9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LIHAKSET.
Advertisements

Ihmiskehon rakenne Soluista muodostuu kudoksia:
Luu ja rusto kappale 2. kirjasta
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Sydänsolun toiminta.
Kappale 1.
Kappale 1.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
3. TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ
Elimistömme suurin sisäelin
LUUSTO.
Tuki- ja Liikuntaelimistö
HERMOSTO Janica Karppinen 2b.
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen
Tehtävät s.35.
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
Ravintoaineet Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat Vitamiinit Kivennäisaineet Suositeltava määrä saadaan syömällä monipuolista ruokaa ! 12. Ravitsemus.
13. Karboksyylihapot, esterit ja rasvat. Karboksyylihapot  Ovat heikkoja happoja  Heikko happo ja vahva happo, mitä tarkoitetaan?  Vahva happo luovuttaa.
Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta
Solun toiminta tarvitsee energiaa
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
14. Aminohapot ja valkuaisaineet  Aminohapon rakenteessa on sekä aminoryhmä -NH 2 ja karboksyyliryhmä –COOH  Aminoryhmä on yleensä liittynyt karboksyyliryhmän.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
ALKIONKEHITYS Ravinnonsaanti: Kudosten ja elinten synty:
Kehon energiantuotto.
2. Solun hienorakenne.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
Eläimen aineenvaihdunta
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
8. Solut tarvitsevat energiaa
Tupakan uho ja tuho    .
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
6.4 Liikunnan merkitykset
Kestävyys on.
LIIKUNTA JA TERVEYS.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Oheislajiharjoittelu
KPL 7 TEOLLINEN VALLANKUMOUS
Tupakka tuhoaa ja tappaa
Päihteet Minna, elias ja kalle.
Nivelten, lihasten ja luuston rakenne ja toiminta
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Elämänkatsomustiedon tunti
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
B2 Solu ja perinnöllisyys
Miten lihas tuottaa energiaa?
Matematiikkaa 3b © Varga–Neményi ry 2017
Kanit-ja jyrsijät opintojakso
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Yhteyttäminen.
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Tyynenmeren jätelautta
Eläinkokeet sekä eläinten hoito ja käyttö ravintona
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
on elämän perusominaisuus
Solun toiminta II Solun toiminta.
TIETOSUOJA-OHJEET JOUKKUEILLE JA JAOSTOILLE
II Ekologia.
II Elimistön rakenne ja toiminta
Dia 1: Esittele itsesi, kerro, että olet Luonto-Liitosta ja että Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luontojärjestö.
Ajanhallinta opiskelussa
Minun hyvinvointi Eva Rönkkö
Allergiamekanismit Aleksi Lamminen.
Esityksen transkriptio:

9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta

Kudokset Eläinten kudokset ryhmitellään neljään päätyyppiin: pintakudokseen, sidekudokseen ja tukikudokseen, lihaskudokseen sekä hermokudokseen. Pinta- eli epiteelikudosta eläimellä on ruuansulatuskanavan ja erilaisten tiehyeiden sisäpinnalla ja sitä on myös ihon orvaskesi. Selkärankaisten tukirakenteet muodostuvat side- ja tukikudoksesta. Niihin luetaan solujen lisäksi myös solujen erittämä väliaine.

Selkärankaisten luukudos ja rustokudos ovat tukikudosta Selkärankaisten luukudos ja rustokudos ovat tukikudosta. Rustokudosta on nivelpinnoissa sekä nikamien välissä. Jänteet ja elimiä ympäröivät kalvot sekä suurinosa ihon verinahasta ovat sidekudosta. Side- ja tukikudos ovat samantapaisia: väliaineina on kollageenisäikeitä ja elastisia säikeitä, ja sekä side- että tukikudoksen rustokudos voivat muuttua luuksi.

Sidekudosta ovat myös veri ja rasvakudos. Hermokudos koostuu pitkistä ja haaraisista hermosoluista (neuroneista). Neuroneissa on suuri tuma ja solukeskuksesta lähtee useita monihaaraisia tuojahaarakkeita (dendriittejä) sekä yksi pitkä, vähemmän haarainen viejähaarake (aksoni).

Lihaskudokset koostuvat lihassyistä eli pitkistä lihassoluista, joissa on paljon supistumiskykyisiä proteiinisäikeitä. Selkärankaisilla on kolmen tyyppistä lihaskudosta. Luustolihaskudos on poikkijuovaista ja siitä muodostuvat luuhun kiinnittyvät lihakset. Luustolihassolut ovat tahdonalaisia.

Sydänlihassoluja on sydämessä ja ne ovat poikkijuovaisia ja niissä on vain yksi tuma. Sydänlihassolut toimivat tahdosta riippumatta. Sileitä lihassoluja on esimerkiksi ruuansulatuskanavassa ja verisuonissa. Ne säätelevät näiden supistumista ja laajentumista. Myös sileät lihassolut ovat tahdosta riippumattomia.

Lihasten toiminta Eläin saa ravinnostaan glukoosia, ja jos sitä on elimistössä liikaa, elimistö varastoi sen lyhyeksi ajaksi eläintärkkelykseksi (glykogeeniksi) lihaksiin ja maksaan. Energiaa vapautuu käyttöön soluhengityksessä, jolloin se sitoutuu ATP- molekyyleihin. Kun lihassolut supistuvat, ATP-molekyylien sisältämä energia vapautuu ja lihassolujen supistumiskykyiset säikeet lyhenevät ja saavat aikaan eläimen liikkeen. Yksittäiset lihassolut supistuvat aina maksimaalisesti.

Jos lihaksissa oleva glukoosivarasto loppuu kesken solut joutuvat pilkkomaan lisää glukoosia glykogeenistä, jota on varastoituneena maksassa ja lihassoluissa. Raskaassa ja pitkäaikaisessa koetuksessa lihassoluihin ei ehdi kulkeutua soluhengityksen vaatimaa määrää happea. Tällaisissa hapettomissa (anaerobisissa) oloissa solut vapauttavat ATP:hen energiaa maitohappokäymisessä.

Maitohappokäyminen on soluhengitykseen verrattuna tehotonta, koska syntyvään maitohappoon jää vielä jäljelle runsaasti energiaa. Jos solujen glykogeenivarastot ehtyvät, elimistö alkaa vapauttaa rasvahappoja rasvakudoksesta ja lihassolut polttavat niitä soluhengityksessä. Tällainen energian vapauttaminen on hitaampaa.

Muistiinpanot Eläinkudosta on neljää päätyyppiä: lihas-, pinta-, hermo-, side- ja tukikudosta Selkärankaisten tukirakenteet ovat side- ja tukikudosta. Luu- ja rustokudos ovat tukikudosta ja sidekudosta ovat jänteet, elimiä ympäröivät kalvot ja suurin osa ihon verinahasta. Myös veri ja rasvakudos ovat tukikudosta. Hermokudos koostuu neuroneista, joissa on suuri tuma ja solukeskuksesta lähteviä useita tuojahaarakkeita (dendriittejä) ja yksi viejähaarake (aksoni) Selkärankaisilla on kolmen tyyppistä lihaskudosta: luustolihaskudos, sydänlihaskudos ja sileälihaskudos. Luustolihaskudos on tahdosta riippuvaa ja sydän- ja sileälihaskudos ovat tahdostariippumattomia.

Energiaa vapautuu käyttöön soluhengityksessä, jolloin se sitoutuu ATP- molekyyleihin. Kun lihassolut supistuvat, ATP-molekyylien sisältämä energia vapautuu ja lihassolujen supistumiskykyiset säikeet lyhenevät ja saavat aikaan eläimen liikkeen. Yksittäiset lihassolut supistuvat aina maksimaalisesti. Hapettomissa (anaerobisissa) oloissa solut vapauttavat ATP:hen energiaa maitohappokäymisessä. Jos solujen glykogeenivarastot ehtyvät, elimistö alkaa vapauttaa rasvahappoja rasvakudoksesta ja lihassolut polttavat niitä soluhengityksessä.