Hyvää elämää maaseudulla Hyvää elämää maaseudulla? Syrjäseutu nuorten tyttöjen ja poikien arkisen elämän raamina Lapsi- ja perhepalvelut maaseudulla, 28.11.2016 Mari Käyhkö, sosiologian oppiaine, itä-suomen yliopisto Mari.kayhko@uef.fi

Lähtökohtia Nuoret ajassa-hanke (2015-2025) Hanketta koordinoi Nuorisotutkimusseura (mukana itä-suomen yliopisto sekä helsingin yliopisto) Itä-suomesta Mukana 18 vuonna 2000 syntynyttä nuorta (11 tyttöä, 7 poikaa) Itä-suomen tutkijatiimi: päivi armila, mari käyhkö & ville pöysä

Metsästys ”No tää [esittelee valokuvaa] on sit metältä. Tossa on minun pikkuveli ja sitten tässä on minun setä. Ja sitten me oltiin metällä niin saatiin jänis. [––) Ja sit ku tykkään ruuanlaitosta, niin just ku tuo jänis saatiin, niin tein tuon jänispaistin, niin ihan kiva on silleen tehdä luonnon elukasta ruokaa. [––] että mukava on metässäkin kulkea. Et saa just raitista ilmaa ja se on sellaista terapeuttista ja sitten just se jos saa jonkun saaliin, niin onhan se sillain että jes.” (tyttö)

Nuorisotalon lakkautus Se [nuorisotalo] oli ihan älyttömän siisti paikka. Mut nyt se [nuorille osoitettu kokoontumispaikka] siirrettiin tuohon [koululle], missä on vaan yksi huone. Ja siinä ei taida edes, ei siinä taida ees olla sohvaakaan, sellaista kunnon sohvaa, mitä siellä oli monta. (poika) Me vaan oltiin siellä, pelattiin biljardia, pingistä ja hengailtiin vaan. [...] Siellä oli iso määrä meidän luokkaa. (poika)

”No se [kotipaikka] on keskellä metsää, että se on ihan moderni talo ja mukava iso talo. Siellä on hirveesti mehtää ympärillä, että siksipä se on mukavaa, ku siellä ei oo naapureita. Ensimmäinen naapuri on jossain 10 kilometrin päässä, niin se on mukava ku pystyy mitä tahansa tekemään siellä. [...] Me saatetaan kaverin kanssa vaan lähtee jonnekin kävelemään ja tehä joku nuotio jonnekin mehtään ja olla siellä jonkin aikaa, ja sitten lähtä pois ja silleen. Että se on iso alue niin siellä riittää tekemistä.” (poika)

”Suurimmaksi ongelmaksi koen huonot liikenneyhteydet ”Suurimmaksi ongelmaksi koen huonot liikenneyhteydet. Kotipaikasta ei kulje minkäänlaista julkista liikennettä mihinkään, joten jos esim. haluan mennä kaupunkiin, vanhempien täytyy kuskata minut ensiksi xxx, josta pääsen linja-autolla kaupunkiin. Olen siis aina vanhempieni kyyditysten varassa.” (tyttö)

Haave lähtemisestä/jäämisestä: ”Mie luulen että mie lähen täältä pois heti peruskoulun jälkeen (...) mie en ennää jaksa sitä että miun pittää lähtee aamulla aikasin ja että kaikki rullais samalla tavalla. mie haluun muuttaa ja nähä kaikkee muutakin elämää”. (tyttö)   “En mie ite tykkää tommosesta isoista kaupungeista, muuten ku siellä vaan käydä. Jos mie saisin päättää, niin mie asuisin ehkä mieluummin tuolla [kotipaikalla] vaikka koko elämäni jos pitäs päättää.” (poika)

Kirjoituksia: esim. Käyhkö, M. (2016) Kotoa pois pakotetut? Syrjäseutujen nuorten toiselle asteelle siirtyminen ja koulutuksen alueellinen eriarvoisuus. Teoksessa: Armila, P., Halonen, T. & Käyhkö, M. (toim.) Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla. Käyhkö, M. (tulossa) Eletyksi tehty, poislähdettävä paikka. Syrjäseutu tyttöjen arkisen elämän raamina. Armila, P., Käyhkö, M. & Pöysä, V. (tulossa) Syrjäkylien pojat: Kaveruutta ja kilometrejä. Armila, P. & Käyhkö, M. (tulossa) Koulutusyhteiskunnan reunamerkintöjä. Syrjäseuduilla asuvat nuoret ja koulutukseen hakeutuminen.