AATTEIDEN HISTORIAA.

Esitys aiheesta: "AATTEIDEN HISTORIAA."— Esityksen transkriptio:

1 AATTEIDEN HISTORIAA

2 Uskonnon merkitys antiikin kulttuurissa (S. 16-20)
KREIKKA Polyteistinen Jumalilla oli erityisalueensa. Kaupunkivaltioilla oli oma pääjumaluutensa. Mytologia eli jumaltarusto Ilias ja Odysseia Muodostivat teatteritaiteen ja kirjallisuuden perustan. Papit ja papittaret arvostetuista suvuista Ei pappissäätyä, ei ollut ammatti. Uskonnolliset menot ja uhritoimitukset Vahvistettiin yhteisön järjestystä ja menestystä. Yhdistävä tekijä Kansanomaisissa uskonnoissa haettiin apua henkilökohtaisiin ongelmiin. Temppeleiden ja uhripaikkojen rakentaminen muovasi kreikkalaista arkkitehtuuria ja taidetta.

3 ROOMA Polyteistinen Jumalilta haettiin ratkaisua arkielämän ongelmiin ja valtion hallintoon. Jumalia omaksuttiin muilta kansoilta Kreikkalainen jumalmaailma otettiin käyttöön uusilla nimillä. Rooman laajentuessa uskonnollisilla menoilla lujitettiin Rooman mahtia. Kuolleita keisareita palvottiin jumalina. Elävien keisareiden puolesta uhraaminen oli kansalaisvelvollisuus. Keisarikaudella myös mysteeriuskontoja Etsittiin ratkaisua kuolevaisuuteen.

4 KESKIAJAN YHTENÄISKULTTUURI (S. 52-57)
Uskonnollinen maailmankuva välittyi keskiajan tieteeseen. Yhdenmukaisti tapoja ja arvomaailmaa lähes koko Euroopan alueella. Kirkko huolehti koulutuksesta ja kasvatuksesta. Kulttuurimonopoli: luostarit kulttuurikeskuksia. Kirkko ja paavi merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Tehtiin ristiretkiä muita uskontoja kohtaan. Inkvisitio

5 PAAVIN ASEMAN JA VALTA KESKIAJALLA
sai valtansa suoraan jumalalta katolisen kirkon ja Kirkkovaltion johtaja hoiti valtion ja maallisen hallinnon tehtäviä maallisen vallan ollessa heikkoa johti valtataisteluun ja sotiin keisarin ja paavin välillä suuri skisma merkitsi paavin ja kirkon arvovallan romahdusta.

6 RENESSANSSI =antiikin uudelleen syntyminen (S. 78-80)
Tietoisuus antiikista lisääntyi keskiajan lopulla, koska yhteydet Bysanttiin ja arabimaailmaan lisääntyivät. Myös Italiassa antiikin jäänteitä oli paljon. Antiikin poliittiset mallit olivat hyödyllisiä Italian kaupunkitasavaltojen taistellessa keisaria ja paavia vastaan. Vauraat kauppiaat rahoittivat filosofeja, keksijöitä, taiteilijoita ja arkkitehtejä, joilta tilatut työt lisäsivät heidän kansansuosiotaan ja tukivat heidän poliittisia hankkeitaan. Renessanssin keskuksia olivat Firenze, Milano ja Venetsia. Myöhemmin myös Rooman kirkko ja Euroopan ruhtinaat kiinnostuivat renessanssin tarjoamista mahdollisuuksista.

7 HUMANISMI Renessanssin rinnalla kukoistanut uusi ihmiskäsitys ja ajattelutapa, joka korosti yksilön ainutkertaisuutta ja arvoa. Humanistisen sivistys- ja kasvatusihanteen mukaan vain laaja yleissivistys takaa ihmisarvoisen elämän. Opiskelu on siis tie henkilökohtaiseen renessanssiin. Renessanssioppineet kutsuivat itseään humanisteiksi, koska he eivät tyytyneet toistamaan vanhaa vaan tutkivat itse antiikin lähteitä. Humanistit opiskelivat muun muassa kreikkaa voidakseen lukea antiikin tekstejä, kuten Raamattua, alkukielellä. Monien tekstien latinankieliset käännökset osoittautuivat virheellisiksi. Oikean tiedon avulla voitiin vastustaa vallanpitäjiä ja ennakkoluuloja sekä poistaa epäkohtia. Humanistien ajatukset ennakoivat laajempaa tiedon vallankumousta, joka näkyi 1600-luvulla luonnontieteissä ja 1700-luvulla yhteiskuntatieteissä

8

9 ABSOLUTISMI=ITSEVALTIUS
- Löytöretket ja uskonpuhdistus vahvistivat eurooppalaisten hallitsijoiden asemaa uuden ajan alussa → johti 1600-luvulla itsevaltiuteen eli absolutismiin valta oli peräisin jumalalta  hallitsijalla oikeus päättää yksin valtion asioista (lait) esikuvana Ranska ja Ludvig XIV

10 VALISTUSAATE (S. 108-129) 1700-luvun vallitseva aate
Syntyi 1600-luvun lopun Englannissa John Locken (1632–1704) yhteiskuntafilosofiset ajatukset levisivät Ranskaan ja Yhdysvaltoihin. Ihmisillä luonnollisia, synnynnäisiä oikeuksia elämään, omaisuuteen ja vapauteen. Kansalla oikeus kapinoida hallitusvaltaa vastaan. Ranskasta valistuksen keskus 1700-luvulla Valistusajattelijat hylkäsivät uskonnolliset dogmit ja taikauskon. Rationaalinen ja tieteellinen asennoituminen yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Sääty-yhteiskunnan kritiikki Korosti järkeä ja tiedettä Haluttiin nostaa järki auktoriteettien (kirkko, hallitsija) yläpuolelle

11

12 VALISTUSAATTEIDEN LEVIÄMINEN
Ranskalaiset valistusfilosofit (Montesquieu, Rousseau, Voltaire) hyödynsivät kirjoituksissaan monia eri kirjallisuudenlajeja: lehtikirjoituksia, näytelmiä, runoja, tutkielmia, romaaneja, poliittisia pamfletteja, satiirisia kertomuksia ja eroottisia tarinoita. Salongeista ja kahviloista tuli julkisen keskustelun paikkoja, ja ne olivat usein naisten ylläpitämiä. Kahviloihin oli kaikilla kansankerroksilla vapaa pääsy, ne olivat yhteiskunnalliset rajat ylittäviä kohtaamispaikkoja. 28-osainen tietosanakirja eli ensyklopedia (1751–1780) kokosi silloisen tietämyksen yksien kansien väliin. Yhteiskunnalliset epäkohdat ruokkivat ajatusten leviämistä, ja valistuksen ajatukset vetosivat ajattelijoihin ja taitelijoihin (uusklassimi).

13 VALISTUKSEN VAIKUTUKSET YHTEISKUNTAAN

14 1800-LUVUN AATTEET (S. 134-149) Valistusajattelu
Tiedon ja järjen avulla voidaan saavuttaa parempi yhteiskunta. Yhdysvaltojen ja Ranskan vallankumoukset Esimerkkejä siitä, että yhteiskuntaan voitiin vaikuttaa.  Syntyi tarve näkemyksille yhteiskunnan kehityksestä.  Poliittiset aatteet vastasivat tähän tarpeeseen. Teollinen vallankumous Yksilökeskeisyyden korostuminen ja valtion säätelevän roolin kritisoiminen. Sääty-yhteiskunnan mureneminen Yleinen mielipide, äänivalta ja ihmisoikeudet  Yhteiskunnalliset uudistusliikkeet ja poliittiset aatteet syntyvät.  Alamaisista tulee kansalaisia. Poliittisten aatteiden pohjalta syntyi luvun kuluessa poliittisia puolueita: Konservatismi  konservatiiviset puolueet Liberalismi  liberaaliset puolueet Sosialismi  työväenpuolueet; sosialistiset ja kommunistiset puolueet.

15 KONSERVATISMI perinteiden ja kokemuksen kunnioitus valtarakenteiden purkaminen johtaa hirmuvaltaan valtio on yksilöä tärkeämpi Edmund Burke kirkon, esivallan ja armeijan kunnioitus La Conservateur –lehti yhteiskuntajärjestelmä kehittyy yritysten ja erehdysten kautta pysyvyys

16 SOSIALISMI yhteisomistus Luokkatietoisuus valtio on yksilöä tärkeämpi Kommunistinen manifesti (Freud & Marx) luokaton yhteiskunta pääoman kasautuminen on ongelma luokkataistelun historia työväenpuolueet Pääoma-teos (marx) naisten tasa-arvo yhteiskunnassa olennaisinta on tuotannon tapa.

17 moderni markkinatalous yksilö valtiota tärkeämpi vapaa kauppa
LIBERALISMI moderni markkinatalous yksilö valtiota tärkeämpi vapaa kauppa Adam Smith syntyperä ei määrää ihmisen arvoa tai oikeuksia kansalaisvapaudet valtion tärkein tehtävä on suojella kansalaisiaan ulkoisia vihollisia vastaan uskonnon vapaus naisten tasa-arvo koulutus ja pätevyys. LIBERALISMI moderni markkinatalous libertas yksilö valtiota tärkeämpi vapaa kauppa Adam Smith syntyperä ei määrää ihmisen arvoa tai oikeuksia kansalaisvapaudet valtion tärkein tehtävä on suojella kansalaisiaan ulkoisia vihollisia vastaan uskonnon vapaus naisten tasa-arvo koulutus ja pätevyys.

18 NATIONALISMI Kansallisuusaate
Kansakunta sai poliittisen merkityksen luvulla. Syntyi kansallisvaltioita. Kansakunnan perustana perhe ja sama alkuperä. Kansakunnan yhteenkuuluvaisuutta lujitettiin ja kansallista tietoisuutta rakennettiin: Kulttuurin eri muodot: kirjallisuus, kuvataide, musiikki Symbolit, tunnusmerkit Yhteinen historia, mytologia ja suurmiehet Urheilu.