Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 25.10.2016

Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien esiintyvyys:

Muistisairauksien yleisyys Lievä tiedonkäsittelyn toimien heikentymä 120 000 henkilöä Lievä muistisairaus 35 000 henkilöä Vähintään keskivaikea muistisairaus 85 000 henkilöä Vuosittain sairastuvien määrä 13 000 henkilöä

Väestön ikärakenne Eliniän piteneminen, Ikärakenne, diagnostiikan tarkentuminen, varhaisempi diagnostiikka

Muistin osavaiheet MIELEEN PAINAMINEN SÄILYTYS MIELEEN PALAUTUS

Muistin osa-alueet Pitkäkestoinen muisti - asiatieto ”Pariisi on Ranskan pääkaupunki” - tapahtumat ”Mitä söin tänään aamiaiseksi?” - taidot ja tavat ”polkupyörällä ajaminen” Lyhytkestoinen muisti - työmuisti rajallinen kapasiteetti, nopea unohtaminen ”puhelinnumeron mielessä pitäminen”

Miten muisti toimii? Muistiin talletus Säilömuisti Käsittely Valikoiva työmuistissa Valikoiva tarkkaavuus Muistiin talletus AISTIT tietomuisti tapahtuma- muisti taitomuisti Säilömuisti Muistista palautus

Mikä muistia heikentää? Ikääntyminen Käsittely työmuistissa – Toiminnanohjaus Valikoiva tarkkaavuus Aistit tietomuisti tapahtuma- muisti taitomuisti Säilömuisti Ahdistuneisuus Masennus Univaje Varhainen Alzheimer Otsalohkodegeneraatio, Parkinsonin taudin muistisairaus, Lewyn kappale -tauti Aistipuutokset Stressi Jännitys Alkoholi Lääkkeet

Ikääntyminen ja muisti Henkiset toiminnot hidastuvat jonkin verran  Päätöksenteko ja asioiden tekeminen vievät enemmän aikaa Joustavuus vähenee iän myötä  Vaikeampi muuttaa toimintatapoja Työmuisti kuormittuu herkästi  Vaikeuksia tehdä useaa asiaa yhtä aikaa Nimimuisti heikentyy  Nimillä ei ole synonyymejä Tietomuisti säilyy  Kristallisoitunut älykkyys lisääntyy

Muistisairauden varhaisia merkkejä Itse tai omainen huolissaan muistista Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita Tapaamiset unohtuvat toistuvasti Hoito-ohjeiden noudattamisen vaikeus Sanat kateissa Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikentynyt Esineitä katoaa jatkuvasti Mielialamuutoksia, ahdistuneisuutta, apatiaa Persoonallisuus muuttuu, ohimenevää sekavuutta, epäluuloisuutta, pelokkuutta Harhaluuloja, harhanäkyjä

Muistisairauksia Alzheimerin tauti yleisin (70-80%) - 50-70 % puhdas - 15-25 % muiden kanssa Lewyn kappale -tauti (5-15 %) - usein mukana Alzheimerin tauti Vaskulaariset muistisairaudet - puhtaana kohtalaisen harvinainen - yhdessä Alzheimerin kanssa 10-15 %

Muistisairauksia Parkinsonin taudin muistisairaus - pitkälle edenneessä Parkinsonin taudissa Otsa-Ohimolohkorappeumat - korostuvat alle 65-vuotiailla (15-20%) Harvinaisia muistisairauksia

Lievä kognitiivinen häiriö MCI Muisti voi tuntua heikolta Muistitesteissä pärjää ikätasoa heikommin Toimintakyky muuten hyvä Häiriö ei ole dementiatasoinen, vaan lievä ja kapea-alainen tiedonkäsittelytoiminnan heikentyminen

Lievä kognitiivinen häiriö Voi olla merkki alkavasta Alzheimerin taudista Huonoa ennustetta lisää, jos muistihäiriö on painottunut lähimuistiin Jos aivojen magneettikuvauksessa todetaan muistialueiden (hippocampusten) kutistumaa Vuosittain noin 15% sairastuu Alzheimeriin

Alzheimerin taudin alkuoireet Alkaa ja etenee melko tasaisesti Ensin heikentyy lähiajan tapahtumamuisti ja uuden oppiminen vaikeutuu CERAD-muistitestissä sanalistan muistaminen viiveen jälkeen vaikeaa Oire johtuu aivojen muistialueiden eli hippocampusten hermosolukon kadosta

Alzheimerin taudin vaiheet

Muita tyyppioireita: Lisääntyvät muutokset muissakin tiedonkäsittelyn toiminnoissa - kielelliset toiminnot (puheen tuotto ja ymmärtäminen) - hahmotuskyky (ympäristö, oma keho) - ajan- ja paikantajun häiriöt - kätevyys Käytösoireita: - apaattisuus, masennus, aloitekyvyttömyys, levottomuus, ahdistuneisuus, harhat, aggressiivisuus - vetäytyminen sosiaalisista tilanteista - arviointikyvyn heikentyminen

Diagnoosin kriteereitä 1 Etenevä muistin heikentyminen vähintään 6 kk ajan - objektiivisesti testeissä (esim CERAD) todennettavissa oleva tapahtumamuistin heikentyminen tapahtumamuistin heikentyminen voi esiintyä yksin tai yhdessä muiden tiedonkäsittelyoireiden kanssa Alzheimerin taudin varhainen diagnoosi ei edellytä laaja-alaista kognitiivisten toimintojen heikentymistä eikä toimintakyvyn merkittävää heikentymistä 

Diagnoosin kriteereitä 2 Lisäksi poikkeavuutta: Aivojen magneetti- tai tietokonekuvauksessa TAI Selkäydinnestenäytteessä TAI PET-kuvauksessa Neurologinen tutkimus on alussa normaali: Ei halvausoireita, tuntopuutoksia jne. Myöhemmin voi olla lieviä Parkinsonin kaltaisia oireita: Kävelyn hidastuminen, jähmeys, jäykkyys

Alzheimerin tauti -aivomuutokset 1 Amyloidiplakit keskeisiä Alzheimerin taudissa havaittavia aivomuutoksia solunulkoisia liukenemattoman beta-amyloidi valkuaisaineen (proteiinin) kertymiä Tällä hetkellä kehitellään monia lääkkeitä, jotka vaikuttavat eri tavoin amyloidin kertymistä estävästi tai sitä poistavasti

Amyloidin PET-kuvaus PIB-merkkiaine sitoutuu amyloidiin Amyloidiplakkeja alkaa syntyä jopa useita vuosia ennen oireita  Kaikki eivät välttämättä sairastu Amyloidiplakit PET-kuvassa

Alzheimerin tauti -aivomuutokset 2 Kaksoiskierteiset säikeet (neurofibrillivyyhdit) - Solujen sisällä - Varhaisvaiheessa kertyvät hippocampuksiin aiheuttaen solutuhoa

Magneettikuvaus Sairastumisvaiheessa yleensä myös ohimolohkon sisäosien hermosolujen katoa Erityisesti hippocampuksissa Joskus myös päälaenlohkon tai ulomman ohimolohkon hermosolukatoa Hippocampukset magneettikuvassa:

Aivo-selkäydinnestenäyte Mitataan amyloidi- ja tau-valkuaisaineiden pitoisuuksia selkäydinnestenäytteestä Matala amyloidi- ja korkea tau-pitoisuus tukevat Alzheimerin taudin diagnoosia Normaali tulos ei varmuudella poissulje Alzheimerin tautia

Vaskulaarinen muistisairaus Johtuu aivoverenkiertohäiriöistä Pään kuvauksessa näkyy verenkiertohäiriöiden jälkiä  Muistihäiriö ei ole yleensä keskeinen löydös Neurologisessa tutkimuksessa usein poikkeavuuksia Usein yhdessä Alzheimerin kanssa

Lewyn kappale -tauti Eläviä näköhallusinaatioita Parkinsonin taudin kaltainen liikehäiriö Tiedonkäsittelyn ja vireyden vaihtelu Lisäksi: Pyörtymisiä/kaatuilua Hahmotushäiriöitä Muisti voi alkuun olla hyvä

Otsalohkodementia Alkaa yleensä käytösoirein Otsalohkon häiriöön liittyvät käytösoireet: - Sopimaton käytös, impulsiivisuus, ärsykesidonnaisuus, apaattisuus, aloitekyvyttömyys Toiminnanohjauksen ongelmat Kielellisiä vaikeuksia varhain  Aineenvaihdunnan PET-kuvaus

Muistisairauksien lääkehoito Ei ole olemassa yleistä ”muistilääkettä” Nykyiset lääkkeet on tarkoitettu tiettyihin muistisairauksiin liittyvien muisti- ja muiden tiedonkäsittelyongelmien ja muiden oireiden hoitoon Tämänkin vuoksi muistisairauden oikea ja varhainen diagnoosi on tärkeää Muistin toimintaan voidaan vaikuttaa ja muistihäiriösairauksia ennaltaehkäistä monilla elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla

Hoitovasteen oikeat odotukset LIEVÄSSÄ VAIHEESSA – tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen KESKIVAIKEASSA VAIHEESSA – toimintakyvyn säilyminen tai koheneminen VAIKEASSA VAIHEESSA – käytösoireiden helpottuminen Hoitovastetta tulee seurata säännöllisesti ½-1 vuoden välein!

Alzheimerin taudin lääkehoito Asetyylikoliinilääkkeet: donepetsiili: Aricept® , Doneratio® rivastigmiini: Exelon® galantamiini: Reminyl® Liiallisen glutamaattivaikutuksen esto memantiini, Ebixa®

Asetyylikoliinilääkkeet VAIKUTTAVA AINE ANNOSTUS Donepetsiili 5-10 mg x 1 Rivastigmiini 3-6 mg x 2 tai laastari 4,6 – 13,3 mg/24h Galantamiini 16 – 24 mg x 1 Yleisimpiä haittavaikutuksia: Ruokahalun heikkeneminen Ruuansulatusvaivat Huonovointisuus Lievä huimaus Lievittyvät viikkojen kuluessa!

Käytösoireiden lääkehoito Ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito Asetyylikoliini-lääkkeiden kohdeoireet erityisesti: mieliala, apatia Memantiinin kohdeoireet erityisesti: agitaatio, ärtyneisyys Myös Asetyylikoliinilääke + memantiini-yhdistelmä Vaikeat masennus- ja psykoosioireet: Psyykelääkkeet Unihäiriöt: Melatoniini, väsyttävä masennuslääke

Lääkityksen ja voinnin lääkäriseuranta Ensimmäinen seurantakontakti 1-3 kk aloituksesta Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus Seuraava käynti 6 – 8 kk:n hoidon jälkeen Lääkityksen siedettävyys ja teho Tämän jälkeen hoitovastetta arvioidaan 6 – 12 kk:n kuluttua, tiheämmin, jos ongelmia

Voinnin seurannan keinoja Lääkehoidon tehon arviointi perustuu tiedonkäsittelyn toimien, omatoimisuuden ja käytösoireiden selvittelyyn Keskeistä on potilaan ja omaisen haastattelu, jolla selvitetään tilan muutokset Tiedonkäsittelyn toimien arvio: MMSE-testi MMSE huononee Alzheimerin taudin lievässä vaiheessa vuosittain ilman lääkehoitoa 1-3 pistettä, keskivaikeassa 3-6 pistettä

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma • Säännöllinen tarkistus ja seuranta, 6–12 kk • Lääkehoidon tarkistus • Oheissairauksien hoito • Käytösoireiden hoito • Ajoterveys, turvallisuus • Kuntoutus ja apuvälinearvio • Sosiaalietuuksien päivitys • Edunvalvonta • Hoitotahto

Riski- ja suojatekijät

Alzheimerin riskitekijät Ikä Perintötekijät : APOε4  Apolipoproteiinin geenimuoto 4  n. 7x riski

Alzheimerin riskitekijät ELINTAVAT: Epäterveellinen ruoka: tyydyttyneet rasvat Fyysinen epäaktiivisuus Vähäinen aivojen kuormittaminen Alkoholi (runsas) Tupakointi

Miten hoidat ja suojaat aivojasi? Syö terveellisesti: hermostolle tärkeitä aineita: B12-vit, foolihappo, E-vitamiini, omega-3 rasvahapot  kasvirasvat, vihanneksia, hedelmiä, hieman pähkinöitä, kokojyvä-tuotteet, kala Liiku: esim 3 x 40min kävelyä/viikko Haasta aivoja: opiskele, tee ristikoita, opiskele kieltä, kuuntele musiikkia, lue

Miten hoidat ja suojaat aivojasi? Lopeta tupakointi Rajoita alkoholin käyttöä Hoidata verenpaine, diabetes, kolesteroli Pyri sosiaalisuuteen Vältä liiallista ja jatkuvaa stressiä Positiiviset vaikutukset korostuvat ApoE4-henkilöillä!

Tutkimuskohteita Elintapojen vaikutus muistisairauksien riskiin Tehostetun elintapaneuvonnan ja harjoittelun vaikutukset muistisuorituksiin ja Alzheimerin taudin aivomuutoksiin (FINGER-projekti) Ravitsemuksen yhteys Alzheimerin tautiin SouvenaidR –ravintovalmiste: mahdollisesti suotuisia vaikutuksia lievää Alzheimeria sairastavien muistiin LipiDiDiet-tutkimus

Lääketutkimukset Useita lääketutkimuksia, joissa testataan amyloidin vähentämiseen tähtääviä vasta-aineita  näiden lääkkeiden on todettu vähentävän amyloidia aivoista, mutta tehoa taudin etenemiseen ei ole aiemmin todettu Hiljattain saatu positiivisia tuloksia uudesta Aducanumabi-vasta-aineesta Ongelmana se, että amyloidivasta-aineet olisi ilmeisesti annettava jo hyvin varhaisissa taudin alkuvaiheissa

Lääketutkimuksia

KIITOS!