Kasvupalvelut Uuden toimintamallin kuvaus

Esitys aiheesta: "Kasvupalvelut Uuden toimintamallin kuvaus"— Esityksen transkriptio:

1 Kasvupalvelut Uuden toimintamallin kuvaus
Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa

2 Uusien toimintamallien tehtäväksianto
Maakunnan tehtävien läpikäynti Asiakaslähtöisen maakunnan uuden, paremman toimintamallin ja tehtävien tarkempi valmistelu Prosessien muutostarpeet, miten parannetaan toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä ja keskeisistä ratkaistavista asioista aikatauluineen väliaikaishallinnolle (Maakuntauudistusta koskevan valmistelun eteneminen) Kahdessa vaiheessa: väliaikaishallinto, käynnistymisvaihe Mahdollisuuksien mukaan: Yhteisen toimintamallin tai siihen liittyvän kokeilun/pilotin käynnistäminen ( ) Esitys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta (valtio/ maakunta/ kunnat) Tarkempi arvio taloudesta, henkilöstöstä ja sopimuksista Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta Seurata valtakunnallista valmistelua omalla tehtäväalalla (synkronointi) ja tehdä tarvittavia esityksiä (edunvalvonta) Aikataulu: alustavat tuotokset , tuotokset valmiit , raportointi koordinaatioryhmälle 6/2017

3 Työryhmän kokoonpano Mikkanen Hannele, Liperi, varalla Penttilä Jere, Kontiolahti Lempiäinen Sari, varalla Horttanainen Jari, Joensuu Korhonen Leena, varalla Paddar Mervi, Siunsote Vuorenmaa Markku, Lieksan teollisuuskylä Oy Hieta Juuso, Outokummun teollisuuskylä Oy Hiltunen Risto, Keti, varalla Riikonen Olli, Tohmajärvi Tiainen Seppo, varalla Turunen Jarno, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Oikarinen Riitta, varalla Turhanen Seija, Pohjois-Karjalan TE-toimisto Moilanen Esko, varalla Kuiri Mirja, henkilöstöedustaja Saarelainen Ritva, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, pj. Vesakoivu Reijo, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mauranen Ulla, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, siht. LISÄKSI: teematyöryhmien puheenjohtajat Markku Vuorenmaa, Lieksa, Timo Vainikainen, Opteam, Jatta Herranen, PKKY ja Sari Lehikoinen, Joensuu

4 Maakunnan tehtävät Maakuntalakiesityksestä (6§:stä tiivistys)
Alueen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen Kasvupalvelulakiesityksestä (16§:stä tiivistys) Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia.

5 Aluekehittämis- ja kasvupalvelulaki & siihen liittyvät lait
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki määrittelee aluekehittämisjärjestelmän ja kytkee kasvupalvelut (= entiset TE- ja yrityspalvelut) aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi. Kasvupalvelut tuotetaan ensisijaisesti markkinaehtoisin ratkaisuin. 3-4/2017: Lausunnolla ja 6/2017 eduskuntaan Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki Laki koskee kasvupalvelujen järjestämisvastuun antamista Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymälle. Lausunnolle maaliskuun puolenvälin jälkeen eduskuntaan yhdessä aluekehittämis- ja kasvupalvelulain kanssa 6/2017 Kasvupalveluun liittyvät sisältölait Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Laki kasvupalveluiden tiedon- hallinnasta ja tietojärjestelmistä Lausunnolla pääsiäisestä juhannukseen Eduskuntaan syyskuussa Lausunnolle syksyllä

6 Nykyinen toimintatapa
Työvoima- ja yrityspalveluiden toimeenpano on useiden eri toimijoiden vastuulla: Tekes, ELY-keskusten eri yksiköt (työllisyys, yrityspalvelut, maaseutupalvelut), TE-toimisto, maakunnan liitto, OKM, STM,TEM, MMM,LVM Palveluja ohjaa lukuisa lainsäädäntö, mm. JTYPL, laki kotouttamisen edistämisestä, laki yritysten rahoittamisesta, laki maaseudun kehittämisestä, rakennerahastolait jne. Työvoima- ja yrityspalveluja tuotetaan omana toimintana ja ostopalveluina Palveluja ostetaan palveluntuottajilta, koulutusorganisaatioilta, kehittämisyhtiöiltä sekä konsulttiyrityksiltä ja järjestöiltä, joiden ei tarvitse toimia markkinaehtoisesti [kuvaa tähän tiiviisti, miten toiminta ja tehtävät on järjestetty tällä hetkellä]

7 Maakunnan tehtävät – prosessien muutostarpeet
Kasvupalvelujen järjestämisvastuu on eriytettävä tuottamisesta Kasvupalvelut tuotetaan markkinaehtoisesti kilpailullisella monituottajamallilla Asiakkaalla on valinnanvapaus Edellyttää alueellisten palvelumarkkinoiden muodostamista ja markkinavuoropuhelua Markkinapuutetilanteessa palveluja tuottaa maakunnan oma liikelaitos Palvelujen hankintaperiaatteeksi yhä enemmän tulosperusteisuus ja nykyistä suuremmat palvelukokonaisuudet Järjestettävät palvelut on sovitettava yhteen muiden, etenkin kuntien elinvoimapalvelujen kanssa [kuvaa tähän tiiviisti prosessien muutostarpeet, miten parannetaan toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta]

8 Ylimaakunnalliset asiat ja tehtävät
tukipalveluista keskitetyt talous-henkilöstöasiat (KEHA) Asiakaspalvelukeskukset (TE-aspa, Y-aspa jne.) Team Finland – konsepti Rakennerahastotoiminta Kansainvälinen työnvälityspalvelu Eures Palkkaturvatehtävät [Onko tehtävissä sellaisia, jotka pitäisi hoitaa jatkossa ylimaakunnallisesti]

9 Uusi toimintamalli – Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu
Luodaan uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen milj.€ (välillisten vaikutusten myötä milj. €) Vähennetään työttömyyden kokonaismenoja maakunnassa - 26 milj. € (= 10 % kokonaismenoista) Valmistaudutaan maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen Kehitetään kasvupalveluja ja –prosesseja asiakashyödyn ja kustannustehokkuuden näkökulmasta Saadaan verkosto-osaamista, vaikuttavuus- ja laatukriteereitä järjestäjä-tuottaja - toimintamallille [Kuvaile tähän asiakaslähtöinen maakunnan uusi, parempi toimintamalli ja erityisesti sen keskeinen sisältö]

10 Kasvupalvelut ja niiden asiakkaat
Maakunnalliset: kasvuyritykset, yksityiset henkilöt ja yritykset, yhteisöt ja säätiöt, tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset Valtakunnalliset (Finnvera, Tekes, Finpro): kasvuyritykset, maakunnat ja kunnat, tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset [Kuvaile tähän ketkä ovat kyseisen toimintamallin keskeisimmät asiakkaat, kenelle palvelua tarjotaan]

11 Uuden toimintamallin edut
Uudenlaisten asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaiden toimintojen rakentaminen, jossa hyödynnetään osaamista yli organisaatiorajojen Julkisen ja yksityisen tahon uudenlainen yhteistyö Uuden palveluliiketoiminnan syntymisen tukeminen Markkinaehtoisuus, asiakkaan valinnanvapaus ja vain tuloksista maksaminen tuonee kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta [Kuvaile mitkä ovat uuden toimintamallin keskeisimmät edut: miksi uusi toimintamalli on nykyistä parempi? Mitä etua se tuo asiakkaalle? Miten prosessit, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranevat]

12 Uuden toimintamallin riskit
Toteutuuko uusi järjestämis - tuottamismalli? Siirtyminen organisaatiokeskeisestä ajattelusta asiakaskeskeiseen – palvelut seuraavat asiakkaan polkua Kokeilukulttuurin omaksuminen – pienin askelin eteneminen Kasvupalvelujen, kuntien, oppilaitosten jne. tuottamien palvelujen yhteensovitus, työnjako ja yhteistyö – asiakasnäkökulma ja verkostoyhteistyön sujuvuus Määrärahojen priorisointi – kasvupalvelujen resurssit Uusien tietojärjestelmien ja aineistojen hallinta asiakkaiden näkökulmasta, tiedon siirtyminen markkinaehtoisessa monituottajamallissa [Kuvaile mitkä ovat uuden toimintamallin / siihen siirtymisen keskeisimmät riskit: mitä uhkia uuteen toimintamalliin liittyy? Entä siirtymävaiheessa, millaisia riskejä siihen liittyy? Onko muutoksessa erityisiä riskejä asiakkaalle?]

13 Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä - Keskeisimmät ratkaistavat asiat
Järjestäjä-tuottaja –malliin liittyvien kokeilujen käynnistäminen Järjestäjä–tuottaja –mallia tukevan organisaatiomallin synnyttäminen Tehtäväkuvaukset maakunnassa Henkilöstön siirtymisten valmistelu erityisesti TE-toimiston osalta Osaamisen varmistaminen esim. muutostuen avulla Substanssikokeilujen jatkaminen ja parhaiden kokeilujen skaalaaminen ja käyttöön otto Vireillä olevat lakiuudistusten huomioiminen kokeiluissa (substanssilait, tiedolla johtaminen, valinnanvapaus) [kuvaile keskeiset ratkaistavat asiat aikatauluineen, miten valmistelu etenee, mitkä ovat keskeisimpiä ratkaistavia asioita väliaikaishallinnossa ? Entä käynnistymisvaiheessa ?]

14 Esitys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä
tyomarkkinatori.fi Uusi CRM –järjestelmä tukee monituottajamallia Typpi-järjestelmän rooli? (Työvoiman palvelukeskus) Valtakunnallisten ja maakunnan digipalvelujen yhteensovitus (liityntä digipalvelujen toimintamallityöhön) [kuvaa miten uudessa toimintamallissa voidaan hyödyntää digitaalisia palveluja]

15 Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta: työnjako valtio – maakunta
Kasvupalveluja tullaan tuottamaan sekä valtakunnallisena että maakunnallisina – työnjako, palvelujatkumo ja asiakasprosessit selvitettävä, yhdyshenkilöt ja verkostojen hyödyntäminen [työnjako: kuvaile mitkä ovat keskeisiä yhdyspintoja valtion ja maakunnan välillä, mitä tehtäviä hoitaa jatkossa valtio, mitä maakunta, onko näissä jotain epäselvää, erikseen sovittavia/selvitettäviä tai ratkaistavia asioita]

16 Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintojen ratkaisemisesta: työnjako maakunta - kunta
Kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävän yhteensovittaminen, työnjako ja yhteistyö vaatii vielä paljon työstämistä Yhteisten asiakasprosessien kehittäminen alueellisen kokeilun avulla [työnjako: kuvaile mitkä ovat keskeisiä yhdyspintoja maakunnan ja kunnan välillä, mitä tehtäviä hoitaa jatkossa maakunta, mitä kunta, onko näissä jotain epäselvää, mitkä ovat työnjaossa tärkeimpiä erikseen sovittavia/selvitettäviä tai ratkaistavia asioita]

17 Keskeisimmät erikseen päätettävät asiat
Kokeillaanko järjestäjä-tuottaja–mallia joltain osin jo ennen v [kuvaile, mitkä ovat kriittisimpiä ratkaistavia asioita toimintamallin kannalta, mitä asioita jatkovalmistelussa on erityisesti päätettävä]

18 Yhteisen toimintamallin/kokeilun/pilotin käynnistäminen 2017-2018
Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu jo käynnissä Substanssipainotus Yritysten kasvupalvelut, työstä työhön, opiskelusta työhön ja sparraten työhön Järjestämis-tuottamismalliin liittyvä kokeilu voisi olla mahdollista käynnistää v alussa [mikäli toimintamalli tai siihen liittyvä kokeilu/pilotti voidaan käynnistää , kuvaa se mahdollisuuksien mukaan tähän]

19 Talous ja henkilöstö Budjetti nykytila / Uusi malli
TE-toimiston toimintamenot n. 4.3 milj. € / ? ELY-keskuksen toimintamenot, n. 4.3 Milj. € / ? Henkilöstö nykytila: / ? TE-toimisto n. 80 htv, / ? ELY-keskus n. 70 htv (joista alle 10 kasvupalveluissa) / ? [1. Arvio nykytilasta: budjetti, henkilöstö] [2. Arvio uuden toimintamallin taloudesta ja henkilöstöstä]

20 Sopimukset Nykytila: palveluhankintasopimukset, jotka siirtyvät maakunnalle Arvio uudessa mallissa: palvelujen hankintasopimuksia voidaan jatkaa esim. optioina, jolloin käynnistymisvaiheessa on palveluja hankittuna ja niitä voidaan käyttää tarpeen mukaan Järjestämis-tuottamismallissa sitten uudet sopimukset [1. Arvio nykytilasta: sopimukset] [2. Arvio uuden toimintamallin tarvitsemista sopimuksista]

21 Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta
Järjestämistehtävä, joka sisältää hankinta- ja laadunvarmistusosaamista, ennakointiosaamista, palvelujen yhteensovittamista kuntien ja soten kanssa, Palvelutarpeen ja palveluprosessin määrittely- ja neuvontaosaaminen Asiakasrekistereiden yhteensovittamisosaaminen Yhteistyöstä vastaaminen vos-rahoitteisten oppilaitosten kanssa /OKM Verkosto-osaaminen liittyen elinikäiseen ohjaukseen ja työelämän laadun kehittämiseen. [Esitys mahdollisesta henkilöstön koulutustarpeesta, joka tulisi toteuttaa ]

22 Valtakunnallinen valmistelu
Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta ja tiedonvälittämisestä Ammatillisen koulutuksen reformi v. 2018 [onko valtakunnallisessa valmistelussa jotain oleellista ja toimintamallin kanssa erityistä, josta olisi hyvä tietää: esim. miten valtakunnallinen valmistelu etenee, mitkä ovat Pohjois-Karjalan kannalta kriittisiä asioita, onko meidän uusi toimintamalli synkronoitu valtakunnallisen valmistelun kanssa]

23 Esitykset valtakunnalliseen valmisteluun
[mitkä ovat keskeisiä muutostarpeita valtakunnalliseen valmisteluun]

24 Muuta huomioitavaa [miten uusi toimintamalli liittyy laajemmin uuden maakunnan tehtäväkokonaisuuksiin, onko siellä asioita joita ei ole vielä käsitelty, onko jotain muuta, mitä pitää huomioida tai on noussut vahvasti esiin vaikkapa työryhmän keskusteluissa]

25 Seuraava askel Järjestämis-tuottamismalliin liittyvä kokeilu
Markkinavuoropuhelun käynnistäminen Substanssikokeilut menossa Kokeilujen seuranta ja arviointi  parhaiden käytäntöjen skaalaus [mikä on ensimmäinen ja tärkein seuraava askel toimintamallin valmistelussa]

26 Toimeenpanon vaiheet 1) esivalmistelu ( saakka) 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) ( – ) 3) maakunnan käynnistymisvaihe ( – ) 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen)

27 2-6/2017

28 Lisätietoja Toimintamallin yhteyshenkilö: [Ritva Saarelainen, Muutosjohtaja Jarno Turunen, pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus – maakuntauudistus Pohjois- Karjalassa alueuudistus.fi – uudistuksen valtakunnallinen sivusto