Nuorisotyön johtaminen ja ihmisoikeudet Matti Jutila

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Johdatus ihmisoikeuksiin
Advertisements

O SALLISUUS YHDENVERTAISUUS JA ARJENHALLINTA N UORISOTUTKIMUKSEN & NUORTEN NÄKÖKULMAA Mirja Määttä Itä-Suomen yliopisto.
Kouluttajakoulutus 2011 MONIMUOTOISUUS OSASTOSSA.
EU-kansalaisuus: Miten kansalaisuus määritellään?
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
 Tämä on rasismia!   Punainen Risti viettää 21. maaliskuuta YK:n rasismin vastaista päivää yhdessä monien muiden järjestöjen ja kansalaisliikkeiden kanssa.
Oikeus terveyteen ihmisoikeutena Eeva Nykänen
Kansainvälisiä ja kotimaisia lainsäädäntönäkökulmia Työ kuluu kaikille Vammaisfoorumi ry:n ja TE-palveluiden koulutuspäivä Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies.
Esteettömän opiskelun huominen Timo Lehtinen ESOK-seminaari
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus
Lapsi- keskeinen yhteisökehitys Itä-Timorilla Lapsen oikeudet; oikeusperustainen ohjelmatyö – seminaari Elina Salonen, Plan Suomi Säätiö.
Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus
Ammatillisen koulutuksen kysymykset ja silta työelämään VAMPO toimenpiteet 64, 65, 66 Opiskelijoille suunnatut tukitoimet ja erityisopetus yleisissä ammatillisissa.
1 Invalidiliitto Vammaisjärjestöjen rooli oikeuksien valvonnassa Elina Akaan-Penttilä vammaisasiamies, Invalidiliitto; Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy / Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus työelämän näkökulmasta Xamk yt-neuvottelukunta
Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään – oikeus työhön, oikeus palkkaan Tornio
Epäily herää – miten toimia? K-Sshp, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke: koulutuspäivät Noora-Maria Ahl psykologi Marja.
Yhdenvertaisuuslaki: mikä muuttui vammaisen henkilön näkökulmasta Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys/Vike.
KANSAINVÄLINEN OIKEUS I Luentosarjan avaus Minna Kimpimäki , 8-10.
Yhdenvertaisina syntyneet. ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon,
Marjut Salokannel OTT, dosentti  EU:n PSI –direktiivi ja sen uudistaminen  Valtioneuvoston periaatepäätös ( )tietoaineistot avoimesti.
Maahanmuutto-direktiivien implementointi ja sosiaaliturva
Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö.
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa
Yhteistyösopimuksen laadinta
Mikä EduMAP? Rahoitus EU Horizon2020-ohjelmasta Tampereen yliopiston johtama hanke, yhteistyössä Foredata Oy & 7 kumppania Euroopasta.
NÄYTÄ TÄMÄ DIA: JOHDANTO
ASUMISPERUSTEINEN SOSIAALITURVA -Työpaja I Puhdas pöytä
Tulevaisuuden uutta osaamista
Lapsen näkemyksen huomioiminen iän ja kehitystason mukaan
Katsaus YK:n vammaissopimukseen ja Yhdenvertaisuuslakiin
ERITYISTAIDEKASVATUS
Köyhyys ja lapsen oikeudet
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
OSOITE Katuosoite/koordinaatit TILAT
SOTE-järj. HE 324/2014 vp - Asiakaslaki (812/2000; 4 §) - Potilaslaki
Ennakkoluuloja –minullako?
YK:n vammaisten ihmisoikeusyleissopimus ja ICF
Kehitysvammaisten henkilöiden palkkatyöllistyminen ja osallisuuden toteutuminen työ- ja päivätoiminnassa. Vaalijala
Elämänkatsomustiedon tunti
1 Yksilö yhteiskunnassa s
Yhdenvertaisuus sisältää tasa-arvon
Sote- ja aluehallintouudistus sekä itsehallintoalueiden perustaminen
Saavutettavuusinfo korkeakouluopiskelijoille
Lissabonin sopimus.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Työkokous - palkkatuki ja sen vaikuttavuus
KIUSAAMISEN EHKÄISYSUUNNITELMA Laadittu:
Työhönopastus ja perehdyttäminen
Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus
Tuomo Lähdeniemi työelämä ja nuoret - - KAKSI ERI MAAILMAA? Tööelu ja noored – - kaks eri maailma?
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Jokaisen kasvu osallisuuteen – millaiset yhteisöt sen mahdollistavat?
Vanhusneuvostojen yhteistyöseminaari
SPPL Arvotyöpaja Kuopio
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
GDPR:n hyvää syksyn alkua
Yhdenvertaisuussuunnittelu kunnan näkökulmasta
SUOMEN OIKEUSJÄRJESTYS
Loiste –hanke KEE-päivät
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
PERHEPÄIVÄHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNNALLE
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
HLBTI-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen Euroopan unionissa
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (jatkossa "ICAO") Pekingin yleissopimuksen, Pekingin pöytäkirjan ja Montrealin pöytäkirjan kansallinen voimaansaattaminen.
Yhteenveto tilaisuuden viesteistä.
Kentän uudet nettisivut Kentän
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Esityksen transkriptio:

Nuorisotyön johtaminen ja ihmisoikeudet Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti

Tarjolla tänään Koulutushankkeen kuvaus Ihmisoikeudet? Mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään? Syrjinnän monet kasvot sekä yhdenvertaisuus nuorisotyön käytännöissä

Ihmisoikeudet? Mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään?

Ihmisoikeudet? Filosofia IO-julistus Sopimukset Perustuslaki Lait Käytännöt Kohtaaminen

Ihmisoikeuksien filosofia Tavoitteena turvata jokaiselle ihmisarvoinen elämä Syrjinnän vastustaminen, tasa-arvo ja heikompien puolustaminen Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Ikään, rotuun, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään katsomatta

1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 10.12.1948

2 artikla Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, 1966/1976

34 artikla Yksilövalitukset Tuomioistuin voi ottaa vastaan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista [valtion] loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan. Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä. Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, 4.11.1950

14. artikla. Syrjinnän kielto Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää. EN:n yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, 4.11.1950

Mitä oikeuksia meillä on? Jokaisella on oikeus… Ketään ei saa… …on kielletyä

Keskeisimmät ihmisoikeussopimukset Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (YK, 1966/1976) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (YK, 1966/1976) Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (EN, 1950/1990)

Kohti todellista tasa-arvoa: Tarkentavat IO-sopimukset Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva sopimus (YK, 1965/1970) Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva sopimus (YK, 1979/1986) Sopimus lapsen oikeuksista (YK, 1989/1991) Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva sopimus (EN, 1995/1998) Sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (YK, 2006/2016)

www.ihmisoikeudet.net

Ihmisoikeudet? Filosofia IO-julistus Sopimukset Perustuslaki Lait Käytännöt Kohtaaminen

22 § Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

6 § Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomen perustuslaki Yksityiskohtaisia sääntöjä tarjoavat erityisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait

Ihmisoikeusloukkaukset Ihmisoikeusloukkaukset usein rikoksia, jotka tutkitaan normaalien prosessien mukaisesti Mahdollisuus oikeusapuun Rikosuhripäivystys: nuoret.riku.fi Kotimaisten tuomioistuinten jälkeen mahdollisuus valittaa EIT:een Lisäksi suojana oikeuskansleri, oikeusasiamies, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Sopimusten avulla kiinni lainsäädännön puutteisiin

Syrjinnän monet kasvot: Yhdenvertaisuus nuorisotyön käytännöissä

Mikä on syrjintää?

Ihmisoikeudet? Filosofia IO-julistus Sopimukset Perustuslaki Lait Käytännöt Kohtaaminen

Yhdenvertaisuuslain mukaisesti kiellettyä syrjintää on: välitön eli suora syrjintä: esimerkiksi samaa sukupuolta oleville asiakkaille ei anneta hotellista huonetta johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan. välillinen eli epäsuora syrjintä: esimerkiksi työnantaja edellyttää työnhakijalta täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei ole työn tekemisen kannalta välttämätöntä. häirintä: työpaikalla ilmenevä kiusaaminen, jossa työntekijää kohtaan käyttäydytään nöyryyttävästi, alentavasti tai uhkaavasti. ohje tai käsky syrjiä: esimerkiksi esimies käskee kaupan työntekijöitä olemaan palvelematta asiakkaiksi tulevia romaneja. Kyseessä on syrjintä, vaikka työntekijä ei olisi vielä ohjetta noudattanutkaan. kohtuullisten mukautusten epääminen: esimerkiksi elokuvateatteriin ei ole järjestetty esteetöntä pääsyä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu www.syrjinta.fi

Yhdenvertaisuuden käytännöt

Kohtaaminen: esteettömyys tiloissa ja toiminnassa Tarkastele tiloja ja toimintoja roolikortin henkilön näkökulmasta Miten hän voi osallistua toimintaan? Tiedon saanti, paikalle pääsy, tilassa liikkuminen ja toimiminen Onko tilan ja toimintojen järjestelyissä jotain, mikä voisi aiheuttaa hänelle ahdistusta, pelkoa tai muita toiminnan esteitä? Aiheuttaako muiden nuorten käytös ongelmia? Mitä on jo tehty ja tulisi tehdä, jotta hän voisi osallistua tasa-arvoisesti toimintaan?

? LUMI 16-vuotias muunsukupuolinen Lukiossa, ei selkeitä urasuunnitelmia   MIKA 16-vuotias poika Homo Haluaa lastentarhanopettajaksi ELISA 16-vuotias tyttö Näkövammainen, näkee valoja ja hahmoja Kulkee valkoisen kepin kanssa Haluaa muusikoksi VILLE 13-vuotias poika Liikkuu sähköpyörätuolilla Kiinnostunut valokuvauksesta ja elokuvista NINA 12-vuotias tyttö Lyhytkasvuinen (diastrofia) Liikkuminen rajoitettua Suuntaa lukioon HUSEIN Kurdi Irakista Turvapaikanhakija, tullut maahan 3kk sitten Puhuu hieman englantia Kiinnostunut tekniikasta WARDA 14-vuotias tyttö Somali Käyttää hijabia Saapunut maahan viisi vuotta sitten Puhuu suomea Kiinnostunut matematiikasta SOFIA 13-vuotias tyttö Romani Perhe aktiivinen vapaaseurakunnassa Kiinnostunut taiteista ?

Miten varmistamme esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden jalkautumisen työhömme?

Kommentteja Kysymyksiä Keskustelua