Elli, Mi Mi Htay, Andrei ja Mikael

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kysymyksiä: Mitkä syyt johtivat Ruotsin suurvalta-asemaan?
Advertisements

Nuijasodan monet kasvot
RUOTSISTA PERUSTIETOA
Fosforitonnia lähteellä Lähteet: HELCOM, JNS, SYKE Valmistui 2011 Puhdas Itämeri voi olla totta.
SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:
KRISTINUSKON ENSIASKELEET
Kalmarin unioni.
Pushkin kaupunki Tsatava Diana ja Maksimov Aleksei.
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Valistus: 1700 – luvulla syntynyt aatevirtaus
Baha’i.
Vaasojen valtataistelu:
Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.
Turun linna.
Hansaliitto.
Suomi saa itsehallinnon
KARJALA RUOTSIN VALLAN ALLA
Suomen keskiaika n s
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA UUDEN AJAN ALKU: KUSTAA VAASA.
1600-luvun suurvalta-aika s Ruotsin laajeneminen suurvallaksi 1600-luvulla Ruotsista tuli yksi Euroopan johtavista valtioista: Täyssinän rauhan.
Uskonpuhdistuksesta kertaustaUskonpuhdistuksesta kertausta  Uskonpuhdistus ei ollut Suomessa kertaluontoinen: katolilaisia kirkonmenoja säilytettiin,
JUMALAN TAHDON NOUDATTAMINEN JA ESIMERKKINÄ SUHTAUTUMINEN HOMOSEKSUAALISUUTEEN Luku 6  Opetusvinkki 2.
Kustaa Vaasan poikien veljessodat 1500-l. lopulla s
YHTEISKUNTAOPPIA PRESIDENTTI. PRESIDENTIN ASEMA  Suomessa presidentillä ollut vahva asema (vrt. kuningas)  Vuoden 2000 perustuslaissa siirryttiin pääministerivaltaiseen.
Säätyvallasta takaisin kuningasvaltaan. Kertaus säätyvallasta  Mitä tarkoitetaan säätyvallalla?  Mitä tarkoittaa varhaisparlamentarismi?  Miten säätyvalta.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA RUOTSI NOUSEE SUURVALLAKSI.
Euroopan uuden ajan kaupungit ja rakentaminen
Helsingin perustaminen
III KE SKIAJAN EUROOPPA
Sivu 169: pilakuvatehtävä
Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
Suomen keskiaika n s
MODERNIN VALTION SYNTY Sivut
Kiistat Venäjän kanssa ja 25-vuotinen sota
Jesuiitat Jesuiitat eli jesuiittaveljestö on katolisen kirkon sääntökunta ja sotilaallinen osasto. Se sai alkunsa 1500-luvulla Pariisissa opiskelleiden.
Aineisto on vapaasti muokattavissa
YLIOPPILASKIRJOITUKSET
Uskonnonvapaus - Suomessa perustuslaissa säädetty uskonnon ja omantunnon vapaus - positiivinen uskonnonvapaus: oikeus harjoittaa uskontoa ja kuulua uskonnolliseen.
KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Unelma vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta
Suomalaisten uskonnollisuus
Kustaa Vaasa ja Kalmarin unionista irtautuminen
VIRO.
Ruotsi –Suomen uskonpuhdistus
Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaana
SUOMI IRTI RUOTSISTA.
Suomen suuriruhtinaskunta syntyy
RUOTSIN NOUSU SUURVALLAKSI
Luku Nuori tasavalta, s. 102–106
Autonominen Suomi 1809–1917 Autonomian vaiheet:
6 LUOKAN HISSAN TUNNIT.
Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko
Kirjatehtävä uskontojen pelastuskäsityksistä
SUURVALLAN ROMAHDUS JA VAPAUDEN AIKA
Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko
USKONNON TUTKIMINEN USKONTOTIEDE TEOLOGIA
Omakohtaisen uskon ja järjen aika
III VALTION JA SUURVALLAN SYNTY
Sivu 169: pilakuvatehtävä
4. Luterilainen kristillisyys
KRISTINUSKO TULO SUOMEEN
Taistelu Suomesta.
Suomen historian käännekohtia
Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon
Kaarle Suuri ja Frankkien valtakunta
Kirkkohistoria – Eurooppa & Suomi
Mikael Agricolan elämä ja teokset
TEHTÄVÄ s. 95.
Esityksen transkriptio:

Elli, Mi Mi Htay, Andrei ja Mikael Veljessodat Elli, Mi Mi Htay, Andrei ja Mikael

Eerik XIV ja Juhana III Eerikistä tuli kuningas Kustaa Vaasan jälkeen halusi hyvät suhteet Venäjään  Englannin ja Venäjän kauppa Suomenlahdelle ja Itämerelle rajoitti herttuoiden valtaoikeuksia  mm. ei oikeutta itsenäiseen ulkopolitiikkaan Juhana oli Suomen herttua avioitui vasten kuninkaan tahtoa Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa  Venäjän tsaari oli havitellut samaa naista piti Ruotsin ja Puolan yhteistyötä tärkeänä  Venäjä vihollinen poliittisten näkemyserojen lisäksi erimielisyyksiä uskonnosta: Eerik luterilainen, Juhana kiinnostunut katolilaisuudesta (Katariinan uskonto) herttuapari vangittiin v. 1563 Eerik tuli epäluuloiseksi varsinkin ylhäisaatelistoa kohtaan (mielivaltaiset teloitukset)  herttuoiden kapina v. 1568 Juhanasta kuningas

Sigismund III ja Kaarle IX v. 1592 Juhanan poika Sigismund nousi valtaan (Ruotsin ja Puolan kuningas) halusi palauttaa katolisen uskonnon Ruotsiin  elettiin vastauskonpuhdistuksen aikaa Sigismund nimitti omia miehiään valtakunnan tärkeisiin tehtäviin Klaus Flemingistä Suomen käskynhaltija. Kaarle-herttua piti itseään valtionhoitajana  lisäsi valtaansa Ruotsissa