Luku Suomi toisessa maailmansodassa s.101-106 Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. TALVISOTA Luku Suomi toisessa maailmansodassa s.101-106

Suomi toisessa maailmansodassa 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Talvisota 11/1939–3/1940 Välirauhan aika 3/1940–6/1941 Jatkosota 6/1941–9/1944 Lapin sota 10/1944 – 4/1945

Talvisota Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan Saksan ja Neuvostoliiton suurvaltapolitiikan seurauksena. Aseta seuraavat tapahtumat oikeaan aikajärjestykseen ja selvitä kunkin merkitys talvisodan syttymisen kannalta: Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus Mainilan laukaukset Jartsevin neuvottelut Paasikiven Moskovan-neuvottelut

1. Jartsevin neuvottelut Neuvostoliiton lähetystösihteeri Boris Jartsev otti keväällä 1938 yhteyttä Suomen hallitukseen ja ehdotti rajamuutoksia Kannaksella Leningradin turvaamiseksi Saksan hyökkäyksen varalta. Yhteydenoton taustalla olivat Saksan toimet: Saksa oli liittänyt Itävallan ja Tšekkoslovakian sudeettialueita itseensä. Neuvostoliitto halusi liittää Suomen osaksi omaa turvallisuusjärjestelmäänsä. Suomen hallitus torjui Neuvostoliiton ehdotukset.

2. Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 23.8.1939 Molotov–Ribbentrop- sopimukseen kuului salainen lisäpöytäkirja, jossa osapuolet sopivat etupiiriensä rajoista. Suomi joutui Neuvostoliiton etupiiriin Baltian maiden ja Puolan itäosien kanssa. Neuvostoliitto sai vapaat kädet Suomen suhteen.

3. Paasikiven Moskovan-neuvottelut Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939, ja Suomi julistautui puolueettomaksi. Neuvostoliitto miehitti syyskuussa Puolan itäosan, ja lokakuun alussa se pakotti Baltian maat luovuttamaan sotilastukikohtia alueiltaan. Sitten tuli Suomen vuoro: Paasikivi teki kolme neuvottelumatkaa Moskovaan. Stalinin esitettyä aluevaatimuksensa Paasikivi sai hallitukselta luvan luovuttaa vain muutamia saaria. Paasikivi ja armeijan ylipäällikkö Mannerheim olisivat olleet valmiita myönnytyksiin. Suomen armeija määrättiin valmiustilaan, ja vakinainen armeija siirrettiin Karjalan kannakselle. Neuvottelut päättyivät marraskuun alussa tuloksettomina.

4. Mainilan laukaukset 26.11.1939 Neuvostoliitto syytti Suomea tykistötulen avaamisesta kohti Karjalan kannaksella sijaitsevaa Mainilan kylää. Suomi kiisti väitteen ja selitti, ettei Suomella ollut rajan lähistöllä tykistöä. NL irtisanoi vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaisi diplomaattisuhteet Suomen kanssa. 30.11.1939 NL aloitti hyökkäyksen Suomeen. Suomalaisia sotilaita

Miksi aseapu ei toteutunut? NL uskoi nopeaan voittoon. Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939. Kannaksella Suomen joukot vetäytyivät Mannerheim-linjalle Suomi sai torjuntavoittoja Laatokan Karjalassa, esim. Tolvajärvellä ja Kollaan alueella. Suomussalmen ja Raatteentiet taistelut toivat runsaasti sotasaalista (mottitaktiikka). Iso-Britannia ja Ranska ylläpitivät toivoa aseavusta. Miksi aseapu ei toteutunut?

NL:n suurhyökkäys alkoi helmikuun alussa, ja Suomi joutui peräytymään. Suomen hallitus aloitti rauhantunnustelut. NL:n rauhanehdot helmikuun lopussa. Stalin halusi myös eroon sodasta, niinpä hän luopui Terijoen hallituksesta ja otti sodanjohdon omiin käsiinsä. 13.3.1940 solmitun Moskovan rauhan ehdot olivat raskaat.

MOSKOVAN RAUHAN EHDOT 13.3.1940 osa Kalastajasaarentoa Karjalan kannas Laatokan Karjala Sallan alue Hanko vuokralle 30v Suomenlahden saaria

Mitkä tekijät selittävät talvisodan ihmeen? Puna-armeijan heikkoudet Puna-armeija uskoi lyhyeen sotaan, eikä sillä ollut mukanaan talvivarusteita (yksiköitä oli siirretty suoraan Puolan rintamalta). Huolto ei toiminut, suksia ei osattu käyttää ja majoituskalustoa ei aina ollut. Neuvostoliitto luotti liikaa omaan voimaansa eikä uskonut Suomen puolustuskykyyn eikä -tahtoon. Stalinin puhdistuksissa vuosina 1937–38 oli tapettu tai vangittu lähes koko NL:n uuteen mekanisoituun sodankäyntiin koulutettu upseerikunta. Puna-armeijan lippu

Talvisodan merkitys Talvisota oli Suomen toinen itsenäisyystaistelu. Sota yhdisti poliittisesti kahtiajakautunutta kansaa: talvisodan henki. Taistelu ylivoimaa vastaan loi legendaarisen maineen ja syntyi myytti talvisodan ihmeestä. 25 000 kaatui ja 43 600 haavoittui. Luovutetuilta alueilta lähti evakkoon (siirtolaisiksi) 430 000 ihmistä.