EUROOPPALAINEN LÄHESTYMISTAPA ja KANSALLISET VALINNAT -miten yhdistetään? Kommenttipuheenvuoro 21.1.2010 JORMA RAILIO LVI-talotekniikkateollisuus ry. Jorma.railio@teknologiateollisuus.fi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kuopio Sari Turunen-Zwinger ja Virpi Pikkuaho
Advertisements

1 Johdon konsultointipalvelut – standardin julkistamistilaisuus Pekka Järvinen, SFS.
Marsissa voi elää! Kunhan sinne saadaan LVI.. Lämpöä, vettä, ilmaa ja fiksuja töitä LVI luo terveelliset ja viihtyisät olosuhteet - koteihin - työpaikoille.
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Suupohjan seutuportaali –hanke
| | Minne menet aikuisohjaus? –seminaari Elinikäinen oppiminen ja ohjauksen monet muodot Kommenttipuheenvuoro, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Digitaalisten kirjastopalveluiden arkkitehtuuri UUSI ARKKITEHTUURI – PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet Ari Rouvari ja Esa Kurki.
Veijo Nikkanen: Verkonkäytön mahdollisuudet Kaikille hyvä -seminaari Selko-e Verkonkäytön mahdollisuudet Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto.
UKJ Työpakettien tilanne TukityöpaketitResurssitSisältöAikatauluHuom (Seuraava sivu) TP 1 Projektin hallinnointi OK, 1) TP 2 Resurssinhallinta.
”Johdon konsultointipalvelut” SFS-EN16011 Risto Pulkkanen, SFS,
The Annual Policy Report 2009 Vuosittainen raportti maahanmuuttopolitiikasta Suomessa HUOM : Voit täydentää ylätunnisteen Näytä/Ylä- ja alatunniste (Älä.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Neuvoston suositukset epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista -Suosituksen keskeinen sisältö -Toimeenpano -Toimeenpanoon.
Finna ja avoimen metadatan lisenssi Finnan konsortioryhmä Tapani Sainio, Kansalliskirjasto.
Rahastoraportti uudistuu Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen tiedotustilaisuus Markku Savikko.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Mitä.
Metsähallitus MOSS:in käyttöönotto Metsähallituksessa Luonnonvarat-tapaaminen Satu Sorjonen
Tutkijan identifioinnin esiselvitys 2013 Tuija Raaska RAKETTI-TIEHA –ohjausryhmän kokous.
Tutkijan identifiointi kansallisella tasolla Hanna-Mari Puuska, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Kansallisen terveyshankkeen ydintietomäärittelyt ja jatkohoidonsuunnitelma Jari Porrasmaa Kuopion yliopisto/HIS-T&K Suomen kuntaliitto.
KDK-asiakasliittymä – ajankohtaista Syyskuu 2010 Kristiina Hormia-Poutanen.
HAJAUTTAMISEN IDEAA SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op.
Vastavuoroinen tunnustaminen VANK syysseminaari Säätytalo Leila Vilhunen.
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Osaamisen ja sivistyksen asialla YLIOPISTOJEN YHTEISHAKUJÄRJESTELMÄ Vilho Kolehmainen YLIOPISTOJEN OPISKELIJAVALINTOJEN VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISSEMINAARI.
Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta Seppo Öörni LVM
Standardit.  Viralliset  Suositukset  De facto  Määräykset.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tietohallinto-ohjausryhmän.
RDA/Kilda-tilannekatsaus 09/2014 Marja-Liisa Seppälä.
Standardisoinnin toimikenttä a ISOIECITU Kansainvälinen taso Eurooppalainen taso Kansallinen taso PSK CEN SFSSESKO VIESTINTÄ- VIRASTO CENELECETSI Kansainvälisen.
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
Standardit, mitä ne ovat? Jari Välkkynen, Lähde:
Standardisointi Mikko Huuskonen, OTT, dos Neuvotteleva virkamies, TEM.
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
Tutkijan identifiointi - kansallisen tason toteuttamisvaihtoehdot CSC:n toteuttama esiselvitys OKM:n toimeksiannosta Hanna-Mari Puuska CSC – Tieteen tietotekniikan.
Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Ohjelmistotekniikan määritelmä Ohjelmistotekniikka (Software Engineering) tarkoittaa pätevien insinööriperiaatteiden vakiinnuttamista.
Sähköisen asioinnin visio, toiminta- ja tietoarkkitehtuuri
KANUUNA+ - vaihtoehtoja Kanuunan laajentumiseen alle asukkaan kuntiin. Kanuunan nuorisopoliittinen arvostus ei ole kehittynyt sen kansallisen ja.
Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE Teppo Lehtinen.
Julkiset tietoaineistot hyötykäyttöön 4VOITTO. I) Ongelman asettelu –Miten käyttäjäryhmien motiivit ja tarpeet saadaan tyydytettyä julkisen datan avulla?
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Erkki Tolonen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo,
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut YSO ja erikoisontologiat – kehitys- ja päivitysprosessit ONKI Laajennettu projektiryhmä
Innokylän hyödyntäminen STM:n toiminnassa Studia generalia: Innokylä - mikä, miksi, kenelle? Perjantaina klo Meritulli, Meritullinkatu 8, Helsinki.
VUONNA 2015 ALKANEET TYÖPAKETIT KMTK-SEMINAARI KUSTANNUS- JA HYÖTYANALYYSI Jurkka Tuokko, MML TIETOMALLINNUS Ulla Pyysalo, MML PROSESSIT Risto.
Avoin data, TK ja virallinen tilasto
Yleiskatsaus sähköoptioiden hinnoitteluun
KOKOn kuulumisia KOKO-työpaja
Päällekkäisyys ja AFO-ontologia Tulevaisuus? YSO + AFO  KOKO?
Ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa Veli-Matti Aittoniemi
Case: Kansallinen tulorekisteri
Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki,
Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö
Tutkimuskohteet Vanhemmat rakennukset Matalaenergia/passiivitalot
Metatietopalvelut Elementit Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM.
Prosessiteollisuuden standardisointia yli 40 vuotta
JHKA kehittämispolku JulkICT Jari Kallela
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurin osa-alueet
DiabetesRIIHI
EXAM-KONSORTIO VUONNA luonnostelua
Logbook Yhteisöllisen nuorisotyön päällikko Kimmo Hölkki.
Metatietopalvelukokonaisuus
TALOUDELLINEN YHDENTYMINEN
Team Finland – palvelutarjonta
ODA – Omat digiajan hyvinvointipalvelut
Yhteiskehittäminen Innokylässä
Korkeakoulujen laadunvarmistus-järjestelmien nykytilanne
Ajankohtaista julkisista hankinnoista
Rakennusalan sähköinen kauppatieto
1. Olio-ohjelmointi.
Esityksen transkriptio:

EUROOPPALAINEN LÄHESTYMISTAPA ja KANSALLISET VALINNAT -miten yhdistetään? Kommenttipuheenvuoro 21.1.2010 JORMA RAILIO LVI-talotekniikkateollisuus ry. Jorma.railio@teknologiateollisuus.fi 040-5571205

TAUSTAA / PERUSTELUJA ”Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon eurooppalaiset standardit…” (Uusittu energiatehokkuusdirektiivi / LIITE I) ”Monet nykyisistä EPBD-standardeista esittävät vaihtoehtoisia menettelytapoja, jolloin suora kansallinen käyttöönotto on lähes mahdotonta” (CENSE- hanke www.iee-cense.eu ) CENSE esittää mallin, jossa standardit kehitetään yhtenäiseen muotoon siten, että ne voidaan ottaa sellaisenaan käyttöön ja täydentää kansallisilla liitteillä. Seuraavissa kalvoissa esitetään tämän lähestymistavan perustelut ja yleinen periaate

Eurooppalaisen harmonisoidun menettelytavan edut: Jos jäsenvaltiot kulkevat omia teitään: Menetelmien ylläpito ja kehitys tehostuu verrattuna tilanteeseen jossa 27 jäsenvaltiota etenevät kukin erikseen (jotka voivat ottaa huomioon paikallisen kehityksen kansallisten liitteiden avulla) Helpompi ja laajempi uusien teknisten ratkaisujen, tuotteiden ja järjestelmien käyttöönotto, koska lähtötiedot esitetään yhdenmukaisella tavalla Euroopan teollisuudelle: -laajemmat eurooppalaiset markkinat -uusia tilaisuuksia maailmanmarkkinoilla Palveluiden vapaa liikkuvuus Yhtenäiset toimintatavat kansainvälisesti toimiville omistajille ja sijoittajille omistamiensa kiinteistöjen energiatehokkuuden suhteen Paremmat mahdollisuudet tutkimusyhteistyöhön Kansainvälinen tiedonvaihto hyvistä käytännöistä ja tietotaidosta supistuu ..energiatehokkuuden arviointimenetelmien alueella (koska yhteinen keskustelupohja puuttuu) Vähemmän tuotteiden ja palveluiden liikkumista yli rajojen koska tuotteiden positiivinen vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen on myyntivalttina tehokas vain todellisilla yhteismarkkinoilla Vähemmän kokemusten ja tiedon vaihtoa yli rajojen -> ei tilaisuuksia energiatehokkuuden tai energiatodistusten laadun kehittämiseen Ei käyttöä yleisille tietokannoille, validointityökaluille ja laskentaohjelmille -> "pyörä on keksittävä 27 kertaa uudelleen” EU:n uskottavuus maailman energiafoorumeilla jää vaatimattomalle tasolle Kuitenkin: Turvattava mahdollisuudet kansallisille lähtötiedoille ja reunaehdoille: Säätiedot Rakentamisperinteet Oikeudelliset asiayhteydet Käyttö- ja kulutustottumukset

Kansalliset rakentamismääräykset Yleiset menettelyt EN xxx Kansalliset rakentamismääräykset Yleiset menettelyt CEN standardit käyttöön 1:1 Kansalliset valinnat EN-kans. xxx Kansalliset lähtötiedot Yleiset menettelyt .. Lyhyt ja selkeä kansallinen liite (kansallisille valinnoille ja lähtötiedoille) Kans. liite Fig.7.3 Kansalliset valinnat Kans. lähtötiedot

LISÄTIETOJA CENSE- hankkeen julkaisusivu: http://www.iee-cense.eu/Events%20and%20publications/Publications.aspx Standardit mahdollistavat kansallisia valintoja Talotekniikka-lehti 1/2010 LVI-talotekniikkateollisuuden www-sivut www.lvi-ttt.fi -sivulle ”Muut julkaisut” linkitetty mm. CENSE-hankkeen yhteenvetoraportit ja TTY:n esiselvitysraportti

EP Yleiset käsitteet, määritelmät ja tunnukset Reunaehdot EP: Rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien kokonaisenergiatehokkuus EP EP ilmaiseminen EP yhdistäminen Yleiset käsitteet, määritelmät ja tunnukset Taserajat, luokitus Energia – osatekijöiden kokoaminen Rakennuksen nettoenergian tarve ja järjestelmähäviöt Fig.3.1 Komponentit - syöttötiedot Reunaehdot