8 Lämpölaajeneminen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006
Advertisements

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
lämpöoppia eri lämpötila, eri aineet, loppulämpötila?
Vuorovaikutuksesta voimaan
Tiheys.
Tilavuus.
Tilavuus.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Kappaleiden tilavuus 8m 5m 7cm 5 cm 14cm 6cm 4cm 4cm 3cm 10cm.
Olomuodosta toiseen.
6. Energia ja olomuodot.
Kertaus.
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Ääni!.
Mittaaminen. Teet mittauksia, kun  Tarkistat painosi  Katsot aikaa kellostasi  Tarkistat, onko sinulla kuumetta  Punnitset appelsiinin Mitä mittauksia.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Pituus- ja paksuuskasvu
Tiheys
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
Aineen rakenne.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
14. Aine laajenee lämmetessään
Ideaalikaasun tilanyhtälö
Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
LÄMPÖOPIN PÄÄSÄÄNNÖT.
Höyrystyminen ja tiivistyminen
Mittaaminen AKV & HKL.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
Sähköisen oppimisen edelläkävijä | 24. Paine Tavoitteet ja sisällöt -Paine -Hydrostaattinen paine -Ilmanpaine -Yli- ja alipaine.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
LÄMPÖLAAJENEMINEN Kun ainetta lämmitetään, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu. Silloin rakenneosaset tarvitsevat enemmän tilaa ja aine laajenee. Vastaavasti.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Ilma.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
Syventävä matematiikka 2. kurssi
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Eliöt rakentuvat soluista
Olomuodosta toiseen.
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
Vuorovaikutus ja voima
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
1 Termodynaaminen systeemi
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
FY2 kertaus
4 Työ, teho ja hyötysuhde.
2. Mitä elämä on?.
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
10. Kaasujen yleinen tilanyhtälö
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Lämpö energiamuotona Lämpövoimakone muuttaa lämmön mekaaniseksi energiaksi. Lämpövoimakoneita: lämpövoimalaitokset, auton polttomoottori. Energian huononeminen.
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
2 Paine.
Tiheys Toisiinsa liukenemattomat aineet asettuvat tiheysjärjestykseen tihein alimmaksi. Eri aineilla on eri tiheys. Tiheyden kaava: tiheys massa tilavuus.
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Tiheyden määrittäminen laskemalla
Puhdas aine ja seos Puhdas aine muodostuu keskenään samanlaisista rakenneosista. Puhtaalla aineella on kolme olomuotoa ja tarkat sulamis- ja kiehumispisteet.
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Hydrokopteri Fysiikan ilmiö teknisen käsityön aihepiirinä luokka
Riikka Tarsa käsityökasvatuksen aineopinnot kevät 2011
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
11 Kaasun tilan muuttuminen
4 Resistanssiin vaikuttavat tekijät
Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista
Esityksen transkriptio:

8 Lämpölaajeneminen

Lämpölaajeneminen Lämpötilojen muutokset vaikuttavat kappaleiden pituuteen, pinta-alaan ja tilavuuteen. Kiinteät aineet ja nesteet laajenevat lämmetessään melko vähän rakenneosia yhdessä pitävien voimien vuoksi. Suljetussa astiassa kaasut ottavat koko tilavuuden ja sen pyrkimys laajeta voidaan havaita paineen kasvamisena.

Pituuden muutos Lämpötilan muutoksesta johtuva pituuden muutos noudattaa kaavaa ∆𝑙=𝛼 𝑙 0 ∆𝑇 𝑙= 𝑙 0 +𝛼 𝑙 0 ∆𝑡 missä  on pituuden lämpötilakerroin, l on pituus ja ΔT on lämpötilan muutos.

Pituuden lämpötilakerroin  on aineelle ominainen suure, joka ilmaisee, miten kappaleen pituus muuttuu lämpötilan muuttuessa. Esim. Kuinka paljon 105 m:n teräksisen linkkimaston pituus on pitempi kesällä kuin talvella, kun lämpötila vaihtelee -29°C:een ja +29 °C:een välillä?

Pinta-alan muutos Lämpötilasta johtuva pinta-alan muutos noudattaa kaavaa ΔA = A0 ΔT, missä A on pinta-ala ja  on pinta-alan lämpötilankerroin.

Tilavuuden muutos Lämpötilasta johtuva tilavuuden muutos noudattaa kaavaa ΔV = V0 ΔT, missä V on tilavuus ja  on tilavuuden lämpötilankerroin.

Lämpötilakertoimien välinen yhteys Jos kappale laajenee samalla tavalla kaikkiin suuntiin, pituuden suhteellisesta muutoksesta saadaan pinta-alan ja tilavuuden suhteelliset muutokset. Yleisesti voidaan päätellä, että  = 2 ja  = 3.

Vesi Vesi on monessa suhteessa poikkeava ja erityislaatuinen aine. Muutos 0 oC:sta +4 oC:een pienentää veden tilavuutta, veden jähmettyessä sen tilavuus kasvaa ja tiheys pienenee, vedellä on moniin muihin aineisiin verrattuna suurempi ominaislämpökapasiteetti sekä olomuodon muutoslämmöt.