Antiikki: Kreikka ja Rooma n. 800 eKr-400 jKr.
Kreikka (kukoistuskausi n. 800 -100 eKr.) * Kaupunkivaltiot (polikset) * Yhteinen kieli, kulttuuri, vihollinen (Persia) * valtaa kaupan kautta * Välimeri tärkeä * orjatalous Kreikka - maaperän kuluminen siirtyminen viinin ja oliiviöljyn tuotantoon Siirtokuntien perustaminen Vaurastuminen kaupan avulla Kauppa Siirtokunnat eli koloniat -hyville viljelysalueille -viljan tuotanto -metallit -orjat Raaka-aineet Jalostetut tuotteet
Kreikkalaiset ja foinikialaiset koloniat n. 550 eKr.
Kuuluisia antiikin Kreikan kaupunkeja ja paikkoja . Kuuluisia antiikin Kreikan kaupunkeja ja paikkoja
Polis: temppeli Akropolis-kukkulalla, muurit, agora eli tori, hallinnon kokoontumispaikka
Kreikka oli luonnonoloiltaan kuiva, vuoristoinen ja rikkonainen Viljeltiin oliivia, viinirypäleitä ja viljaa Karjankasvatus Käsityöt Kaivokset
Persian valtakunta laajimmillaan n. 490 eKr.
Persialaissodat 499-448 eKr.: Joonian siirtokunnat Persian alaisuuteen 500-l eKr, Persian hyökkäys Manner-Kreikkaan 490 eKr. (Marathonin taistelu), jossa persialaiset lyötiin. Kymmenen vuotta myöhemmin Persian hyökkäys Keski-Kreikkaan, Thermopylain solassa persialaiset löivät spartalaiset ja jatkoivat hyökkäystä Ateenaan. Salamin meritaistelussa ateenalaiset kuitenkin löivät Persian laivasto, joka palasi takaisin Vähä-Aasiaan.
Peloponnesolaissodat 431-404 eKr Peloponnesolaissodat 431-404 eKr.: Ateenan ja Spartan ja niiden liittolaisten väliset sodat.
Rooma 509 eKr. - 476 jKr. *yhtenäinen imperiumi *(tasavalta- keisarivalta) *sotilaallinen valloitus: Laajeni Välimeren ja lopulta Keski- ja Länsi-Euroopan valtiaaksi *Hajota ja hallitse –politiikka *Vahva legioonalaisarmeija *Toimiva hallinto: senaatti (talous ja armeija) ja kansankokous (sääti lait ja valitsi virkamiehet), provinssit (maakunnat) *Keisarivallan aikana ylin valta keisarilla Turkiksia Rooman talouden perusta: Valloitukset Pax Romana (rauha) hyvät kulkuyhteydet: Välimeri, tiet Yhtenäiset lait Ei tulleja Raha: denaari ja aureus Orjatalous Hevosia, nahkaa Orjia Viljaa
Rooman provinssit (maakunnat): toimittivat Roomalle raaka-aineet, maksoivat veroja. Maakuntien johdossa roomalainen virkamies.
Legioonat ja hajota ja hallitse –politiikka (divide et impera): alistettuja kansoja kohdeltiin eri tavoin, jotta ne saatiin riitelemään keskenään.
Aureus ja denaari
SPQR: Senatus Populusque Romanus, Rooman senaatti ja kansa SPQR: Senatus Populusque Romanus, Rooman senaatti ja kansa. Senaattia johtivat yläluokkaiset miehet, patriisit, jotka vastasivat maan taloudesta ja armeijasta. Senaatti kokoontui Kuuriassa Forum Romanumilla.