12 Koko Euroopan sota s. 85–91.

Esitys aiheesta: "12 Koko Euroopan sota s. 85–91."— Esityksen transkriptio:

1 12 Koko Euroopan sota s. 85–91

2 12. Koko Euroopan sota

3 Saksan hyökkäys länteen
Huhtikuussa 1940 Saksa valloitti nopeasti Tanskan ja Norjan. Sen jälkeen Saksa valloitti Alankomaat, Belgian ja Ranskan (huolimatta Ranskan voittamattomasta Maginot-linjasta). Katso kartalta Saksan vuoden 1940-lopulla hallitsema alue (seuraavalla sivulla!). Näiden alueiden lisäksi Saksan valvomat hallitukset pitivät valtaa Ranskan eteläosissa ja Slovakiassa. Saksa suunnitteli myös Ison-Britannian valtausta, mutta se ei toteutunut. Kalvon linkki johtaa karttaan, joka kuvaa Saksan hallussaan pitämiä alueita vuoden 1940 lopussa. music Pohdi, mikä teki Ison-Britannian valloittamisen hankalaksi. 12. Koko Euroopan sota

4 12. Koko Euroopan sota

5 Ranska vuonna 1942: Saksan miehitysvyöhyke (zone occupée) punaisella ja Vichyn hallituksen hallitsema vapaa vyöhyke (zone libre) vihreällä. Sinisellä merkitty Elsass-Lothringen liitettiin kokonaan Saksaan. 12. Koko Euroopan sota

6 12. Koko Euroopan sota

7 Saksan hyökkäys itään Kesäkuussa 1941 Saksa käynnisti hyökkäyksen idässä Neuvostoliitoa vastaan.  Operaatio Barbarossa. Hyökkäyksen tavoitteena oli saada lisää elintilaa saksalaisille, teollisuudelle raaka-aineita ja öljyä sekä ennen kaikkea tuhota kommunistinen Neuvostoliitto. Saksan hyökkäys pysähtyi Leningradin ja Moskovan edustalle loppuvuonna  Katso Hitlerin puhe, jossa hän kertoo, miksi Saksan hyökkäys pysähtyi. Kesällä 1942 Saksa hyökkäsi voimakkaasti etelämpänä tavoitteenaan tärkeä teollisuuskaupunki Stalingrad ja Kaukasuksen öljykentät. Kalvon linkki johtaa YouTubeen ja siellä suomenkielisin tekstein varustettuun Hitlerin puheeseen. 12. Koko Euroopan sota

8 Operaatio Barbarossa

9 12. Koko Euroopan sota

10 Suomi liittyy Saksan rinnalle – jatkosota syttyy
Suomalaiset epäilivät talvisodan jälkeen rauhan säilymistä ja etsivät tukea. Saksa miehitti Tanskan ja Norjan, Neuvostoliitto Viron, Latvian ja Liettuan.  Suomen asema vaikeutui. Saksa ehdotti yhteistyötä Suomen kanssa. Suomi suostui, sillä suomalaisille luvattiin vastapalvelukseksi viljaa ja aseita. Saksa sai luvan kuljettaa sotilaita ja kalustoa Pohjois- Norjaan Suomen kautta ja perustaa tukikohtia Suomeen. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon , Saksa hyökkäsi myös Suomesta käsin.  Neuvostoliitto pommitti Suomea, ja Suomikin liittyi sotaan.  Jatkosota syttyi. 12. Koko Euroopan sota

11 Hitler puhui radiossa 22.6.1941:
Arvioi Hitlerin ja Rytin esittämiä näkemyksiä sodan syttymisestä. Miten ne eroavat toisistaan? Hitler puhui radiossa : ”Liitossa suomalaisten tovereidensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat samoin kuin suomalaiset vapaussodan sankarit oman marsalkkansa johdossa suojelevat Suomen aluetta.” Presidentti Ryti puhui radiossa Suomen kansalle: ”Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton puolelta, joka on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt puolustautumaan kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin keinoin.” Vinkki! Rytin puheen voi kuunnella Ylen elävässä arkistossa

12 Katso, minkälainen oli sotatalvi 1942 Helsingissä.
Jatkosodan kulku Suomi pystyi valloittamaan vuonna 1940 menettämänsä alueet ja osan Neuvostoliittoon kuuluneesta Itä-Karjalasta, koska Neuvostoliitto keskittyi torjumaan Saksan hyökkäystä Suomen armeija oli paremmin varustautunut kuin talvisodassa. Hyökkäysvaihe päättyi vuodenvaihteessa 1941−42. Kesään 1944 asti jatkosota oli asemasotaa, koska Suomi ei halunnut edetä pidemmälle Neuvostoliitto joutui keskittymään eteläisempiin rintamiin. Katso, minkälainen oli sotatalvi 1942 Helsingissä. 12. Koko Euroopan sota

13 12. Koko Euroopan sota

14 Karjalaiset ja muut suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat.
Suomi miehittäjänä Suomen miehittämien alueiden väestö luokiteltiin kansallisiin ja epäkansallisiin. Karjalaiset ja muut suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat. Lähinnä venäläiset. 12. Koko Euroopan sota 14

15 Enimmillään siirtoleireillä oli lähes 24 000 ihmistä.
Suomi miehittäjänä Osa epäkansallisista sijoitettiin keskitys- eli siirtoleireihin odottamaan sodan lopputulosta. Enimmillään siirtoleireillä oli lähes ihmistä. 12. Koko Euroopan sota 15

16 Suomi miehittäjänä Kuolleisuus leireillä oli suurta, esimerkiksi kesällä 1942 leireillä kuoli satoja ihmisiä joka kuukausi. Monet kuolivat tauteihin, mutta keskeinen taustasyy korkeille kuolleisuusluvuille oli aliravitsemus. 12. Koko Euroopan sota 16

17 Suomi miehittäjänä Kuva on otettu vuonna Petroskoissa sen jälkeen, kun neuvostojoukot olivat valloittaneet kaupungin takaisin suomalaisilta. Suomalaiset olivat rajanneet piikkiaidoin kaupungin alueelle useita siirtoleirejä. 12. Koko Euroopan sota 17

18 Suomi miehittäjänä Venäläisten ottama kuva ei anna totuudenmukaista kuvaa elämästä siirtoleireillä. Kuvan lapset ovat hyvinvoivan näköisiä ja siististi pukeutuneita. He eivät ole olleet siirtoleirin asukkaita. 12. Koko Euroopan sota 18

19 12. Koko Euroopan sota