1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

kvanttimekaniikka aalto vai hiukkanen Mikko Rahikka 2004
3 ATOMIN MALLI.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Ammattikemia Terhi Puntila
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
KVANTTIFYSIIKKA 1900-luvun fysiikan kaksi merkittävintä saavutusta: kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria todellisuus ei arkikokemuksen tavoitettavissa.
Vetyatomin stationääriset tilat
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
1 5. Atomin rakenne Vetyatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen, Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteilyn.
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Luento 8 Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)
Luento 11 Elektronin spin
5. Atomin rakenne Vetyatomi
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Konformaatioisomeria
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Tervetuloa Innokylään
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Rakennekaavoja.
4 Työ, teho ja hyötysuhde.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Tiivistelmä 6. Sähköteho ja energia
Jaksolliset ominaisuudet
Atomi, perushiukkaset ja perusvuorovaikutukset (kappale 10)
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Millainen on kemian mikromaailma
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Revontulien synty Anni Leinonen & Anniina Väyrynen
3 ATOMIN MALLI.
Ympäristöriskinarviointi viranomaistoiminnassa
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen

1.1 ATOMIN RAKENNE Kvanttimekaanisessa aaltomallissa elektroni ajatellaan samanaikaisesti sekä hiukkaseksi että aalloksi. Mallin avulla voidaan laskea vain todennäköisyys, jolla elektroni löytyy tietystä avaruuden osasta.

1.2 ELEKTRONIN ENERGIA Energia on kvantittunut. Atomin elektronit ovat tietyllä energiatilalla. Energiatason järjestysluku on pääkvanttiluku n = 1, 2, 3, …

MISTÄ ELEKTRONI TODENNÄKÖISESTI LÖYTYY? Kolmiulotteisen avaruudenosan muoto ja suunta avaruudessa ilmaistaan sivukvanttiluvun l = 0, 1, 2, …, n – 1 avulla.

ERILAISET ELEKTRONIT

ELEKTRONIT ASETTUVAT ORBITAALEILLE Alkuaineen elektronien sijoittuminen eri orbitaaleille voidaan kuvata ns. täyttymissääntöjen avulla. 1. Minimienergiaperiaate Elektronit sijoitetaan atomiorbitaaleille kasvavan energian mukaisessa järjestyksessä.

2. Paulin kieltosääntö Saman atomin elektroneilla ei voi olla täysin samaa neljästä kvanttiluvusta muodostuvaa kuvausta. Tämä rajaa kullekin orbitaalille kaksi elektronia vastakkaissuuntaisin spinein.

3. Hundin sääntö

ALKUAINEIDEN JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

Alkuaineen ja ionin elektronikonfiguraatio

1.3 JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ KEMISTIN TYÖKALUNA ATOMIEN JA IONIEN KOOT

TYÖKALUT, JOILLA ENNUSTETAAN ALKUAINEIDEN MUODOSTAMIA SIDOKSIA IONISAATIOENERGIA

Elektroniaffiniteetti

Mitä negatiivisempi elektroniaffiniteetti on, sitä helpommin alkuaineesta muodostuu negatiivinen ioni.

Elektronegatiivisuus