SISÄLLISSOTA Kirjassa s. 56-67 Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. SISÄLLISSOTA Kirjassa s. 56-67

Miksi Suomi joutui sisällissotaan 1918? Pitkän aikavälin syyt Suomalaisten usko oikeudenmukaiseen hallitusvaltaan oli heikentynyt venäläistämiskausien aikana. Jyrkät sosiaaliset raja-aidat: jako köyhiin ja hyväosaisiin. Tilattoman väestön yhä vaikeammaksi käyvä asema maaseudulla ja teollisuustyöväestön ongelmat asutuskeskuksissa. Työväenliike omaksui sosialistisen suunnan, organisoitui tehokkaasti ja sai sekä kaupunkien että maaseudun työläiset liikkeelle tehokkaan agitaation avulla.

Vuoden 1917 tapahtumat sodan taustana Venäjän vallankumousten jälkeen syntyi valtatyhjiö, jonka sekä porvaristo että työväenliike halusivat vallata. Kysymys oli korkeimman vallan järjestämisestä. Suojeluskunnat ja punakaartit järjestäytyivät entistä aktiivisemmin ja vastakkainasettelu voimistui. Venäläinen sotaväki jäi maahan ja sen kuri höltyi. Elintarvikepula paheni, kun viljan tuonti maahan tyrehtyi, mistä seurasi nälkämellakoita ja ryöstelyä. Maatalouslakot, työttömyys ja mielenosoitukset kiristivät tunnelmaa. Lokakuun vallankumouksen esimerkki: työväestö radikalisoitui entisestään. Suomessa syntyi suurlakko. Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi.

Sota alkaa Suojeluskunnista tuli virallinen armeija porvaripuolueita edustavan senaatin määräyksestä 25.1.1918. Punakaartit määrättiin liikekannalle 27.1.1918. Punaiset ottivat vallan Helsingissä: hallitus kukistettiin, ja tilalle tuli punaisten kansanvaltuuskunta. Vaasaan muodostettiin valkoisten hallitus. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suojeluskunta.jpg Vasemmalla Pukkilan punakaartilaisia ja oikealla Nummen valkoisia suojeluskuntalaisia.

Sisällissodan yhteiskunnallinen tausta Selvitä sisällissodan punaisen ja valkoisen armeijan sosiaalinen koostumus sotilaallinen vahvuus.

Valkoisen Suomen joukkojen ylipäällikkö C. G. Mannerheim Suomalaiseen aatelissukuun kuulunut Mannerheim oli saanut sotilaskoulutuksen Venäjällä ja edennyt tsaarin armeijan kenraaliksi. Hänellä oli sotakokemusta Venäjän– Japanin-sodasta ja ensimmäisestä maailmansodasta. Mannerheim pyrki luomaan valkoisesta armeijasta kurinalaisen sotajoukon, vaikka suurimmalla osalla miehistä ei ollut lainkaan sotilaskoulutusta.

Jääkärien tulo Suomeen vahvisti merkittävästi valkoista armeijaa. Kuuntele Jääkärimarssi: http://www2.mil.fi/sotilasmusiikki/aani_ja_kuva/aani Mikä marssissa paljastaa sen valkoisen ideologian tuotteeksi? Jääkäripataljoona 27:n 2. komppania Saksassa koulutettavana.

Aseistusta saatiin venäläisiltä. Punakaartien joukot olivat suunnilleen yhtä suuret kuin suojeluskuntien. Niiltä puuttuivat kuitenkin sotilaallinen ammattitaito ja ammattiupseerit. Joukkojen johto oli vaihtelevissa käsissä, joista pääosalla, esimerkiksi toimittaja Eero Haapalaisella ja näyttelijä Hugo Salmelalla, ei ollut lainkaan muodollista sotilaskoulutusta. Myös joukkojen päätöksenteko oli kirjavaa, komppaniat esimerkiksi valitsivat itse komentajansa. Aseistusta saatiin venäläisiltä. Punaisten panssaroitu juna 1918. Kuuntele Punakaartin marssi: http://www.youtube.com/watch?v=rEvM6jDc6FU. Mikä marssissa paljastaa sen punaisen ideologian tuotteeksi?

Rintamalinja helmikuussa 1918 Rintamalinja ja ensimmäiset hyökkäykset helmikuussa. Rintamat vakiintuivat Pori– Tampere–Lahti–Viipuri– linjalle. Sen pohjoispuoli oli valkoisten hallussa, eteläpuoli punaisten. Jääkärien tulo Vaasan kautta vahvisti valkoista armeijaa. Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Valkoiset pudottivat antautumiseen kehottavia lentolehtisiä Tampereen punaisille kaupungin piirityksen aikana. Allekirjoittajana oli kenraali Mannerheim, joka suurelle osalle punaisista oli pahin lahtari, joten viestiin ei haluttu uskoa.

Maaliskuussa valkoiset aloittivat mittavan hyökkäyksen, joka eteni kautta rintamalinjan etelään päin. Valkoiset saartoivat Tampereen usealta suunnalta ja valtasivat sen huhtikuun alussa. Taisteluihin osallistui noin 30 000 sotilasta, joista yli 2 000 kaatui. Tampereen valtauksen jälkeen punakaartit alkoivat vetäytyä Länsi-Suomesta. Valkoisten hyökkäyksen painopiste siirrettiin Viipuriin, joka vallattiin 29.4. Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Punaiset joukot jäivät kahden rintaman puristukseen. Saksalaiset koulutetut ja kokeneet Itämeren divisioonan joukot nousivat maihin huhtikuussa kahdessa paikassa etelärannikolla, Hangon ja Loviisan tienoilla. Punaiset joukot jäivät kahden rintaman puristukseen. Lopullisen voittonsa valkoiset sinetöivät toukokuun alussa, ja voitonparaati pidettiin Helsingissä 16.5.1918. Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Valkoisen Helsingin lehdet riemuitsivat 13.4.1918

Poliittinen terrori ja vankileirit Vuoden 1918 sodalle oli luonteenomaista poliittinen väkivalta, joka on tapana jakaa punaiseen ja valkoiseen terroriin. Terrorin uhreiksi joutuivat pääosin aseettomat siviilit. Virallisesti sekä valkoinen Vaasan senaatti että punainen Kansanvaltuuskunta vastustivat terroria. Tutkijoiden mukaan terrori on kuitenkin myös yksi sodankäynnin muodoista. Vaikka teloitukset ja muut väkivallanteot liittyivät usein paikalliseen ja henkilökohtaiseen kostoon, osa teoista oli sodanjohdon määräämää ja organisoitua sodankäyntiä. Punaisen terrorin kohteina olivat usein talonisännät, opettajat, papit ja muut virkamiehet. Uhreja oli noin 1 500. Valkoinen terrori iski sekä työväenliikkeen aktiiveihin että tavallisiin rivipunaisiin. Uhreja oli noin 7 000.

Sotasurmat-projektissa kartoitettiin sisällissodan uhrit: Sodan tappavin vaihe – vankileirit Sodan jälkeen lähes 80 000 punaista vankia oli sijoitettuna vankileireille eri puolille Suomea. Vangeista noin 13 000 kuoli nälkään, tauteihin ja teloituksissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.gif Punaisia vankeja Suomenlinnassa.. Sotasurmat-projektissa kartoitettiin sisällissodan uhrit: Ks. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi

Vuoden 1918 sodan monet nimet Vapaussota, vallankumous, luokkasota, kapina, kansalaissota, sisällissota – kaikki kevään 1918 sodan nimiä. Lue oppikirjasta kunkin nimityksen taustoista. Mieti, mikä olisi paras/kuvaavin nimi sodalle. Millä perusteilla? Vertaa näkemystäsi seuraavan dian kyselyn tuloksiin.

Suomalaisten valinnat 1918 sodan nimistä Kyselyssä neutraalit nimitykset sisällissota ja kansalaissota saivat eniten kannatusta. Niiden suosio oli suurinta kaikkein nuorimmassa ikäluokassa eli alle 24- vuotiaiden ryhmässä. Ammatilla, tulotasolla tai asuinpaikkakunnalla puolestaan ei näyttänyt olevan vaikutusta nimen valintaan. Lähde: Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tulokset 30.3.2008

1960-luvulla vuoden 1918 tapahtumat alkoivat elää uudelleen Uudessa tutkimuksessa, esimerkiksi Jaakko Paavolaisen teoksissa Valkoinen terrori ja Punainen terrori, nostettiin esiin molempien osapuolten väkivalta ja terrori. Tunnetuimman uudelleentulkinnan sodasta esitti Väinö Linna teoksessaan Täällä Pohjantähden alla (1959–1962). Teos tarkastelee sotaa hämäläisten torpparien ja maaseudun tilattomien punaisten näkökulmasta. Täällä Pohjantähden alla ja siihen pohjautuvat elokuvat ovat olleet suomalaisten suosikkeja. Niitä on tulkittu torpparitarinaksi sisällissodasta, romaaniksi punaisen ja valkoisen Suomen synnystä, sukupolvikuvaukseksi kriisien kautta sekä rakkauden ja vihan trilogiaksi. Lukijat ovat valinneet kirjan Suomen merkittävimpien teosten listalle useaan kertaan.

2000-luvulla on tuotettu lisää elokuvia, teatteria ja sarjakuvia sisällissodasta. Korkeajännitys-sarjassa on kerrottu sisällissodasta sekä punaisten että valkoisten näkökulmasta. Savonlinnan teatterin Täällä Pohjantähden alla (2007).