Tieteiden talo, Helsinki

Esitys aiheesta: "Tieteiden talo, Helsinki"— Esityksen transkriptio:

1 3.9.2015 Tieteiden talo, Helsinki
Semanttisen yhteentoimivuuden kehittämistyö ja Yhteentoimivuuden välineistö -projekti Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa mukaan tähän keskustelutilaisuuteen semanttisen yhteentoimivuuden kehittämistyöstä ja Yhteentoimivuuden välineistö -projektista. Minä olen Suvi Remes, CSC – Tieteen tietotekniikan keskukselta. Tänään täällä Yhteentoimivuuden välineistö -projektin projektipäällikkönä, toimenkuvaan kuuluu muutoinkin laajasti yhteentoimivuuden kehittämistehtäviä. Alkuun muutama sana tilaisuuden käytännön järjestetyistä. Tieteiden talo, Helsinki

2 CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Aalto-yliopisto ja Verohallinto toteuttavat hallinnonalojen ja organisaatioiden rajat ylittävällä projektikumppanuudella menetelmää ja välineistöä, jolla tuetaan yhteisten ja yhteiskäyttöisten tietomääritysten tuottamista ja niiden dokumentointia laajasti saataville. Välineistön kehityslaboratoriona toimii valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon ylläpitämä JulkICTLab-palvelukehitysympäristö. Tämän iltapäivän aikana avataan tarkemmin tämän esittelytekstin sisältöjä. Tämä kutsu houkutteli 91 osallistujaa tähän tilaisuuteen, noin kolmekymmentä meistä on etäyhteyden päässä. Mikki on tässä. Kollegani Johanna Lätti pitää huolta etäosallistujista. Olette kaikki tervetulleita osallistumaan keskusteluun. Kysymyksiä saa esittää puheenvuorojen yhteydessä, viimeinen puoli tuntia on erityisesti varattu keskustelulle ja myös vapaamuotoiselle verkostoitumiselle kahvien lomassa. Kun kahvittelun hälyaste nousee sietämättömäksi, niin suljemme mukavuussyistä etäyhteyden. Jotta myös etäyhteydellä osallistuvat kuulevat mahdolliset yleisön kysymykset, pyydän alustajaa toistamaan ne ennen omaa vastaustaan. Myös etäyhteyden välityksellä voi esittää kysymyksiä ja kommentteja kirjoittamalla ne chat-ruutuun, Johanna kertoo ne meille täällä salissa. Tilaisuus nauhoitetaan. Tämä toive on tullut muutamilta kiinnostuneilta, jotka eri syistä johtuen eivät tänään päässeet paikalle.

3 Ohjelma 13.00 – Tervetuloa & sananen päivän teemasta Suvi Remes, CSC 13.15 – Tavoitteena yhteinen tietoarkkitehtuuri – miten toteutumista tuetaan?  Miika Alonen, CSC 13.50 – Ei pelkkää semantiikkaa – miten korkeakoulu voi hyötyä ja hyödyntää Patrik Maltusch, Aalto-yliopisto 14.10 – Julkisen hallinnon yhteinen sanasto- ja tietokomponenttityö   Mikael af Hällström, Verohallinto / YSR-KMR-ryhmä 14.30 – Semanttinen yhteentoimivuus kansallisissa tavoitteissa Mikael Vakkari, VM 14.50 – Kohti keskustelua – esitysten yhteenveto Suvi Remes, CSC 15.00 – Kysymyksiä, keskustelua & verkostoitumiskahvit Miksi tämän iltapäivän tilaisuus on järjestetty? Meille on esitetty paljon, välillä ehkä hieman huolestuneitakin, kysymyksiä, että mitä te oikein teette? Tämä tilaisuus on yksi tapa vastata tiedontarpeeseen. Tavoitteena kertoa mitä ja millaista kehitystyötä on käynnissä ja lisätä tietoisuutta siitä. Yhteentoimivuuden kehittäminen ei voi olla salatiedettä. Tavoitteena on mahdollisesti löytää kumppaneita, joilla on samat tarpeet, ja jotka haluavat osallistua asioiden edistämiseen. Yhteentoimivuuden kehittäminen harvemmin onnistuu yksin. Tavoitteena on osallistuttaa. Uskomme, että yhteentoimivuus on, lopulta, kaikkien asia. Eri näkökulmasta päivän aihetta, yhteentoimivuutta ja semanttista yhteentoimivuutta, tietoarkkitehtuuria, käsittelevät puheenvuorot toivottavasti auttavat löytämään käynnissä olevan tekemisen ja kehittämistyön yhtymäkohdan omaan ja oman organisaation työhön. Jos syntyy ”ahaa”-elämyksiä ja oivalluksia siitä, miten tämä tänään esiteltävä työ tai välineistö auttaa juuri sinun tekemistäsi, niin kuulemme, varmasti kaikki muutkin kuin vain minä täällä, siitä.

4 Semanttinen yhteentoimivuus?
Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Poliittinen tahtotila Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet läpi leikaten Tämän kalvon näette tänään moneen kertaan. Se on hyvä kuvaus siitä, että yhteentoimivuutta on monenlaista ja -tasoista. Semanttinen yhteentoimivuus korostaa merkityksen määrittelyä ja ymmärrettäväksi tekemistä, säilyttämistä. Semanttinen yhteentoimivuus usein nähdään yhtenä tasona muiden yhteentoimivuuksien joukossa, mutta vaaleanpunaisissa unelmissa sen toivoisi olevan läpileikkaava teema kaikilla tekemisen tasoilla. Tarvitsemme yhteiset käsitteet tuottaaksemme samansuuntaisen vision. Tämä tilaisuus on tämän tyyppisen läpileikkaavan merkitysten muodostamisen yksi hyvä esimerkki. Lähde: Valtiovarainministeriö 4

5 Pitkäjänteistä työtä Case Koulutus ja tutkimus
Taustalla vuosien työ – OKM ja korkeakoulut kehittävät ja ylläpitävät tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi Kehitystyö osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arkkitehtuurityötä ja koulutuksen ja tutkimuksen yhteisiä arkkitehtuurikuvauksia – CSC tukee Korkeakoulut päättävät itse, mitä tietojärjestelmiä ne tuottavat, mutta yhteinen arkkitehtuuri kuvaa sen, kuinka ratkaisut ovat yksinkertaisimmin sovitettavissa yhteen muissa korkeakouluissa tapahtuvan kehityksen kanssa Kyse on erityisesti mainittujen arkkitehtuurien tieto- arkkitehtuuriulottuvuudesta, jossa identifioidaan osia, joista on tunnistettu tarve luoda tarkempia yhteen- toimivuuden määrityksiä. Muutama sana työn taustoista ja CSC:n roolista tässä työssä. OKM tukee palveluilla kaikkien korkeakoulujen käytettävissä olevin ja yhteentoimivin ratkaisuin suomalaisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä ja korkeakoulujen rakenteellista kehittymistä. Palveluiden käyttöönottoon tahdotaan mahdollisimman matala kynnys riippumatta korkeakoulusta ja toiminta-alueesta. Lisäksi, CSC:n osaamisen hyödyntämistä mahdollistetaan myös muun valtionhallinnon tarpeisiin silloin, kun synergiaedut ovat olemassa.

6 Päivän esitykset

7 Yhteentoimivuuden välineistö -projekti
”Koodisto-palvelu” ”Sanasto-editori” tuottaa visualisointeja käyttää koodistoja tuottaa sanastoja JulkICTLab pilotti tietosisältö kuvattu profiilissa Finto – Sanasto- ja ontologiapalvelu (Kansalliskirjasto) (tietojärjestelmäkehitys) Rajapinta - Alustukset avaa kollegani CSC:ltä, tietoarkkitehti ja tekninen asiantuntija Miika Alonen. Miika avaa korkeakoulutuksen kontekstissa sitä kokonaisuutta mihin yhteistä tietoarkkitehtuuria tarvitaan. Lisäksi kuulemme niistä kehityksen eri vaiheissa olevista työkaluista, joilla tätä yhteisen tietoarkkitehtuurin soveltamista ja semanttisen yhteentoimivuuden toteutumista siinä on tavoitteena tukea. - Välineistön kehitys on käynnissä, mitä tulee ulos, miten käytetään, mihin tarpeeseen? JHS julkisen hallinnon yhteinen sanasto, OKSA – Opetus- ja koulusanasto käyttää sanastoja tiedot vastaanotetaan standardoituna sanomana XSD TEPA-termipankki (TSK Sanastokeskus) Tietokomponentit Sovellusprofiilit tuottaa skeemoja JSON Rajapinnan skeema RDF tiedot määritellään ja ilmoitetaan standardimuodossa

8 Tietomallinnuksen matematiikkaa
tietomallinnuksen perimmäisenä tarkoituksena on mahdollistaa palveluiden ja palveluita tukevien tietojärjestelmien toteutus Mitä tietomallinnus – tai sen puute – käytännössä maksaa? - Aalto-yliopiston tietotekniikka-palveluiden arkkitehtuuriryhmän päällikkö Patrik Maltusch jatkaa syventämällä kuvaa ison yliopiston tarpeesta hyvin dokumentoiduille tietomäärityksille. Pohdintaa voi jatkaa kertomalla nämä luvut korkeakoulujen määrällä. Onko loppusummana yhteiset tietomääritykset, joita voidaan hyödyntää kunkin organisaation strategian mukaisesti?

9 Julkisen hallinnon sanasto- ja tietokomponenttityö, case YSR-KMR
Julkisen hallinnon yhteentoimivuustyön veteraani ylitarkastaja Mikael af Hällström kertoo vastaavasti muutamien esimerkkien kautta julkisen hallinnon verkostoryhmien toteuttamasta sanasto- ja tietomääritystyöstä sekä näiden liitoksista julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin ja sen kehittämiseen.

10 JulkICTLab kehitysideoiden pilotointiin, keskitetysti koordinoitu palvelukehitysympäristö VM/JulkICT-toiminto koordinoi ja ylläpitää suositaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja lisenssejä tarjoaa teknisen kehitysympäristön… … ja tukea hallintamallin ja palveluiden muotoiluun Kansallinen Metatietopalvelu – tukea tuotantopolulle? Kuten jo mainittu, välineistön kehityslaboratoriona toimii valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon ylläpitämä JulkICTLab-palvelukehitysympäristö. Näin projektipäällikön näkökulmasta JulkICTLab on meille muutakin kuin tekninen palvelinympäristö, Lab-konseptiin sisältyy tuki palvelumuotoiluun ja avoimen tuotteen hallintamallin tuottamiseen. Tekninen kehitysympäristö ns. ei-kenenkään-konesalissa on aidosti yhteistyötä edistävä ja mahdollistava ja viestintää vapauttava tekijä. Vaikka investointi palvelimeen sinänsä voi tuntua pieneltä summalta kokonaisbudjetissa, niin Labin arvo esimerkiksi projektin näkyvyydelle on moninkertaisesti se. Lisäksi, jo nyt on tunnistettu tiettyjä jatkokehitystarpeita, jotka oleellisesti tehostaisivat semanttisen yhteentoimivuuden toteutumista. Näkisin mielelläni jatkokehityksen mahdollistuvan ja Labin osana myös tulevia projekteja, edellä mainituista syistä. Valtiovarainministeriön puheenvuoron tänään käyttää neuvotteleva virkamies Mikael Vakkari. Kuulemma ministeriön ajatuksia siitä mihin suuntaan yhteentoimivuutta, ja erityisesti semanttista sellaista, ollaan ohjaamassa.

11 Tervetuloa!

12 Kohti keskustelua

13 Toteutuskohtaisista ratkaisuista yhteiseen tietoarkkitehtuuriin
tiedonjano ei rajoitu omien järjestelmien keräämään dataan integraatiot organisaatio katsoo ympäröivää ekosysteemiä laajemmin Yhteisten tietomääritysten uudelleenkäyttö uudelleenmäärittelyn sijaan – saatavuus & avoimuus & menetelmät tietosisältöjen kuvaaminen tavalla, joka mahdollistaa tiedonsiirron eri tavoin toteutettujen tietojärjestelmien välillä työkalu konkreettisesti hyödyntää arkkitehtuuri-työssä syntyviä tietoarkkitehtuurin määrityksiä operatiivisessa toiminnassa Palveluksi – osana Metatietopalvelu-konseptia laajasti käyttöönotettava palvelu täydentäväksi osaksi olemassa olevaa palvelu- ja järjestelmäeko-systeemiä - avoimen lähdekoodi ja sitä kautta palveluiden yhteisöllisen ja tarvelähtöisen jatkokehittämisen mahdollistaminen - Avoin kehittäminen mahdollistaa sidosryhmille projektin seuraamisen ja sen tuotosten arvioinnin oman toiminnan kannalta joustavasti eri etenemisen vaiheissa. - Lyhytjänteiseen kehitykseen on vaikea löytää syytä investoida, olemme laatineet palvelukehityksen roadmappia, joka ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2017, järjestelmä ja sisällöt kohtaavat ja hyötyjen lunastaminen alkaa

14 ”Ba” tiedon jalostumisen jatkuva prosessi – hiljaisesta tiedosta yhteisesti jaetuksi yksilöiltä toisille, oppiminen yrityksen ja erehdyksen kautta tieto muuttuu näkyväksi, koodatuksi ja toisille ymmärrettäväksi, miten onnistutaan pukemaan sanoiksi, kuviksi ja malleiksi eri toimijoiden omaavan tiedon yhdistäminen, tuottaako vuorovaikutteisuus lisää uutta tietoa yhdessä tekemällä hankittu tiedon varanto yhteinen päämäärä – (tilapäinen) osaamisen klusteri tiedon jakajien, jalostajien ja soveltajien verkosto Vielä sana yhteistyöstä organisaatiotutkimusta lainaten, japanilaisilla on käsite ba. Se tarkoittaa paikkaa. Käsite on kuitenkin muuntunut eräänlaiseksi ”yhteisen tekemisen tilaksi”, tiedon jakajien, jalostajien ja soveltajien verkostoksi. Tällä klusterilla, osaamisen klusterilla, on yhteinen päämäärä ja yhdessä tekemällä se muuntaa hiljaisen tiedon yhteisesti jaetuksi. Näin mekin pyrimme toimimaan, tässä parhaillaankin. Nonaka & Takeuchi, 1995 Jauhiainen & Hautala, 2010

15 ”Mitä tässä nyt pitäisi tehdä?”
KMR-verkosto-tapaamiset Kuntatieto-verkosto Yhteentoimi-vuuden välineistö -projektin katselmointi-tilaisuudet Finto-työpajat Korkeakoulujen KA-SIG Oman organisaation yhteentoimivuuden määritykset – KA-työ? ”Mitä tässä nyt pitäisi tehdä?” Johdon tuki – onko tässä mahdollisuus vai ”yksi järjestelmä lisää”? Monilla voi olla mielessä kysymys siitä, että no mitäs nyt sitten? Tässä muutamia vaihtoehtoja. Github on aina auki!

16 Kiitos! Suvi Remes projektipäällikkö, CSC etunimi.sukunimi@csc.fi
Tervetuloa mukaan ”bahan”! Kiitos! Suvi Remes projektipäällikkö, CSC

17 Keskustelu & verkostoitumis- kahvit