkeen. Vuosina 2005-2009 tuotantokapasiteetti nousi 11 GW vuodessa. Vuosina 2009-2013 tuotantokapasiteetti non lisääntynyt maailmanlaajuisesti 35-45 GW vuosittain. Vuonna 2013 EU:ssa asennettiin maalle ( 86%) ja merelle ( 14%) uusia tuulivoimaloita. (kuvassa vuoden 2014 tilastot)
TUULIVOIMA SUOMESSA Tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat Suomessa vähäiset. Varsinaisesta sen toiminnasta ei juuri synny muuta, kuin melupäästöjä. Käytönaikaisista ympäristöhaitoista merkittävimpiä ovat ääni-, maankäyttö- ja maisemavaikutukset. Tuulivoimalaa voidaan käyttää noin 20 vuotta, ennen kuin se täytyy purkaa tai vaihtaa uuteen, muussa tapauksessa se jää ympäristöongelmaksi. Turbiineja tuottaessa kasvihuonepäästöt lisääntyvät. Suomessa käytetyistä energiantuotantomuodoista ainoastaan ydin- ja vesivoimalalla päästöt ovat pienempiä. Tuulivoimaloita on eniten rannikkoseudulla.