Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
Advertisements

Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen
Tutkimme lähialuetta Joensuun normaalikoulun 9A jääkausiretkellä tutkimassa maastossa jääkauden merkkejä. Luokassa opiskeltu asia yhdistettiin retkellä.
Kestävä käyttö kalavedenhoidon ja kalastuksen järjestämisen perusteena KKL 2011.
MERET TARVITSEVAT APUA! Päivätyökeräyksellä voitte antaa
Miten vesi kiertää? 1a Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin
Yksilön yhteiskuntavastuusta C:\A2009\BM\Yht © YksilöYhteiskunta Yksilön.
Luonnonmukainen vesirakennus peltojen kuivatuksessa Tartto 2. 6
Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi- hankkeessa
Pauliina Salmi Järvikalapäivä
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Kalakantojen arviointi: poistopyynti
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
8 -luokan biologian maasto-opiskelua
VARELY /Olli Madekivi1 Aluehallinnon tietotarpeita maa- ja metsätalouden vesienhoidon suunnittelussa ja seurannassa Olli Madekivi Varsinais-Suomen.
Kappale 7.
Ympäristökorvausjärjestelmän info Keuruu
Maatalouden vesiensuojelu
Maailman ravitsemustilanne ja ravinnontuotannon keinot
RAVINTEIDEN KIERRÄTYS
Maatalouden lannoitteet
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
ILMASTONMUUTOS.
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Yhteenveto ympäristöongelmista
Vesi ja sen riittävyys muuttuvassa maailmassa Proseminaari esitys 2010 Anna-Kaisa Karppanen.
VESISTÖTUTKIMUS JENNI KANKAANNIEMI JA HANNA LENTO.
Aika ja paikka: Kukkia-järvi, Vankoniemi, klo 9:24 Ympäristö: Vedenottopaikka: podsolimaannos, syvyys n. 1,8 m laiturin havupuita ja muutama.
Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue
11. Rehevöityminen on vesistöjen ongelma
Rehevöityminen  Rehevöityminen tarkoittaa perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta. Ravinteita leviää vesiin muun muassa.
VAIHTOEHTOJA MARJOJEN LANNOITUKSEEN Marjat ja pellon peruskunto Suonenjoki Eeva Leppänen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry
KONNEVEDEN LUKION SCIENCE-KURSSI Konneveden tutkimusasemalla ITK-esitys
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
SUOMEN VESISTÖT.
Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Kymijoen tila
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Tekijät: Niklas, Elmeri, Mikko, Jarno, Camilla.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
SYÖPÄ. SYÖVÄN SYNTY Ihmisen elimistö rakentuu lukemattomista soluista. Normaalisti elimistön solujen jakautuminen on säädeltyä. Hallitsemattomasti jakaantuvista.
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Ilmastonmuutos.
Suomen luonnon erityispiirteet
Maapallon metsät.
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
ILMASTONMUUTOS.
Vesistöjen rehevöityminen
9. Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan monia seurauksia
Väestöllinen muuntuminen
Rehevöityminen Yyterissä
KEMIA JA LIIKENNE Laura, Pinja, Ella.
Tundra Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopan pohjoisosissa esiintyy tundraa.
Sinisorsa.
Pintavesien laatu Olli Varis.
Lapsuus ja nuoruus.
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Ekologiset ympäristöongelmat
Ilmastonmuutos ja tulvariskit Kokemäenjoella v. 2050
9. Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan monia seurauksia
Suomen luonnon haavoittuvuus
Tartu syöttiin – kunnostusvinkkejä tulevaisuudelle
Espoon Kirkkojärven koulu
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Rehevöityminen Yyterissä
Esityksen transkriptio:

Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä

Mitä rehevöityminen on?  Se on kasvien perustuotannon kasvua  Sitä voi tapahtua maa-tai vesiekosysteemissä  Se on kasvien perustuotannon kasvua  Sitä voi tapahtua maa-tai vesiekosysteemissä

Mikä aiheuttaa rehevöitymistä?  Syy rehevöitymiseen on ravinteiden lisääntyminen  Pääsyyllinen ravinteiden lisääntymiseen on ihminen:  Asutuksen jätevedet  Pelloilta huuhtoutuvat lannoitteet  Liikenteestä syntyvät typpiyhdisteet  Rehevöityminen voi tapahtua:  Pistekuormituksena (esim. jätevesiputki)  Hajakuormituksena (esim. pelto)  Syy rehevöitymiseen on ravinteiden lisääntyminen  Pääsyyllinen ravinteiden lisääntymiseen on ihminen:  Asutuksen jätevedet  Pelloilta huuhtoutuvat lannoitteet  Liikenteestä syntyvät typpiyhdisteet  Rehevöityminen voi tapahtua:  Pistekuormituksena (esim. jätevesiputki)  Hajakuormituksena (esim. pelto)

Missä rehevöitymistä esiintyy ja mitä vaikutuksia sillä on?  Esimerkiksi metsät voivat rehevöityä eli puiden biomassa lisääntyy nopeammin  Syynä on sateen mukana tulevat typpiyhdisteet  Karuimmat metsätyypit harvinaistuvat, sillä vaateliaammat kasvit pystyvät rehevöitymisen seurauksena valtaamaan niiden alueita  Metsien kasvilajisto ja sen sukkessio muuttuvat  Vesistöt rehevöityvät ravinteiden kulkeutuessa veteen  Kasvillisuuden lisääntyminen aiheuttaa happikatoa, mistä seuraa tiettyjen kalakantojen harveneminen  Rehevöityminen estää veden ottamisen talous- ja viihdekäyttöön  Esimerkiksi metsät voivat rehevöityä eli puiden biomassa lisääntyy nopeammin  Syynä on sateen mukana tulevat typpiyhdisteet  Karuimmat metsätyypit harvinaistuvat, sillä vaateliaammat kasvit pystyvät rehevöitymisen seurauksena valtaamaan niiden alueita  Metsien kasvilajisto ja sen sukkessio muuttuvat  Vesistöt rehevöityvät ravinteiden kulkeutuessa veteen  Kasvillisuuden lisääntyminen aiheuttaa happikatoa, mistä seuraa tiettyjen kalakantojen harveneminen  Rehevöityminen estää veden ottamisen talous- ja viihdekäyttöön

Miten rehevöitymistä voi ehkäistä?  Pyritään estämään liiallisten ravinteiden pääsy esim. metsiin tai vesistöihin  Jäteveden puhdistaminen  Kosteikon perustaminen  Viljavuustutkimukset  Oikeaoppinen lannoittaminen  Suojavyöhykkeet  Pistekuormitusta on helpompi vähentää kuin hajakuormitusta  Pyritään estämään liiallisten ravinteiden pääsy esim. metsiin tai vesistöihin  Jäteveden puhdistaminen  Kosteikon perustaminen  Viljavuustutkimukset  Oikeaoppinen lannoittaminen  Suojavyöhykkeet  Pistekuormitusta on helpompi vähentää kuin hajakuormitusta

 Jo vesistöön kertyneitä ravinteita voidaan myös poistaa:  Ravintoketjukunnostus (poisto- eli roskakalastus)  Kalastamalla pienennetään esim. särkikalojen ja kuoreen populaatioita  Eläinplanktonit lisääntyvät  Ne syövät tehokkaasti kasviplaktonia  Pohjasedimentistä vapautuvien ravinteiden määrä pienenee, kun särkikalat eivät enää tongi pohjaa  Ruoppaus eli ravinteikkaan pohjasedimentin poistaminen  Kasvillisuuden niittäminen  Happikatoa ja sen aiheuttamia kalakuolemia voi estää hapettamalla  Jo vesistöön kertyneitä ravinteita voidaan myös poistaa:  Ravintoketjukunnostus (poisto- eli roskakalastus)  Kalastamalla pienennetään esim. särkikalojen ja kuoreen populaatioita  Eläinplanktonit lisääntyvät  Ne syövät tehokkaasti kasviplaktonia  Pohjasedimentistä vapautuvien ravinteiden määrä pienenee, kun särkikalat eivät enää tongi pohjaa  Ruoppaus eli ravinteikkaan pohjasedimentin poistaminen  Kasvillisuuden niittäminen  Happikatoa ja sen aiheuttamia kalakuolemia voi estää hapettamalla

Tutkimus-osa

o Otimme vesinäytteet Nerkoosta ja Kirkkojärvestä o Tutkimme näytteiden PH:t ja nitraattipitoisuudet o Tulosten perusteella huomasimme molempien järvien olevan niukkaravinteisia o Kumpikaan järvistä ei ole rehevöitynyt o Otimme vesinäytteet Nerkoosta ja Kirkkojärvestä o Tutkimme näytteiden PH:t ja nitraattipitoisuudet o Tulosten perusteella huomasimme molempien järvien olevan niukkaravinteisia o Kumpikaan järvistä ei ole rehevöitynyt

Nerkoo o PH noin 6,2  Niukkaravinteinen o Nitraattipitoisuus noin 0,025 mg/l o Kasviplanktonia on niukasti  Järvi ei ole rehevöitynyt Kirkkojärvi o PH noin 6,6  Niukkaravinteinen, mutta ravinteikkaampi kuin Nerkoo o Nitraattipitoisuus noin 0,020 mg/l o Kasviplanktonia on niukasti  Järvi ei ole rehevöitynyt

Nerkoo Kirkkojärvi video

Lähteet  Lukion Biologia, Ympäristöekologia  Googlen kuvahaku  Lukion Biologia, Ympäristöekologia  Googlen kuvahaku