Yhteentoimivat tietomääritykset ja semanttista yhteentoimivuutta tukeva välineistö osana yhteistä tietoarkkitehtuuria Suvi Remes Tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä 17.05.2016

Kehityspolku Yhteentoimivuusmalli ja siihen linkittyvät muut tietomääritykset, yhteentoimivuuden kuvaukset ja sanastot muodostavat kyseisten viitearkkitehtuurien tietoarkkitehtuuriulottuvuuden. Tietoarkkitehtuuriulottuvuudella tarkoitetaan tässä kuvausta tietomalleista, ontologioista, käsitteistä, luokituksista ja sanastoista. Vastaan osaltaan tietoarkkitehtuurin kautta näihin kysymyksiin ja pyrkimyksiin: Tulisi ratkaista, miten voitaisiin kytkeä korkeakoulujen sisäisiä, eri siiloihin jakautuneita kehityspyrkimyksiä toisiinsa ja isossa kuvassa eri suuntiin Nykyiset arkkitehtuurit ovat historian kautta muotoutuneita, muitakin voisi olla

Hyödyt ja lisäarvo Tuote 1 - menetelmä Tuote 2 - välineistö toteutusriippumaton lähestymistapa, joka mahdollistaa yhteentoimivien tietomallien kehittämisen eri käyttötarkoituksiin (viestinvälitys – rajapinnat; tietokantarakenteet – tietovarastot; sovelluskehitys – tietojärjestelmät) tuotekehitetty tietoarkkitehtuurin menetelmiä – tuloksena yhteentoimivuusmenetelmä tietomääritysten uudelleenkäyttö uudelleenmäärittelyn sijaan – tehokkuus & säästöt! tietosisältöjen kuvaaminen tavalla, joka mahdollistaa organisaatioiden välisen tiedonsiirron eri tavoin toteutettujen tietojärjestelmien välillä eri käyttötarpeisiin muodostetut tietomallit perustuvat yhteisiin käsitteisiin, ts. sanastoihin; liittyy implementaatiokohtainen dokumentaatio (sovellusprofiili) linkitys kansainvälisiin standardeihin (formaalisti ja semanttisesti) tukee tietomallinnusta eri mallinnustasoilla (käsitteellinen, looginen, fyysinen) kehitettävä tietojärjestelmä on työkalu konkreettisesti hyödyntää arkkitehtuurityössä syntyviä määrityksiä operatiivisessa toiminnassa avoimen lähdekoodin ja sitä kautta palveluiden yhteisöllisen ja tarvelähtöisen jatkokehittämisen mahdollistamista. Avoin kehittäminen mahdollistaa sidosryhmille projektin seuraamisen ja sen tuotosten arvioinnin oman toiminnan kannalta joustavasti eri etenemisen vaiheissa. tietomääritysten versionhallinta on hallittavissa ja muutokset jäljitettävissä laajasti käyttöönotettava palvelu täydentäväksi osaksi olemassa olevaa metatietopalvelu- ja järjestelmäekosysteemiä hajautettu määritysten tuottamisen ja ylläpidon hallintamalli Tuote 1 - menetelmä Tuote 2 - välineistö

Yhteentoimivuuden välineistö Koodisto-palvelu Sanasto- editori tuottaa visualisointeja 3 käyttää koodistoja 4 tuottaa sanastoja iow.csc.fi Finto -sanasto- ja ontologiapalvelu (Kansalliskirjasto) Rajapinta JHS julkisen hallinnon yhteinen sanasto, OKSA- opetus- ja koulusanasto tietosisältö kuvattu profiilissa käyttää sanastoja 1 2 TEPA-termipankki (TSK Sanastokeskus) Tietokomponentit Soveltamisprofiilit XSD Rajapinnan skeema tuottaa skeemoja / sovelluskohtaisia tietomalleja JSON Schema RDF -sanastot sijaitsevat niiden hallintamallin mukaisesti määritellyssä paikassa, esimerkiksi Finto (Kansalliskirjasto) tai TEPA (TSK Sanastokeskus); vaatimuksena koneluettavuus -uusi tietojärjestelmä hyödyntää valmiiksi määriteltyjä (terminologisia) sanastoja tai ontologioita esim. OKSA = Opetus- ja koulutussanasto; JHS = Julkisen hallinnon yhteinen sanasto kehityksessä

Etenemisen tilanne ja yhteistyömallit Onnistuneena käyttöönottona voidaan pitää ja tavoitellaan: toimialueen tietomääritykset mallinnettu tietojärjestelmällä toteutuksessa käytetään tietojärjestelmällä tuotettua tietomallia, esimerkiksi tiedonsiirrossa ”valmis” on vaikea sana! pitkäjänteistä ja monenkeskistä yhteistyötä – määritysten eri osa-alueiden hyödynnettävyys eri vaiheissa, esimerkiksi koneluettavien sanastojen puute; kriittistä osaamisen henkilöityminen hyväksi tavaksi on osoittautumassa tietomääritysten tuottaminen ja järjestelmäpalvelun käyttöönoton testaamisen projekteittain/hankekohtaisesti/toteutustarvekohtaisesti – verkostoja tarvitaan yhteisen ymmärryksen tuottamiseen konseptista sessiopuheenvuorot kansainvälisissä konferensseissa EUNIS (9.6.2016) ja euroCRIS (9.6.2016) Toimintaympäristön muutos palvelukehitysympäristönä toimineen JulkICTLab-palvelun muuttuminen maksulliseksi 1.7.2016 alkaen laajempi kiinnostus menetelmään ja kehitettyyn järjestelmäpalveluun – uudet yhteistyömallit ja rahoitusmekanismi yhteistyöllä valtiovarainministeriön kanssa

Päätösehdotus Ohjausryhmä keskustelee tehdystä työstä ja päättää suosittaa yhteisten määritysten tuottamisen jatkamista ja järjestelmäpalvelun kehitys- ja käyttöönottotyötä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen alueilla. Ohjausryhmä keskustelee toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista ja avautuneista uusista yhteistyömalleista, ja päättää tukea laajemman kansallisen yhteistyön toteuttamista yhteentoimivuus- konseptissa.