JATKOSOTA JA SODASTA IRTAUTUMINEN Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. JATKOSOTA JA SODASTA IRTAUTUMINEN Oppikirjassa s. 112-123

Jatkosodan syttyminen Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941 operoiden myös Suomen alueelta. Suomi julistautui puolueettomaksi. 25.6 1941 Neuvostoliitto teki ilmahyökkäyksiä Suomen suurimpiin asutuskeskuksiin. Neuvostoliittolaiset pommittivat Turun linnaa 1941.

Hitler puhui radiossa 22.6.1941: Arvioi Hitlerin ja Rytin esittämiä näkemyksiä sodan syttymisestä. Hitler puhui radiossa 22.6.1941: ”Liitossa suomalaisten tovereidensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat samoin kuin suomalaiset vapaussodan sankarit oman marsalkkansa johdossa suojelevat Suomen aluetta.” Presidentti Ryti puhui radiossa 26.6.1941 Suomen kansalle: ”Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton puolelta, joka on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt puolustautumaan kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin keinoin.” Vinkki! Rytin puheen voi kuunnella Ylen elävässä arkistossa http://yle.fi/elavaarkisto).

1. Suomen hyökkäysvaihe heinäkuusta vuoden 1941 loppuun Tavoitteena saada Karjala takaisin Saksan tuella Täytyi edetä yli vanhojen rajojen. Sodan päämääristä ei oltu täysin yksimielisiä poliitikkojen kesken eikä armeijan miehistössä. Värtsilä 1941

Suomi valloitti laajan alueen Itä- Karjalasta viidessä kuukaudessa. Armeijan iskukyky oli parempi kuin talvisodassa (koulutus sekä Saksalta ostetut aseet ja sotakalusto). Saksan vastuulla iso osa Suomen rintamasta. NL:n sotavoimista suuri osa oli sidottu torjumaan Saksan salamahyökkäystä. Englanti julisti Suomelle sodan, kun vanhat rajat ylitettiin. Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet vasta kesällä 1944. Suomi selitti etenemistä kansallisilla ja turvallisuuspoliittisilla syillä.

2. Asemasotavaihe 1942–44 Suomi rajoitti apuaan Saksalle. Ei osallistunut Muurmannin radan katkaisuun eikä Leningradin piiritykseen. Vuodesta 1943 Suomi otti tavoitteekseen irtautumisen sodasta. Taustalla toisen maailmansodan käänteet: sota kääntynyt Saksalle tappiolliseksi. Rauhantunnustelut eivät tuottaneet tulosta. NL:n kovat rauhanehdot. Saksan estely ja painostus. Asemasodan aikana korsuissa vietettiin pitkiäkin aikoja, mistä johtuen niistä pyrittiin tekemään viihtyisiä. Joihinkin korsuihin rakennettiin jopa sauna. Kenttäposti on tuonut kirjeen kotoa vuonna 1943.

Neuvostoliitto patisti Suomea rauhaan pommittamalla Helsinkiä helmikuussa 1944 Suomalaiset hämäsivät pommittajia ”siirtämällä” Helsinkiä itään. Vuosaareen rakennettiin pölkyistä ja paperirullista valekaupunki, johon pommikoneet ohjattiin. Lisäksi ilmatorjunnan leimahdustehoa lisättiin käyttämällä kranaateissa magnesiumia ja alumiinia. Pommikoneet luulivat ilmatorjuntaa voimakkaammaksi ja kiirehtivät pommiensa pudottamisessa. Suurin osa pommeista ohjautui kaupungin ulkopuolelle. NL:n sodanjohto sai viestejä pommitusten onnistumisista: Ruotsin lehdistö lähti Suomen juoneen mukaan ja kertoi laajasti Helsingin tuhoutumisesta pommituksissa. Samoin kiinnijäänyt venäläinen agentti pakotettiin lähettämään Moskovaan suomalaisten rustaamia viestejä, joissa todettiin hävityksen olleen ankara ja kuolleita olleen paljon. Lähde: Suomen Kuvalehti 6/2004

3. Venäläisten suurhyökkäys kesällä 1944 Taustalla liittoutuneiden tekemät päätökset sodan päämääristä Teheranin kokouksessa 1943. Normandian maihinnousu oli aloitettu 6.6.1944 Suomelle oli yllätys, että puolustuslinjat murtuivat. – Suomi vetäytyi Itä-Karjalasta. Saksa vaati Suomea allekirjoittamaan valtiosopimuksen aseavun saamiseksi, mutta Suomi ei suostunut. Ryti lupasi Hitlerille, ettei Suomi tee erillisrauhaa NL:n kanssa. Saksalta saadun aseavun turvin Suomi pystyi pysäyttämään NL:n etenemisen: Tali–Ihantalan suurtaistelut. Ryti erosi presidentin virasta, eduskunta nimitti Mannerheimin presidentiksi. Suomi irrottautui sodasta.

Alla on lainaukset kahdesta Suomesta vuonna 1944 Saksan valtakunnanjohtaja Hitlerille lähetetystä kirjeestä. a) Vertaa Rytin ja Mannerheimin kirjeiden viestiä ja heidän käyttämiään perusteluja. ”Saanen tässä yhteydessä vakuuttaa Teille, että Suomi on päättänyt käydä sotaa Saksan rinnalla Neuvosto-Venäjää vastaan, kunnes Neuvosto-Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on saatu torjutuksi. Ottaen huomioon asetoverin avun, jota Saksa on toimittanut Suomelle sen nykyisessä vaikeassa tilanteessa, julistan Suomen valtion presidenttinä, että tulen solmimaan rauhan Neuvostoliiton kanssa ainoastaan yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnan hallituksen kanssa ja etten tule sallimaan, että minun nimittämäni Suomen hallitukset tai muut henkilöt käyvät aselepo- tai rauhanneuvotteluita tai tätä tarkoitusta palvelevia keskusteluja ilman Saksan valtakunnan hallituksen suostumusta.” Presidentti Risto Rytin kirje Hitlerille 26.6.1944. ”Edessä olevien ratkaisujen hetkellä tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tullut siihen vakaumukseen, että kansani pelastus velvoittaa minut löytämään nopean poispääsyn sodasta. Yleisen sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa kehitys supistaa yhä selvemmin Saksan mahdollisuuksia antaa meille varmastikin vielä koittavina suuren hädän hetkinä ajoissa ja riittävää apua, jota me välttämättä tarvitsemme – – Minun ei ole mahdollista – vaikka olisinkin toista mieltä – hallitusmuotomme sallimissa rajoissa olla kauemmin ottamatta huomioon kansan enemmistön selvästi ilmaistua tahtoa – – Velvollisuuteni on johtaa kansani pois sodasta.” Presidentti C. G. E. Mannerheimin kirje Hitlerille 2.9.1944.

4. Moskovan välirauha 19.9.1944 Aselepo astui voimaan 4.9. 1944. Ehtona oli suhteiden katkaiseminen Saksaan. Suomen luovutettava talvisodassa menetetyt alueet ja Petsamo. Porkkala vuokrattava tukikohdaksi 50 vuodeksi. Saksalaiset karkotettava maasta ja armeija supistettava rauhanajan vahvuuteen. Sotakorvauksia NL:lle 600 miljoonaa dollaria kuudessa vuodessa. NL:lle vihamieliset ja fasistiset järjestöt lakkautettava. Sotaan syylliset tuomittava.

Sodan tilinpäätös