Aluekehitys Uuden toimintamallin kuvaus Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa 26.5.17

Työryhmän kokoonpano 9.3. 22.3. 13.4. 25.4. 12.5. 18.5. x xx - -x -- Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pj. (Maarit S.) Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus Timo Tanskanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Raisa Lappeteläinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Janna Puumalainen, Joensuun kaupunki (Annu Ahonen, Kontiolahden kunta) Raita Joutsensaari, Rääkkylän kunta (Tiina Eskelinen, Kiteen kaupunki) Osmo Jauhiainen, Heinäveden kunta Jyrki Tiippana Susanna Saastamoinen, Lieksan kaupunki Juuso Hieta, Outokummun seudun teollisuuskylä Ulla Mauranen henkilöstön edustaja (Esko Moilanen),

Toimeenpanon vaiheet 1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka) 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.7.2017 – 1.3.2018) 3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018 – 31.12.2018) 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen)

2-6/2017

Uusien toimintamallien tehtäväksianto Maakunnan tehtävien läpikäynti Asiakaslähtöisen maakunnan uuden, paremman toimintamallin ja tehtävien tarkempi valmistelu Prosessien muutostarpeet, miten parannetaan toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä ja keskeisistä ratkaistavista asioista aikatauluineen väliaikaishallinnolle (Maakuntauudistusta koskevan valmistelun eteneminen) Kahdessa vaiheessa: väliaikaishallinto, käynnistymisvaihe Mahdollisuuksien mukaan: Yhteisen toimintamallin tai siihen liittyvän kokeilun/pilotin käynnistäminen (2017-2018) Esitys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta (valtio/ maakunta/ kunnat) Tarkempi arvio taloudesta, henkilöstöstä ja sopimuksista Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta Seurata valtakunnallista valmistelua omalla tehtäväalalla (synkronointi) ja tehdä tarvittavia esityksiä (edunvalvonta) Aikataulu: alustavat tuotokset 15.4.2017, tuotokset valmiit 31.5.2017, raportointi koordinaatioryhmälle 6/2017

Aluekehitystehtävät aluekehittämisen tehtävät: Tavoitteena alueen Aluepoliittinen tahdonmuodostus; Strategia – ja ohjelmatyö, Kehittämisrahoitus Yhteistoiminta ja verkostoituminen, yhdyspinnat Tavoitteena alueen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, asuin- ja elinympäristön kestävä kehittäminen, saavutettavuuden parantaminen Kehittämistoimien yhteensovittaminen yhdyspinnat valtion ja kuntien kanssa

Maakunnan tehtävät aluekehitys ja kasvupalvelulaki - luonnos alueiden kehittämisen määritelmä (2 luvun 1 §:n 1. mom.) : ”Alueiden kehittäminen on laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu eri toimijoiden yhteisiin tavoitteisiin ja vuorovaikutukseen. Se sisältää sekä laajan, yhteiskunnallisen päätöksenteon aluevaikutuksia arvioivan näkökulman, että erityisesti aluekehittämiseen suunnatut toimet ja resurssien käytön.” Laaja-alaisuudella ymmärrämme aluekehittämisen ns. poikkihallinnollista, sektorit ylittävää luonnetta, jossa keskeistä on aluenäkökulma, ja jossa eri hallinnonalojen toimin maakuntaa kehitetään yhdensuuntaisesti. Monitasoisuus taas tulee nähdä eurooppalaisen aluekehittämisen viitekehyksessä, jossa on tunnistettavissa EU:n, jäsenvaltion, alueiden (maakuntien) ja paikallistaso. ns. laajan ja suppean aluekehittämisen käsitteet aluekehittäminen ei ole kasvupalvelujen tapaan palvelua, jolla olisi selkeä asiakaskunta. Aluekehittäminen on maakunnassa itsehallintoon oleellisesti liittyvä tehtävä, joka sisältää poliittista tahdonmuodostusta, strategiatyötä, yhteistoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista, jossa asiakaslähtöiset palvelut ovat kehittämisen instrumentteja. [kuvaa tähän tiiviisti maakuntalain mukaiset tehtävät ko. toimintamallissa]

Nykyinen toimintatapa Vastuu aluekehittämisestä on kunnilla ja valtiolla Maakunnan liitto vastaa alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa aluekehitysviranomaisena ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla niille säädettyjä tai erikseen määrättyjä valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä ”Kasvupalveluissa” TE-palvelut toteuttaa asiakaspalveluita (yritykset ja henkilöt) [kuvaa tähän tiiviisti, miten toiminta ja tehtävät on järjestetty tällä hetkellä]

Uusi toimintatapa (lakiesitys) Maakuntastrategia on uuden maakunnan (organisaation) strategia Maakuntaohjelma on maakunnan aluekehitysohjelma, sisältö elää maakunnallisen tahdon mukaan MYR säilyy, toimintatavat voivat hioutua Maakuntahallinto jatkaa rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia (välittävä elin) Valtakunnan tasolla alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukunta Valtio ja maakunta neuvottelevat vuosittain alueen kehittämisestä Maakunta kuulee kuntia ennen neuvottelua Ei tarkempaa säädöstä

Uusi toimintatapa – aluekehityksen suunnittelujärjestelmä ei mullistu Parhaillaan valmistellaan POKAT 2021 –ohjelmaa laajalla prosessilla. Tämä tulee ohjaamaan aluekehitystä uuden maakunnan toiminnan alkaessa. Aluekehitystä koskeva lainsäädäntö ei ole kovin suuresti muuttumassa. Toimijakentässä tapahtuu muutoksia, erityisesti maakunnan suhde kuntiin ja valtioon muuttuu Aluekehityksen toimeenpano saattaa parantua, kun eri organisaatioiden toimintoja kootaan maakuntaliittoon. Aluekehityksen toimeenpanoa suunnitellaan monissa eri työryhmissä (mm. kasvupalvelut, alueiden käyttö, liikenne, rahoitus…) Uudella maakunnalla on kohtuullisen hyvin aikaa suunnitella seuraavan maakuntaohjelman laatimista (2022-2025)

Toimintakentässä tapahtuu paljon MUITA muutoksia, jotka vaikuttavat aluekehityskenttään ammatillisen koulutuksen reformi miten maakunta varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja työttömyys kouluverkon kattavuus, koulutuksen keskittäminen uhkana sote-palveluiden tarve kuntien ja mm. kehitysyhtiöiden toiminnan kehittyminen uudessa mallissa valtion tulevat rahoitusratkaisut kunta- ja maakuntasektorille valtion ratkaisut yhteiskunnan tukiin, työllisyyden hoitoon ja eläköitymiseen liittyen kasvupalvelujen syntyminen ja toimivuus muut yhteiskunnan megatrendit, esim. https://www.sitra.fi/artikkelit/megatrendit-2017- kalvosetti/ => Maakunnan on kyettävä reagoimaan näihin muutoksiin aluekehitystyössä

Ylimaakunnalliset asiat ja tehtävät Ylimaakunnalliset tehtävät liittyvät ennen kaikkea aluekehittämisen toimeenpanoon. Niitä valmistellaan eri foorumeilla. Esimerkkeinä seuraavat: Rakennerahastotehtävien hoito, valmisteilla erillisessä työryhmässä Liikenneasioiden hoito, valmisteilla Kalastusasioiden hoito, valmisteilla Matkailun järjestyminen, valmisteilla [Onko tehtävissä sellaisia, jotka pitäisi hoitaa jatkossa ylimaakunnallisesti]

Asiakkaat Aluekehittäminen on maakunnassa itsehallintoon oleellisesti liittyvä tehtävä, joka sisältää poliittista tahdonmuodostusta, strategiatyötä, yhteistoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista, jossa asiakaslähtöiset palvelut ovat kehittämisen instrumentteja. Aluekehittäminen ei ole kasvupalvelujen tapaan palvelua, jolla olisi selkeä asiakaskunta Keskeiset sidosryhmät ovat mukana MYR:ssä [Kuvaile tähän ketkä ovat kyseisen toimintamallin keskeisimmät asiakkaat, kenelle palvelua tarjotaan]

Uuden toimintamallin edut suunnittelujärjestelmä ei suuresti muutu nykyisestä muutos antaa aina sykäyksen&mahdollisuuden kehittää aluekehityksen toimeenpano voi parantua, kun nykyisiä eri organisaatioiden tehtäviä kootaan maakunnalle [Kuvaile mitkä ovat uuden toimintamallin keskeisimmät edut: miksi uusi toimintamalli on nykyistä parempi? Mitä etua se tuo asiakkaalle? Miten prosessit, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranevat]

Uuden toimintamallin riskit maakunta ei kuule kuntia riittävästi aluekehitystyön tai valtion kanssa käytävien neuvottelujen taustalle maakunnan kehittäminen polarisoituu, kuntien toiminta eriytyy liikaa ja yhteistyö vähenee ei tunnisteta alueen kehittämiselle oleellisia asioita (on riski, oli toimintamalli mikä tahansa) aluekehitystyön toimeenpanoon ei ole riittävästi resursseja (on riski, oli toimintamalli mikä tahansa) [Kuvaile mitkä ovat uuden toimintamallin / siihen siirtymisen keskeisimmät riskit: mitä uhkia uuteen toimintamalliin liittyy? Entä siirtymävaiheessa, millaisia riskejä siihen liittyy? Onko muutoksessa erityisiä riskejä asiakkaalle?]

Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä - Keskeisimmät ratkaistavat asiat POKAT 2021 valmistelu ja sisältö ohjaavat uuden maakunnan alkuvaiheen aluekehitystyötä. Sisältötyö valmistuu tätä kautta. Aluekehityksen toimeenpanoon liittyen on enemmän epäselviä asioita (mm. kasvupalvelujen toimeenpano), mutta niitä valmistellaan eri työryhmissä. Toimeenpanon koordinaation varmistaminen on tärkeää (eri ryhmien työn kokoaminen yhteen!) Uudessa maakunnassa lienee järkevintä toimia aluksi valmistuvan POKAT 2021 –ohjelman ja olemassa olevan MYR-käytännön pohjalta Uusi ohjelma on vasta valmistumassa, valmistelu on ollut laajaa ja ohjelman pitäisi sisältää paras olemassa oleva käsitys Pohjois-Karjalan aluekehittämisen suunnasta MYR on kohtuullisen toimiva ja tuttu käytäntö, sisältyy uuteen lainsäädäntöön eikä mitään radikaaleja muutostarpeita ole tullut työryhmän tietoon Uuden maakunnan on aina mahdollista tarvittaessa muuttaa toimintatapaa [kuvaile keskeiset ratkaistavat asiat aikatauluineen, miten valmistelu etenee, mitkä ovat keskeisimpiä ratkaistavia asioita väliaikaishallinnossa 1.7.2017-28.2.2018? Entä käynnistymisvaiheessa 1.3.- 31.12.2018?]

Esitys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä Digitaalisia palveluja on mahdollista hyödyntää enemmän niin ohjelmatyössä kuin aluekehityksen toimeenpanossa (jota valmistelevat omat työryhmänsä) Ohjelmatyössä etäkokoukset ja erilaiset sähköiset kuulemistyökalut/yhteiset työtilat on mahdollista ottaa käyttöön [kuvaa miten uudessa toimintamallissa voidaan hyödyntää digitaalisia palveluja]

Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta: työnjako valtio – maakunta Tulossa valtakunnallinen alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukunta. Maakunnan kannalta on oleellista varmistaa riittävä edustus ko. ryhmässä. Valtio ja maakunta neuvottelevat vuosittain alueen kehittämisestä. Se kuinka tämä tarkemmin tapahtuu, selviää myöhemmin (käytännöt muotoutuvat ajan kanssa?) Maakunnan on varmistettava riittävä edunvalvonta niin valtion kuin EU:n suuntaan Valtion rahoituksen taso on maakunnan toimintaedellytysten kannalta keskeinen asia Se kuinka valtio aikoo jatkossa hoitaa kaupunkipolitiikan ja mikä yhteys tällä on maakuntiin, ei ole tiedossa (mm. kasvu- ja MAL-sopimukset, seutukaupunkiverkosto) Aluekehityksen suunnittelukehikossa ei sinänsä ole suuria haasteita maakunnan ja valtion työnjaon välillä (toimeenpanossa joissain asioissa voi olla, mm. rahoitus) [työnjako: kuvaile mitkä ovat keskeisiä yhdyspintoja valtion ja maakunnan välillä, mitä tehtäviä hoitaa jatkossa valtio, mitä maakunta, onko näissä jotain epäselvää, erikseen sovittavia/selvitettäviä tai ratkaistavia asioita]

Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta: työnjako maakunta - kunta Aluekehityksen suunnittelun ja toimeenpanon kannalta kunnat ovat edelleen keskeisiä toimijoita (mm. kuntien kehitysyhtiöt, kaavoitus, infra, investoinnit, hankinnat, osaamisen perusta, kehittämishankkeiden toteutus kunnille sopivassa roolissa, jne.) Kuntien edustajia tullee jatkossakin osallistumaan MYR:n toimintaan. Maakunta kuulee kuntia ennen valtion kanssa käymiään vuotuista alueen kehittämisen neuvottelua. Sitä, kuinka maakunta välittää kuntien intressit valtiolle, ei ole määritetty. On vaikea arvioida, onko kaikkein kuntien suhde maakuntaan samanlainen. Onko maakunnan mahdollista sopia joidenkin kuntien kanssa erityisestä yhteistyötä? Tämä koskee erityisesti aluekehitysohjelman toimeenpanoa. [työnjako: kuvaile mitkä ovat keskeisiä yhdyspintoja maakunnan ja kunnan välillä, mitä tehtäviä hoitaa jatkossa maakunta, mitä kunta, onko näissä jotain epäselvää, mitkä ovat työnjaossa tärkeimpiä erikseen sovittavia/selvitettäviä tai ratkaistavia asioita]

Keskeisimmät erikseen päätettävät asiat Ohjelmatyön on oltava jatkossakin laadukasta, huomioitava paikalliset erityispiirteet sekä luotava kohdennetut toimintatavat maakunnan eri osille (ennakointi ja suunnittelujärjestelmän jatkuva kehitys) POKAT 2021:n sisällöstä on päätettävä niin, että se ohjaa aloittavan maakunnan aluekehitystä Aloittavan maakunnan MYR nimettävä edustavasti Päätettävä henkilöstöstä, joka tekee aluekehityksen ohjelmatyötä uudessa maakunnassa Aluekehityksen ohjelmatyöhön muilla päätöksillä ei ole kiire Aluekehityksen toimeenpano, toimeenpaneva henkilöstö ja toimeenpanon koordinaatio varmistettava (erilliset työryhmät työstävät) Uuden maakunnan kansainvälinen toiminta ja rooli kehittämishankkeiden toteutuksessa linjattava (näitä tehtäviä myös nykyisellä aluekehittämisen toimialalla) [kuvaile, mitkä ovat kriittisimpiä ratkaistavia asioita toimintamallin kannalta, mitä asioita jatkovalmistelussa on erityisesti päätettävä]

Yhteisen toimintamallin/kokeilun/pilotin käynnistäminen 2017-2018 Aluekehittämisen ohjelmatyön osalta tälle ei ole tarvetta. Järkevää keskittyä POKAT2021 –valmisteluun. Aluekehittämisen toimeenpanon osalta tähän otetaan kantaa muissa työryhmissä. [mikäli toimintamalli tai siihen liittyvä kokeilu/pilotti voidaan käynnistää 2017-2018, kuvaa se mahdollisuuksien mukaan tähän]

Talous ja henkilöstö Aluekehityksen ohjelmatyötä tehdään nykyisin maakunnan liitossa Aluekehityksen toimialalla Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa työskenteli v. 2016 noin 10 hlöä Osa projektihenkilöstöä Sisältää lisäksi rahoitusohjelmien hallinnointia ja kansainvälisen yhteistyön tehtäviä Itse ohjelmatyöhön tarvittava henkilöstöresurssi ei ole suuren suuri, lisäksi ohjelmatyötä on myös mahdollista hankkia markkinoilta Tarvittavat resurssit riippuvat mm. hallinnoitavan rahoituksen määrästä [1. Arvio nykytilasta: budjetti, henkilöstö] [2. Arvio uuden toimintamallin taloudesta ja henkilöstöstä]

Sopimukset Nykyisellään aluekehitykseen liittyviä erillisiä sopimuksia ei juurikaan ole Kunnat ja maakunnat voivat halutessaan sopia yhteistyöstä esim. aluekehittämisen edunvalvontaan, matkailun edistämiseen tai aluekehittämisen toimeenpanoon (esim. kehittämisyhtiöt) liittyen Tällä hetkellä eri toimijoilla ei ole vielä selvää tahtotilaa/käsitystä siitä, mitä sopimuksia tarvitaan [1. Arvio nykytilasta: sopimukset] [2. Arvio uuden toimintamallin tarvitsemista sopimuksista]

Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta Aluekehittämisen tehtäväkenttä ei keskeisiltä osiltaan muutu. Jatkuvaa kehittymistä/koulutusta tarvitaan normaaliin tapaan Koulutusta tarvitaan kautta linjan muutostilanteeseen sopeutumiseksi/muutoksen sietämiseksi Aluekehittämisen toimeenpanoon liittyvät koulutustarpeet arvioidaan muissa työryhmissä [Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta, joka tulisi toteuttaa 2017-2018]

Valtakunnallinen valmistelu Aluekehitys- ja kasvupalvelulain lausuntokierros oli avoinna 26.4. saakka. Maakunnan liitto ja monet kunnat ovat antaneet lausuntonsa. Valtakunnallisesta valmistelusta on tiedotettu hyvin Pohjois-Karjala on hyvin synkroonissa ja etukenossa matkalla uuteen malliin (vrt. Siun sote ja tilanne monissa muissa maakunnissa) [onko valtakunnallisessa valmistelussa jotain oleellista ja toimintamallin kanssa erityistä, josta olisi hyvä tietää: esim. miten valtakunnallinen valmistelu etenee, mitkä ovat Pohjois-Karjalan kannalta kriittisiä asioita, onko meidän uusi toimintamalli synkronoitu valtakunnallisen valmistelun kanssa]

Esitykset valtakunnalliseen valmisteluun Maakunta- ja sote-uudistuksessa maakunta viittaa aluekehittämiseen [mitkä ovat keskeisiä muutostarpeita valtakunnalliseen valmisteluun]

Muuta huomioitavaa Aluekehityksen ohjelmatyössä onnistuminen, toimeenpanon koordinaatio ja hyvän yhteistyön jatkuminen ovat keskeisiä tekijöitä elinvoimaisen maakunnan rakentamisessa [miten uusi toimintamalli liittyy laajemmin uuden maakunnan tehtäväkokonaisuuksiin, onko siellä asioita joita ei ole vielä käsitelty, onko jotain muuta, mitä pitää huomioida tai on noussut vahvasti esiin vaikkapa työryhmän keskusteluissa]

Aluekehittämisen prosessi maakuntaohjelma keskeinen työkalu vuotuinen suunnittelu täydentää Ohjelmatyön asiantuntemusta voi hankkia myös markkinoilta MV hyväksyy suunnitelmat MYR seuraa kaikkia prosessin vaiheita Elinvoimaisesti kehittyvä yhteistyön maakunta Ohjelmatyö ja aluekehittämisen painopisteiden valinta (maakuntaohjelma, TOPSU, jne) Toimeenpano Analyysi, arviointi ja seuranta (nykytila, arvio toteutuneesta, ennakointi, arvio prosessin toimivuudesta…). kuntien kuuleminen ja säännölliset neuvottelut kuntien kanssa vuotuinen neuvottelu valtion kanssa paljon valmistelevaa työtä: tärkeää varmistaa tietoon perustuva suunnittelu ja päätöksenteko Yhteiskuntasuhteet Viestintä, verkostot Joitakin toimintoja voidaan toteuttaa myös ostopalveluina maakunta johtaa ja koordinoi ja edistää Rahoitusvälineet, edunvalvonta palvelukokonaisuudet innovaatiotoiminta yhteistyö kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa erilaiset järjestäjä-tuottaja –toimintatavat mahdollisia

Seuraava askel Sähköinen kommentointi uuteen versioon ennen koordinaatioryhmän kokousta 31.5. mennessä [mikä on ensimmäinen ja tärkein seuraava askel toimintamallin valmistelussa]

Prosessinäkökulman jatkopohdinta Rakennenäkökulma: suunnittelujärjestelmäosa Prosessinäkökulma: toimeenpano- osa Maakuntastrategia on uuden maakunnan (organisaation) strategia Maakuntaohjelma on maakunnan aluekehitysohjelma, sisältö elää maakunnallisen tahdon mukaan MYR säilyy, kumppanuustoimintatapa Maakuntahallinto jatkaa EU-rahasto-ohjelmien hallinnointia (välittävä elin) Valtakunnan tasolla alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukunta Valtio ja maakunta neuvottelevat vuosittain alueen kehittämisestä Maakunta kuulee kuntia ennen neuvottelua Ei tarkempaa säädöstä [Kuvaile tähän asiakaslähtöinen maakunnan uusi, parempi toimintamalli ja erityisesti sen keskeinen sisältö] Keitä ovat toimijat? Miten nykyisten toimijoiden roolit muuttuvat? Miten organisoidaan tuotantorakenteet? Miten vetovoimatekijöitä vahvistetaan? Miten toimintaympäristö kehittyy? Mitkä ovat verkostot ja kumppanuudet, joita toimeenpanossa tarvitaan? Mitkä ovat työkalut?

Lisätietoja Toimintamallin yhteyshenkilö: [Kehittämisjohtaja Eira Varis, eira.varis@pohjois-karjala.fi] Muutosjohtaja Jarno Turunen, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus – maakuntauudistus Pohjois- Karjalassa alueuudistus.fi – uudistuksen valtakunnallinen sivusto