1 Termodynaaminen systeemi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006
Advertisements

Lämpötila.
Mekaaninen energia voimatarinoita
Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
Lämpöistä oppia ja energiaa
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
2 MEKAANINEN ENERGIA ON LIIKE- JA POTENTIAALIENERGIAN SUMMA
lämpöoppia eri lämpötila, eri aineet, loppulämpötila?
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
Tiheys.
Tilavuus.
Tilavuus.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Olomuodosta toiseen.
6. Energia ja olomuodot.
Mesoskooppinen Josephsonin ilmiö
Kertaus.
FY 9 kurssi Kokeessa saa olla A4 molemmin puolin täytettynä
Luku X: Statistista termodynamiikkaa (Atkins)
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
LÄÄKELASKENTA Kaasulaskut
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Homogeeninen kemiallinen tasapaino
Matematiikka ja fysiikka AUTO-ALA
1. Usean muuttujan funktiot
Mittaaminen. Teet mittauksia, kun  Tarkistat painosi  Katsot aikaa kellostasi  Tarkistat, onko sinulla kuumetta  Punnitset appelsiinin Mitä mittauksia.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Voima.
Voima.
Voima.
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
1 TUTKITTAVAA KOHDETTA KUTSUTAAN SYSTEEMIKSI
3.2. TILAVUUDEN LASKEMINEN
Juhani Kaukoranta Raahen lukio 2012
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
Aineen rakenne.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
14. Aine laajenee lämmetessään
Ideaalikaasun tilanyhtälö
LÄMPÖOPIN PÄÄSÄÄNNÖT.
ÄÄNI.
Mittaaminen AKV & HKL.
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
Kpl 26 Jännite aiheuttaa sähkövirran Syksy Pariston napojen välillä on jännite Paristossa on kaksi päätä eli napaa (+ ja -) Paristossa on kaksi.
Suureet ja mittaaminen  Mittaa saamastasi esineestä kaksi eri suuretta kahdella eri välineellä (yhteensä siis 4 eri mittausta). Valitse sopiva väline,
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
LÄMPÖLAAJENEMINEN Kun ainetta lämmitetään, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu. Silloin rakenneosaset tarvitsevat enemmän tilaa ja aine laajenee. Vastaavasti.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
8 Lämpölaajeneminen.
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
SÄHKÖ FY61 TNE Mitä sähkö on ja missä sitä tarvitaan?
Olomuodosta toiseen.
1. Johdanto Fysiikka on perusluonnontiede, joka tutkii kappaleiden ja luonnon ilmiöiden mitattavia ominaisuuksia, pyrkii löytämään ilmiöissä vallitsevia.
Vuorovaikutus ja voima
5 Lämpö ja energian siirtyminen
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
FY2 kertaus
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
Riikka Tarsa käsityökasvatuksen aineopinnot kevät 2011
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
Lämpöenergia Energian säilymislaki: energia muuttaa muotoaan, muttei häviä. Lämmön säilymislaki: kun kylmä ja lämmin kappale koskettavat, kylmä vastaanottaa.
Vieruskulma ja ristikulma
Esityksen transkriptio:

1 Termodynaaminen systeemi

Aineen rakenne

Olomuodot Aineen olomuoto riippuu lämpötilasta ja paineesta.

Tilamuuttujat Termodynaaminen systeemi on kappale tai aine, jossa on tietty määrä ainetta tietyssä lämpötilassa, paineessa ja tilavuudessa. Lämpöopissa tutkitaan näiden suureiden muutoksiin eri prosesseissa. Tilasuureet: Ainemäärä n Tilavuus V Lämpötila T Paine p

Systeemi ja ympäristö Tutkittavaa kohdetta sanotaan systeemiksi ja tarkastelun ulkopuolelle jäävää osaa ympäristöksi. Termodynaaminen systeemi on eristetty, jos se ei ole lainkaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Termodynaaminen systeemi on suljettu, jos se vaihtaa ympäristön kanssa energiaa, mutta ei ainetta. Systeemi on avoin, jos sekä aineen että energian vaihto ympäristön kanssa on mahdollista.

Sisäenergia Sisäenergiaksi kutsutaan sitä energiaa, joka kappaleelle on sen tilavuuden ja lämpötilan perusteella. Sisäenergian tunnus on U. Systeemin sisäenergian muutokset makrotasolla ilmenevät lämpötilan, tilavuuden ja olomuodon muutoksina. Mikrotasolla muutos on rakenneosien liike- ja potentiaalienergioiden muutosten summa.

Lämpöenergia on osa sisäenergiaa Lämpöenergia on osa sisäenergiaa. Lämpöenergia muodostuu rakenneosien liike-energiasta. Makrotasolla lämpöenergiaa ei voida määritellä. Kahden systeemin välillä siirtyvää energiaa sanotaan lämmöksi.

Lämpötila Lämpötilan tunnus on T ja sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kelvin (K). Mikäli lämpötilan yksikkönä käytetään celsius-asteita, tunnus on t. Kelvin asteikon peruspisteet ovat: Absoluuttinen nollapiste 0 K, Veden kolmoispiste 273,16 K.

Esim. Ihmisen normaali lämpötila on 37 °C Esim. Ihmisen normaali lämpötila on 37 °C. Kuinka paljon se on kelvineinä? Ratk. T(K) = (37 + 273,15) K = 310,15 K ≈ 310 K

Lämpötilan mittaaminen Lämpötilan mittaaminen perustuu lämpöopin nollanteen pääsääntöön: Eristetyssä systeemissä kaikki lämpötilaerot tasaantuvat. Näin muodostuu terminen tasapaino.

Eri ilmiöihin perustuvia lämpömittareita nestelämpömittari kaasulämpömittari Galilein lämpömittari lämpöpari termistori spektriin perustuva mittaaminen magneettisuuden muutokseen perustuva mittaaminen värinmuutos

Galilein lämpömittari