IV UUSIN AIKA Tehtävien vastaukset Vallankumousten aika Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. IV UUSIN AIKA Tehtävien vastaukset Vallankumousten aika Aatteiden ja tunteiden vuosisata Nationalismi – perheestä kansakuntaan Koloniaalinen kulttuuri ja eurooppalainen ihminen KOKOAVAT TEHTÄVÄT

SISÄLLYSLUETTELOON VALLANKUMOUSTEN AIKA

1. Määrittele valistuksen keskeiset pyrkimykset. SISÄLLYSLUETTELOON 1. Määrittele valistuksen keskeiset pyrkimykset. Yhteiskunta ei ole Jumalan luoma, vaan sitä voidaan kehittää käyttämällä kriittistä ajattelua järkeä omakohtaista havainnointia. Tiede korvaa uskonnon maailman selittäjänä. Vallitsevien asenteiden ja yhteiskunnallisten etuoikeuksien kyseenalaistaminen. Antiikin tieteen auktoriteeteista luopuminen.

2. Millä tavoin valistuksen ajatukset levisivät? SISÄLLYSLUETTELOON 2. Millä tavoin valistuksen ajatukset levisivät? Valistuksen juuret ovat Englannissa, josta John Locken ajatukset yhteiskunnasta levisivät ranskalaisille valistusfilosofeille. Ranskalaiset valistusfilosofit (Montesquieu, Rousseau, Voltaire) käyttivät kirjoituksissaan monia eri kirjallisuudenlajeja: lehtikirjoituksia, näytelmiä, runoja, tutkielmia, romaaneja, poliittisia pamfletteja, satiirisia kertomuksia ja eroottisia tarinoita. Salongeista ja kahviloista tuli julkisen keskustelun paikkoja, ja ne olivat usein naisten ylläpitämiä. 28-osainen tietosanakirja eli ensyklopedia (1751–1780) kokosi silloisen tietämyksen yksien kansien väliin.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miten Ranskan suuren vallankumouksen iskulause ”Vapaus, veljeys, tasa-arvo” ilmentää valistuksen ajatuksia? Vapaus (liberté) Tarkoitti oikeutta tehdä kaikkea, mikä ei vahingoita toisten oikeuksia. Ihmisellä on luonnollisia oikeuksia: oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen (John Locke). Uskonnonvapaus Veljeys (fraternité) Toiselle piti tehdä sellaista hyvää, mitä halusi itsekin saada osakseen. Suvaitsevaisuus Tasa-arvo (egalité) Yhdenvertaisuus lain edessä Ihmisillä ei ole syntyperästä johtuvia erioikeuksia. Naisten tasa-arvo (Wollstonecraft) Ajatus yhteiskuntasopimuksesta (Rousseau) Vallan kolmijako-oppi (Montesquieu)

4. Valistus edisti teollista vallankumousta. Perustele väite. SISÄLLYSLUETTELOON 4. Valistus edisti teollista vallankumousta. Perustele väite. Valistuksen yksilökeskeisyys ja kritiikki valtion säätelevää roolia kohtaan edistivät vapaata kilpailua. Usko tiedon ja järjen avulla saavutettavaan parempaan maailmaan edisti tieteitä ja keksintöjen syntyä. Edistysusko nähtiin aineellisen hyvän lisääntymisenä.

AATTEIDEN JA TUNTEIDEN VUOSISATA SISÄLLYSLUETTELOON AATTEIDEN JA TUNTEIDEN VUOSISATA

SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miksi Goethen faustista ihmistä voidaan pitää modernin ihmisen symbolina? Faustia riivaa samanlainen tiedonjano ja ahneus kuin modernia länsimaista ihmistä. Länsimainen moderni ihminen pyrkii eteenpäin ja korostaa edistystä ja järjen käyttöä.

2. Miten romantiikka ja nationalismi liittyvät toisiinsa? SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten romantiikka ja nationalismi liittyvät toisiinsa? Romantiikka korosti tunnetta, mielikuvitusta, alkuperäisyyttä ja vapautta. Romantikot nostivat esiin oman kansakunnan historiaa ja mytologiaa sekä ajankohtaisia tapahtumia. Romantiikan taiteella oli yhteyksiä aikakautensa vallankumouksellisiin ja nationalistisiin pyrkimyksiin.

3. Mitä on utopiasosialismi? SISÄLLYSLUETTELOON 3. Mitä on utopiasosialismi? varhaiset ihanneyhteiskuntia suunnitelleet tai perustaneet sosialistit ajatus, että yhteiskuntaa voisi muuttaa valistuksen, kasvatuksen ja yhteistyön kautta – ilman vallankumousta edustajat yleensä yhteiskunnan ylemmistä kerroksista: tärkeimpiä Charles Fourier ja Robert Owen myös anarkistisia, valtiokielteisiä ajatuksia esiintyi

SISÄLLYSLUETTELOON 4. Pohdi, miten 1800-luvun suuret aatteet näkyvät nykypäivän politiikassa. Aatteet ovat yhä puolueiden ohjelmien perustana. Nykyinen puoluelaitos nojautuu pääsääntöisesti edelleen 1800-luvun ismeihin: Konservatiiviset puolueet ( poliittinen oikeisto) Sosialistiset puolueet ( poliittinen vasemmisto) Liberaalit puolueet ( poliittinen keskusta)

NATIONALISMI  PERHEESTÄ KANSAKUNTAAN SISÄLLYSLUETTELOON NATIONALISMI  PERHEESTÄ KANSAKUNTAAN

1. Mitä tehtäviä perheellä katsottiin olevan 1800-luvun Euroopassa? SISÄLLYSLUETTELOON 1. Mitä tehtäviä perheellä katsottiin olevan 1800-luvun Euroopassa? Perhe oli kansakunnan perusta. Perheen tuli kasvattaa lapsista yhteiskuntaa palvelevia ja kansakuntaa rakentavia yksilöitä.

2. Miten keskiluokkainen koti heijasti 1800-luvun arvomaailmaa? SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten keskiluokkainen koti heijasti 1800-luvun arvomaailmaa? Perheiden elämäntapa määräytyi yhteiskuntaluokan mukaan. Keskikuokan arvomaailman uskonnollisuus, säädyllisyys ja sovinnaisuus heijastui perheiden ja kotien elämään. Perhe-elämällä haluttiin julkisesti osoittaa ulospäin omia arvoja ja kunniallisuutta: sosiaaliset rituaalit (juhla- ja merkkipäivät, vastaanotot, tanssiaiset) nousivat merkittävään rooliin. Viktoriaanisen kodin tapakulttuuri, sisustaminen ja perhekeskeisyys vastasivat aikakautensa arvomaailmaa.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Laadi käsitekartta nationalismin vaikutuksesta kulttuurin eri aloille. Perhe Perheen rooli ja arvomaailma vahvistivat oman kansakunnan arvomaailmaa ja kansakunnan rakentamista. Taiteilijoiden asema Kansakunnan suurmiehiä: Wagner, Verdi, Lönnrot, Snellman, Runeberg. Kansakunnan symbolit Liput Kansallishymnit Urheilusankarit Suurmiehet NATIONALISMI Urheilu Kansallisen yhteenkuuluvuuden lujittamisen väline: olympialaiset vuodesta 1896. Kansanperinne ja kirjallisuus Kansanrunous, oma mytologia: Ossianin laulut, Kalevala, Grimmin veljesten sadut. Historia Romaanikirjallisuus: Välskärin kertomukset Kansalliset suurmiehet esikuviksi.

KOLONIAALINEN KULTTUURI JA EUROOPPALAINEN IHMINEN SISÄLLYSLUETTELOON KOLONIAALINEN KULTTUURI JA EUROOPPALAINEN IHMINEN

SISÄLLYSLUETTELOON 1 Millaisia vaikutuksia kolonialismilla oli a) eurooppalaiseen kulttuuriin b) siirtomaiden kulttuuriin? EUROOPPALAISEEN KULTTUURIIN Siirtomaiden valloittaminen alettiin nähdä lähetystehtävänä (”Valkoisen miehen taakka”). Syntyi oppi ihmisrotujen epätasa-arvosta (Arthur Cobineau)  rasismi. Etniset, kansalliset ja uskonnolliset vähemmistöt joutuivat vainojen kohteeksi. Matkailu ja turismi lisääntyivät ja valmismatkapaketit alkoivat  massaturismin synty. SIIRTOMAIDEN KULTTUURIIN Kulttuurien eurooppalaistuminen Kulttuurien tutkimus eurooppalaisten ehdoilla Arkeologisten tutkimusten tulokset museoitiin eurooppalaisiin museoihin  edelleen laajat kokoelmat muun muassa Saksassa ja Englannin British Museumissa.

2. Miten Darwin vaikutti 1800-luvun ihmisten maailmankuvaan? SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten Darwin vaikutti 1800-luvun ihmisten maailmankuvaan? Charles Darwin käsitteli luonnon evoluutiota teoksessaan Lajien synty (1859) ja ihmisen evoluutiota teoksessa Ihmisen polveutuminen (1871). Käsitys ihmisestä ja luonnosta muuttui: maapallon elämän monimuotoisuus ja ihmisen kehittyminen olivat vähittäisen kehittymisen, evoluution, tulosta, ei Jumalan valmiina luomia. Ajatus ihmisen ja luonnon evoluutiosta herätti voimakasta kritiikkiä mutta osoittautui tieteelliseksi menestykseksi. Ajatuksia sovellettiin myös yhteiskuntatieteeseen: sosiaalidarvinismi.

SISÄLLYSLUETTELOON 1800-lukua on luonnehdittu monin eri tavoin. Mikä mielestäsi parhaiten kuvaa vuosisataa? Miksi?

KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET IV – Uusin aika

1. Tekstidokumentin tunnistamistehtävä SISÄLLYSLUETTELOON 1. Tekstidokumentin tunnistamistehtävä a) A) Sosialismi. Perusteita: Historia nähdään dokumentissa luokkataistelun historiana. Luokkavastakohdat ovat voimakkaat: vastakkain ovat porvaristo ja proletariaatit eli köyhälistö. Omistavan ja ei-omistavan yhteiskuntaluokan välinen ristiriita. Yhteiskuntaluokat käyvät taistelua toisiaan vastaan, vahva luokkatietoisuus B) Liberalismi. Perusteita: Dokumentissa korostetaan vapautta. Vapaus nähdään ihmisen synnynnäisenä oikeutena, jota ei voida riistää. Dokumentista on myös luettavissa vaatimus yhteiskuntasopimuksesta, vallan jakamisesta. C) Konservatismi. Perusteita: Yhteiskuntajärjestys nähdään pitkän kehityksen tuloksena, useiden ihmisten ja aikakausien kokemusten ja työn seurauksena. Yksilön merkitys on vähäinen. Dokumentissa korostetaan kokemusta ja uskontoa. Valtiosääntö nähdään jumalallisena työnä, ja ihmisen toimintaa ohjaa erehtymätön, viisaampi käsi.

b) Vastaus laaditaan valitusta aatesuunnasta. SISÄLLYSLUETTELOON b) Vastaus laaditaan valitusta aatesuunnasta. Tuotava esille aatesuunnan pyrkimyksiä: yhteiskunnassa, kuten vallanjako, kansalaisoikeudet ja ihmisten asema taloudessa, kuten omistusoikeus, työnteko sekä palkkaus ja oikeudet kulttuurielämässä, kuten taiteen merkitys ja tehtävä, kirkon ja uskonnon asema. Vastauksessa voi tuoda esille aatesuunnan syntytaustan, tyypillisen kannattajakunnan ja sen keskeiset ajattelijat.

2. Ylioppilaskoetehtävä SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä a) Lainauksessa Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistuksesta korostetaan yksilön oikeuksia ja omistusoikeuksien loukkaamattomuutta. Yksilön etu on valtion edun edellä, ellei laki toisin vaadi. Lainauksessa Marxin ja Engelsin julistuksesta mainitaan muun muassa maaomaisuuden pakkoluovutus valtion haltuun ja kapinallisten omaisuuden takavarikoiminen. Myös omaisuuden perintöoikeus vaaditaan lakkautettavaksi. Valtion oikeudet menevät näin yksilön omistusoikeuden edelle. Tekstiotteet edustavat siis toisilleen vastakkaisia näkemyksiä.

SISÄLLYSLUETTELOON b) Lainauksien edustamien aatteiden tunnistaminen liberalismiksi ja sosialismiksi. Liberalismin ja sosialismin keskeisten päämäärien esiintuominen. Liberalismin merkitys 1800-luvun yhteiskunnassa talouden vapautumisen, teollistumisen ja poliittisten vapauksien esiintuojana. Esimerkkejä 1800-luvun kansannousuista. Sosialismin pohjalle syntyvän työväenliikkeen synty.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. TEHTÄVÄ Mitkä ovat rokokoon, klassismin ja romantiikan keskeiset tunnuspiirteet? Miten ne heijastavat omaa aikaansa? ROKOKOO Barokkiin verrattuna kevyttä ja pienimuotoista, myös siroa ja hienostunutta. Aiheet kuvaavat usein joutilasta yläluokkaa, aiheet maallisia ja jopa viettelyä ja erotiikkaa viestiviä. Väreissä suosittiin pastellisävyjä. Puistosuunnittelussa pyrittiin jäljittelemään luontoa. Suuntaus tyypillisimmillään koriste- ja sisustusesineissä. Kiinalainen porsliini oli hyvin haluttua. Syntyi 1700-luvun alun Ranskassa ja oli aateliston ja yläluokan suosima tyylisuunta. Toi esille heidän elämäntapaansa. Suuntauksen merkitys alkoi vähetä jo ennen Ranskan vallankumousta, mutta sen valta-asema sortui lopullisesti, kun aatelisto menetti etuoikeutensa.

Valistuksen ajan taidesuunta SISÄLLYSLUETTELOON KLASSISMI Valistuksen ajan taidesuunta Jäljitteli antiikin taiteelle tyypillistä yksinkertaisuutta. Maalaustaiteessa palattiin renessanssin tekniikoihin. Aiheiden kuvaamisessa käytettiin perspektiiviä ja antiikin ihanteiden mukaisia mittasuhteita. Kurinalaiset muodot, selkeäpiirteisyys ja asiallisuus aiheiden kuvaamisessa korostuivat. Aiheina antiikin mytologia ja historialliset kohtaukset, mutta myös oman ajan tapahtumat. Antiikin vaikutus myös kirjallisuuteen ja arkkitehtuuriin (empire-tyyli). Pyrkimys selkeyteen ja puhtauteen aiheiden kuvaamisessa vastasi valistuksen vaatimuksia järjenkäytöstä.

Kuvasi myös vieraita kulttuureja. SISÄLLYSLUETTELOON ROMANTIIKKA Korosti taitelijoiden yksilöllistä tunneilmaisua, mielikuvitusta ja ihmisen henkistynyttä suhdetta luontoon. Suosittuja aihepiirejä luonto, kauhuromantiikka, mielikuvitusta kiehtovat vanhat linnat, sumuiset nummet jne. Historiasta poimittiin esiin mielikuvitusta kiehtova keskiaika tai oman kansallisuuden kuvaaminen myyttien, satujen ja legendojen kautta. Kuvasi myös vieraita kulttuureja. Taidesuuntauksella yhtymäkohtia oman aikansa poliittisiin vallankumouksellisiin tapahtumiin, poliittiseen liberalismiin ja nationalismiin, joita kirjallisuudessa ja maalaustaiteessa kuvattiin.