SATAKUNNAN TALOUS 14 ● marraskuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät

2 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2009 LIIKEVAIHTO Satakunnassa vuodesta 2006 jatkunut ripeän nousun kausi katkesi nopeasti maailmalta kantautuneiden huonojen talousuutisten myötä vuoden 2008 syksyllä. Tällöin taloudessa tapahtui äkillinen ja raju käänne. Pudotus on ollut roimaa suhdannehuipun, vuoden 2008 huhtikuun jälkeen. Monilla aloilla taantuman vaikutukset alkoivat kuitenkin näkyä toden teolla vasta vuoden 2009 alkupuoliskolla. Tällöin metsä-, kemian- ja teknologiateollisuuden liikevaihdon alamäki jyrkkeni tuntuvasti. Kuitenkin etenkin rakentaminen, elintarviketeollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvinneet ainakin kuluvan vuoden kesään asti suhteellisen pienillä liikevaihdon laskuilla. Nämä alat ovat siten toimineet jalostus- sektorilla taantuman vastapainoina. Palvelusektorin menetykset jäivät myös melko vähäisiksi, vaikka taantuman vaikutukset siihenkin selvästi heijastuivat. Kauppaan laskusuhdanne tosin iski muita palvelualoja selvästi kovemmin.

3 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2009 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimmissa suhdannetilastoissa taantuman vaikutus näkyy varsin selvästi. Satakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden 2009 tammi–kesäkuussa 17,2 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lasku oli melko tasaista, joten vuosineljännesten välille ei juuri eroa muodostunut. Laskusuhdanteen myötä liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus väheni kymmenisen prosenttiyksikköä viime vuodesta. Satakunnassa keskimäärin 45 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan vuoden 2009 tammi–kesäkuussa. Yli 15 %:n kasvun kirjasi suunnilleen 31 % maakunnan yrityksistä. Liikevaihdon tuntuvaan laskuun suhteutettuna kasvaneiden yritysten osuudet ovat melko korkeita. Tämä viittaa joidenkin suuryritysten tuntuvaan taantumiseen. Satakuntakaan ei siis ole säästynyt taantumalta, mutta useilla aloilla pudotus jäi maan keskiarvoa loivemmaksi. Erityisen suuri ero Satakunnan hyväksi muodostui rakentamisessa, elektroniikka- ja sähkötuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Satakunnassa ainakin Olkiluodon rakennustyömaa on toiminut talouskurimuksen vastapainona.

4 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2009 LIIKEVAIHTO Valtakunnan tasolla lasku oli lähes kaikilla päätoimialoilla Satakuntaa jyrkempää. Liikevaihto vajosi kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa 17,8 % alemmaksi edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Liikevaihdon lasku oli siten samaa luokkaa kuin Satakunnassa huolimatta usean toimialan syvemmästä sukelluksesta. Satakunnassa heikosti menestyneiden metallien jalostuksen ja metsäteollisuuden suuri painoarvo tasoitti siten eroa maan keskiarvoon, vaikka kyseisilläkin aloilla alkuvuosi sujui loivemman laskun merkeissä kuin maassa keskimäärin. Teknologiateollisuuden liikevaihdon romahdus oli likipitäen yhtä suurta molemmilla alueilla. Kemianteollisuus kärsi valtakunnallisesti laskevasta kysynnästä jonkin verran Satakuntaa pahemmin. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys oli käytännössä yhtäläistä. Palvelusektorilla kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laski Satakuntaa selvästi nopeammin, liike-elämän palveluissa ei eroa juuri syntynyt.

5 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2009 VIENTI Teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo romahti vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa lasku oli alkanut jo vuoden 2007 lopulla. Koko maassa pudotus käynnistyi vuotta myöhemmin, tosin kasvun hiipuminen oli alkanut jo aiemmin. Satakunnan viennin arvosta lohkesi vuoden 2009 tammi–kesäkuussa 30,7 %:n siivu vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lasku oikeni aavistuksen keväällä. Koko maassa lasku oli samaa luokkaa, 31,5 %. Sekä metsä- että teknologiateollisuuden vienti laski merkittävästi molemmilla alueilla. Satakunnassa metsäteollisuuden vienti supistui 28,2 % vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Teknologiateollisuudessa huomattavaa laskua kirjattiin 35 % vastaavana aikana. Tulevaisuuden kehitystä varjostaa vientiteollisuuden ohuiden tilauskantojen lisäksi Suomen ja myös koko Euroopan vientikilpailukykyä nakertava heikko dollari.

6 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2009 PALKKASUMMA Palkkasumman pitkäaikainen kasvu lähes pysähtyi Satakunnassa. Nousua kuitenkin kirjattiin vielä tammi–kesäkuussa ,4 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi–maaliskuun 1,5 %:n nousu taittui lieväksi 0,6 %:n laskuksi huhti–kesäkuun aikana. Laskusuhdanne näkyi voimakkaimmin teollisuudessa, sillä palkkasumma aleni koko teollisuudessa keskimäärin, telakoilla sekä kemian-, metsä- ja teknologiateollisuudessa pois lukien elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus, joka kasvoi yhä hieman. Nousua kirjattiin edelleen myös rakentamisessa, kaikilla palvelualoilla sekä elintarvike- teollisuudessa. Näidenkin alojen kasvu kuitenkin hiipui loppuvuoteen 2008 verrattuna elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Valtakunnan tasolla palkkasumman pitkäaikainen nousu pysähtyi alkuvuodesta. Palkka- summa pysyi tammi–kesäkuussa 2009 samalla tasolla kuin samaan aikaan vuonna 2008.

7 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2009 TYÖLLISYYS Satakunnassa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa 3,7 % pienempi kuin vuotta aiemmin saman aikaan. Rakentamisessa henkilöstömäärä kasvoi edelleen, joskin aiempaa hitaammin (3,7 %). Teollisuudessa työskentelevien määrä supistui tuntuvasti (-10,8 %). Lasku alkoi myös palvelusektorilla, jossa vähennystä kirjattiin 1,1 %. Työttömien määrä on noussut Satakunnassa tämän vuoden tammi-syyskuussa noin 19 %, mikä on selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnassa oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) vajaat , joista lomautettuna oli henkeä. Työttömyysaste oli 10,4 % ( ). Työttömien määrä lisääntyi vuoden takaisesta (syyskuun loppu) noin henkeä eli 27 %. Koko maassa lisäys oli 41 %. Lomautettuja on ollut alkuvuonna neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lokakuun lopussa Satakunnan työttömyysaste kohosi 10,8 %:iin ( ), ja työttömien työnhakijoiden määrä nousi syyskuun lopusta 200 hengellä. Vuodentakaisesta työttömien määrä kasvoi henkeä (29 %). Nousu on yhä ollut valtakunnan keskiarvoa (40 %) selvästi hitaampaa. 15:stä TE-keskusalueesta Satakunnan työttömyys oli viidenneksi alin lokakuussa.

8 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI-KESÄKUUSSA 2009:  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -17,2 % / Koko maa -17,8 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -23,2 % / Koko maa -26 %)  Elintarviketeollisuus (Satakunta -0,2 % / Koko maa -1,0 %)  Metsäteollisuus (Satakunta -25,9 % / Koko maa -29,4 %)  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. (Satakunta -17,8 % / Koko maa -22 %)  Metallien jalostus (Satakunta -47,4 % / Koko maa -56,5 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta -27,9 % / Koko maa -29,2 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -1,4 % / Koko maa -16,2 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -13,6 % / Koko maa -31,1 %)  Rakentaminen (Satakunta -1,5 % / Koko maa -16,5 %)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta -10,5 % / Koko maa -17 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 0,0 % / Koko maa -3,4 %)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -14,2 % / Koko maa -14,8 %)

9 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 :  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -34,2 % / Koko maa - 32,4 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -14,3 % / Koko maa - 14 %, palkkasumman kasvu)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 6,3 % / Koko maa 9,8 %, palkkasumman kasvu)  Liike-elämän palvelut (Satakunta -3,1 % / Koko maa -2,7 %)

10 Talouden lähiajan näkymät – taantuma jatkuu Talouden taantuma osoittautunut rajuksi, käänteen merkkejä kuitenkin ilmassa  IMF ennustaa maailmantalouden supistuvan kuluvana vuonna prosentin verran. Ensi vuodelle ennakoidaan kolmen prosentin kasvua lähinnä Kiinan, Intian ja muiden nousevien Aasian talouksien vetämänä, sillä teollisuusmaissa kasvu jäänee niukaksi. Suomessakin BKT:n aikaisempi ripeä kasvu on taittunut hurjaksi laskuksi.  Maamme BKT:n supistumisesta tänä vuonna on esitetty hyvinkin vaihtelevia näkemyksiä, samoin kuin ensi vuoden mahdollisesta kasvusta. Esimerkiksi Nordea ennustaa kuluvalle vuodelle 4,5 %:n BKT:n laskua, kun taas ETLAn arvio on synkempi -7 %. Samaa luokkaa ovat VM:n 6 %:n ja OECD:n 6,9 %:n laskuennusteet. Ensi vuodelle Nordea odottaa jo 2,5 %:n kasvua, mutta ETLA tyytyy laskelmissaan nollakasvuun. OECD ennakoi lievää 0,4 %:n nousua ensi vuodelle ja vuodelle ,4 %:n kasvua. Yritysten lähiajan näkymät edelleen kehnot – loivenemista teollisuudessa ja rakentamisessa  Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuun luottamusindikaattorit osoittavat, että maan teollisuuden ja erityisesti rakentamisen suhdannekuva on kohentunut syyskuuhun verrattuna, mutta indikaattorit jäävät edelleen roimasti pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Molemmilla aloilla tilauskanta kääntyi hienoiseen kasvuun pysyen kuitenkin edelleen hyvin matalalla tasolla. Vähittäiskaupassa ja palveluissa luottamus heikkeni yhä, ja ero tavanomaiseen muodostui teollisuutta ja rakentamista suuremmaksi. Kaikkien päätoimialojen luottamuksen pohjalukemat on ainakin toistaiseksi koettu vuoden 2009 alkupuoliskolla, mutta elpyminen on ollut hidasta. Etenkin palvelusektorilla luottamuksen uudelleenrakentuminen on ollut häilyvää myynnin laskun jatkuessa ja myyntiodotusten pysyessä varovaisina.  Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pk-yritysbarometrissä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on kohentunut maassa keskimäärin -8:aan, kun se vielä maaliskuussa jäi -25:een. Odotukset ovat parantuneet eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, joissa kevään saldo putosi ennätysmäisen alhaiseksi. Saldoluvun myönteinen kehitys johtuu siitä, että suhdanteiden heikkenemistä odottaa entistä harvempi. Satakunnassa näkymät ovat olleet syksyllä jo vähän maan keskiarvoa paremmat (saldo -7), ja kohennus on ollut selvää maaliskuun -40:n pohjalukemista. Työllisyyden näkymissä merkittävää heikkenemistä  Alueen yritysten henkilöstömääränäkymät eivät ole merkittävästi muuttuneet alkuvuodesta ja ovat edelleen melko synkkiä. Finnveran ja Suomen yrittäjien mukaan Satakunnan pk-yrityksistä 74 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan ja 16 % vähenevän. Elinkeinoelämän keskusliiton barometrissa Lounais-Suomen teollisuus- ja rakentamisalan yrityksistä yli puolet (52 %) uskoo henkilöstömääränsä vähenevän. Palveluyrityksissä ollaan toiveikkaampia ja vastaava luku on vain 19 %. Taantuma ei ole helpottanut ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta satakuntalaisissa pk-yrityksissä siten kuin koko maassa, vaan pulaa koetaan edelleen entiseen tapaan.