Havaitseminen havainnon rakentuminen:

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
0 Aloitussivu oppaat esittelevät pääosiot 2 Suomen kielen äännemaailma Ali 3 Matematiikka Ubah 1.0 Tietokoneen esittely Mai (audio + kuva) 1.1 Hiiriharjoitukset.
Advertisements

POSTOPERATIIVINEN KIVUNHOITO KIRURGISILLA OSASTOILL A
3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa.
Havaintomotoriset taidot pelinluvun perustana
TUNTEET s. 8-.
LAZARUKSEN TUNNETEORIA
Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti.
KANNABIS – ei mieto eikä vaaraton huume
Ihminen.
Aivot ja EEG II.
RIIPPUVUUS eli ADDIKTIO
LEVEYDEN JA PITUUDEN SÄÄTÄMINEN LEVEYS :0 PITUUS :1 2 Yhdistävä suoraommel3 4 5 PITUUS :3 LEVEYS : Huolittelu siksak5 LEVEYS :5 PITUUS :1 2 Huolittelu.
Kappale 12 Tiedät keskus- ja ääreishermoston eron tässä vaiheessa. Kuva 40 B. Keskushermosto: aivot ja selkäydin Ääreishermoston tuntohermosolut tuovat.
NYKYKÄSITYKSIÄ AHDISTUNEISUUDESTA
8. kurssikerta Työt ja DTVEE 22.
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
Välineenhallinta Ydinkohdat: Katse ylös ”pelissä” Ranteiden kääntö Kädet irti vartalosta Alakäden liike Liikelaajuus Painonsiirrot.
Reittiohjeet Kuortaneenkadun ja Kumpulantien toimipisteisiin. Kuvalliset ohjeet Pasilan juna-asemalta.
Pitkät sekunnit JH, MJ, EM & SK Lauantaiyön. Mitä tulee huomioida? Valotusaika Aukko ISO Tuki/seuranta.
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento , T. Hackman & J. Näränen.
Annariikka Hietala & Aino Lehtimäki
HERMOSTO Janica Karppinen 2b.
Aivot ja EEG.
Riippuvuus eli addiktio
16. Aistit.
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
Eija Mämmelä, OAMKHeli Karjalainen & Juha Peteri Jyväskylän yliopisto 1 FYSIKAALISET HOIDOT Lämmön paikalliset vaikutukset A. verenkierron lisääntyminen.
Kivun fysiologiaa Harri Hakkarainen LL, LitM, valmentaja.
Ergonomia. Asia tai ilmiö liittyen ergonomiaan Ongelmatilanteita Polkupyörä Antropometria Voiman tuotto.
SILMÄ. NÄKEMINEN Valonsäteet tulevat silmään silmämunan etuosassa olevan kirkkaan, kaarevan sarveiskalvon läpi ja taittuvat siellä. Menevät mykiön läpi.
KIVUN LÄÄKEHOITO Lähteet: Mäntyselkä, Pekka, Kuopion yliopisto. Nurminen, Marja-Leena (2010) Lääkehoito. WSOY. Pharmaca Fennica 2011
PSYKOLOGIA JA KEHITYS LAJINKEHITYS eli FYLO-GENEESI
HAVAITSEMINEN.
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
HAVAITSEMINEN.
Hermosolun rakenne ja toiminta
Lääkekorvausoikeudet
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
7 Itsehoito ja hätäensiapu
HERMOSTON FYSIOLOGIA II
AISTIT Aistinelimissä ärsykkeisiin reagoivia reseptorisoluja (aistisolut), joissa fysikaaliset ja kemialliset ärsykkeet aikaansaavat impulsseja => impulssi.
Judon shime-waza Harri Niemenmaa.
9. Havaintojen lainalaisuuksia
Maalta kaupunkiin s
NUKKUMINEN aivosähkökäyrän (EEG) avulla hahmoteltu unisykli
MUISTI 1. Mitä teit viime perjantaina? 2. Entä viime kesänä?
S Teht. 4 Motoriikka – otsalohko Näkö – takaraivolohko
Millaiset seikat oppimistilanteessa (esim. lukion kurssilla)
17 Psykoosit ovat vakavimpia mielenterveyden häiriöitä
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu-
Mielihyvä & Riippuvuus
Algoritminen ajattelu
Pisara 4 Ympäristö- ja luonnontieto
Näköaisti Ihmisellä ns. kamerasilmä => kuva heijastuu verkkokalvolle ylösalaisin (tarkka + kehittynyt silmätyyppi)
1.1 Motivaatio, tunteet ja tiedonkäsittely vaikuttavat toimintaan
6 TIETOISUUDEN MUUNTUVAT TILAT
1. Mitä tiedonkäsittely on?
9. Oppimisen psykologinen perusta
Työmuistitesti Näet seuraavaksi 20 sanan listan.
6. Havaitseminen.
4. Aivojen rakenne ja toiminta
Kivunhoito ja Kipulääkkeet
9. AISTIT 9.3 Muut aistit.
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
KIPU. KIPU KIPU fyysisestä vammasta tai tavasta käyttää kehoa stressi tai huolet voivat aiheuttaa pääkipua tai lihasjännityksiä tunteet ja ajatukset.
Esityksen transkriptio:

Havaitseminen havainnon rakentuminen: ÄRSYKE esim. valo, ääni tai paine AISTIMUS Aistinelimen resep- torit koodaavat ärsykkeen hermoimpulsseiksi. HAVAINTO Aivot tulkitsevat hermo-impulssien tarjoaman datan kokemukseksi jostakin. havainnon rakentuminen: ÄRSYKELÄHTÖISESTI (”alhaalta ylös”) SKEEMALÄHTÖISESTI (”ylhäältä alas”) 1. 2.

näköhavainnon hermostollinen perusta: silmän VERKKOKALVON SAUVA- JA TAPPISOLUT reagoivat valon eri aallonpituuksiin ja koodaavat ne hermoimpulsseiksi viesti siirtyy NÄKÖHERMOA pitkin TALAMUKSEEN viesti jatkaa takaraivolohkon NÄKÖAIVO- KUORELLE aivokuorella informaation käsittely jatkuu kahta reittiä A MISSÄ-REITTI päälakilohkoilla B MIKÄ-REITTI ohimolohkoilla

porttiteoria kivun kokemisesta aivorungossa sijaitseva alue PAG (periaqueductal gray) toimii porttina, joka voi estää kipuviestien kulkeutumisen isoihin aivoihin ENDORFIINIT (”endogeeniset morfiinit”) ovat välittäjäaineita, joiden avulla viestivät neuronit ehkäisevät kipuviestejä kuljettavia neuroneita portin voi sulkea: alueen SÄHKÖINEN ÄRSYTYS endorfiinien pitoisuuden nousu PSYYKKISET tekijät (esim. uskon-nollinen tai urheilullinen hurmos) FYYSINEN rasitus tai aiempi kipu (esim. akupunktion mahd. teho) OPIOIDIEN (morfiini, heroiini) käyttö, sillä ne jäljittelevät endorfiineja AIVOKUORI (kivun kokemus) PAG (”kipu-portti”) TALAMUS SELKÄYDIN