SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta helmikuu.

Esitys aiheesta: "SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta helmikuu."— Esityksen transkriptio:

1 SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta helmikuu Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, Satakuntaliitto , etunimi.sukunimi at satakunta.fi

2 Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021
Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat sisällöt ja vaikuttavuustavoitteet Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaa­li käyttöön. Uudistuva teollisuus Energia Biotalous Kiertotalous Sininen kasvu TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA toimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bio- ja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Satakunnan maakuntaohjelma

3 Väestö, v. 2018 ennakko-tiedot

4 Väestö, v tiedot

5 Väestö, kehitys v asti

6 Väestö, kehitys v asti

7 Väestö 25-34-vuotiaiden nettomuutto Satakunnassa 1990-2017,
lähde: Tilastokeskus

8 Väestö

9 Työllisyys

10 Työllisyys

11 Koulutus Tutkinnon suorittaneiden osuus v. 2017, Satakunta ja koko maa

12 T&k-toiminta

13 Työpaikkarakenne

14

15 Työpaikkojen kehitys

16 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus
Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Tilastot ovat ajankohdalta Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 18,8 %), sosiaali- ja terveysalat (17,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10,6 %). Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on 47,2 %. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne. Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden sekä elektr.- ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, 47 % valmistavan teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on 89 % metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on monimuotoista valmistustoimintaa. Elintarviketeollisuuden osuus on 15 %, metsäteollisuuden 12 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. ( ).

17 Vihreällä monipuolisimman teollisuuden
rakenteen (TOL C) seutukunnat, punaisella heikoimmat (v. 2016), Porin seutukunta sijalla 9, Rauman seutukunta sijalla 26 ja Pohjois-Satakunta sijalla 24 (70 seutu- kunnan joukossa.) Maakunnittain Satakunta on sijalla 5 19 maakunnan joukossa. Satakunnan resilienssi on melko vahva!

18 Taloudellinen resilienssi
B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun, punaiset nuolet osoittavat Satakunnan tärkeät erikoistumisalat

19 B-H-analyysi: seutukuntien toimialat, joissa on suurimmat erot maan keskiarvoon (B-H > 1,1), ja jotka ovat samalla merkittäviä työllistäjiä (osuus yli 1 %), B-H (Balassa-Hoover) kertoo alueen työpaikkojen osuuden verrattuna maan keskiarvoon, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta. Analyysillä voidaan löytää myös tärkeät toimialat, joiden osuus ja työpaikkamäärä ovat korkeat, mutta toimipaikkojen määrä alhainen. Se heikentää mahdollisesti alan resilienssiä, esim. jos tärkeä toimija joutuu vaikeuksiin.

20 Aluetalous Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan ns. positiivinen rakennemuutos näkyy jo Satakunnan reaalisen arvonlisäyksen voimakkaana kasvuna, jota kertyi 5,6 %, kun maassa keskimäärin jäätiin 3,0 %:iin. Toimialoittain tarkasteltuna reaalinen arvonlisäys supistui vuoden 2017 aikana edellisvuoteen verrattuna aavistuksen alkutuotannossa (-1,7 %), mutta kohosi ripeästi jalostuksessa (13,3 %) ja palveluissakin vähän (1,3 %). Koko maassa vastaavat luvut ovat alkutuotannossa 0,6 %, jalostuksessa 6,1 % ja palveluissa 1,9 %. Vielä vuoden 2016 aikana Satakunnan BKT supistui -3,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta), ja reaalisesti (edellisen vuoden 2015 hinnoin) -2,6 % vuoteen 2015 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti 3,1 % käyvin hinnoin ja 2,5 % reaalisesti. Satakunnassa kehityksen taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen (lähinnä meriteollisuuden), perusmetallien tuotannon, kemiallisen metsäteollisuuden sekä energiatuotannon arvonlisäyksen voimakas lasku.

21 Aluetalous, työn tuottavuus toimialoittain
Työn tuottavuus (arvonlisäys (€) työtuntia kohden Satakunnassa v. 2016) 0 Toimialat yhteensä 40,3 01 Maatalous ja metsästys 10,7 02_03 Metsätalous ja kalatalous 71,2 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 49,3 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 39,0 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 26,3 16 Puuteollisuus 37,5 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 87,2 19_22 Kemianteollisuus 90,7 23 Rakennusaineteollisuus 42,6 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 56,7 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 39,8 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 48,3 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 38,3 31_33 Huonekalujen valmistus: Muu teollinen valmistus: Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja ase 37,6 35_39 Energiahuolto: Vesi- ja jätehuolto 102,2 41_43 Rakentaminen 27,8 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 29,3 49_53 Kuljetus ja varastointi 32,2 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,8 58_63 Kustannustoiminta: Audiovisuaalinen toiminta: Televiestintä: Tietojenkäsittelypalvelu 53,3 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 55,4 Muu kiinteistötoiminta 91,6 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 2731,1 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 34,4 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 27,5 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 25,4 85 Koulutus 40,9 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 31,5 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys: Muu palvelutoiminta 28,7 97_98 Kotitalouspalvelut 13,6

22 satakunnaN vahvuuksia
Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia: Porin sk maan 9., Pohjois-Satakunta 24. ja Rauman sk 26. monipuolisin teollisuuden henkilöstössä Suomen 70 seutukunnan joukossa (kartassa vihreällä monipuolisimmat ja punaisella yksipuolisimmat teolliset rakenteet, v. 2016) Satakunnan avoimuusindeksi (koko teollisuuden vienti/BKT) maan korkeimpia: 50 % (koko maa 34 %, v. 2016) Satakunnan viennin arvo per capita maakunnista 5. korkein v. 2017; osuus Suomen viennistä 5,2 % (väestöosuus 4 %) Satakunnan osuus maan teollisuuden työpaikoista korkea: 5,6 % (2016), sen bruttoarvosta 5,9 % (2016) ja toimipaikoista 5,9 % (2018) Satakunnan kilpailukyky kohentunut vv selvästi: Kuuden osatekijän mittaristo, joka kuvaa seutukunnan kykyä tuottaa BKT:tä (lisätietoa: Rauman seutukunta sijalta 14 sijalle 9 (70 seutukunnan joukossa) Porin seutukunta sijalta 22 sijalle 14 Pohjois-Satakunta sijalla 50 (v. 2016, kokoluokassaan mainio sijoitus!) Rauman seutukunnan BKT/capita on Suomen 6. korkein v. 2016 Tilastokeskus ja Tulli 2018

23 Satakunnan aluetalous
Satakunnan BKT on v. 2016 Suomen 19 maakunnasta 7. korkein Investointien arvon kehitys Satakunta: 27 % (v. 16 vs ,5 %) Koko maa: 14 % (v. 16 vs. 15 9,7 %) BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. Teollisuuden viennin arvon kasvu Satakunta: 31 % Koko maa: 18 % Teollisuuden vienti/capita 5. korkein maakunnista (2017)! Tilastokeskus 2018 BKT:n kasvu 2016 (reaal.) -7,0 % V ennakkotiedot, arvonlisäyksen reaalinen kasvu: Satakunta +5,6 %, Koko maa +3,0 % Rauman seutukunta -2,6 % Satakunta Porin seutukunta 0,1 % Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa BKT per capitaan muutettu teollisuuden viennin kasvuprosentit. Nyt kyseessä on valmistava teollisuus (TOL C), aiemmin kyseessä oli ns. koko teollisuus sisältäen myös energiantuotannon ja kaivostoiminnan (TOL BCD) päivitetty teollisuuden viennin kasvu v luvulla ja lisätty vienti/capita ja päivitetty BKT ja investoinnit 0,1 % Pohjois-Satakunta Suomi keskimäärin 2,5 %

24 satakunnaN vahvuuksia: BKT
Satakunnan BKT henkeä kohden on 19 maakunnasta 8. korkein ( €) v. 2016, Sijaluku putosi edellisvuodesta kolmella lähinnä metallien jalostuksen sekä meriteollisuuden laskun vuoksi. BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70) Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70)

25

26 Suomen seutukuntien kilpailukyky vuonna 2016: kuuden tekijän mittaristo (seutukuntia 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Satakunta menestyy mainiosti, suluissa sijoitus v. 2010: Rauman seutukunta on sijalla 9 (14), Porin seutukunta on sijalla 14 (22) ja Pohjois-Satakunta sijalla 47 (46), mikä on kokoluokassaan hyvä sijoitus.

27 Aluetalous, investoinnit
V ennakkotiedot, investointien kasvu: Satakunta +17,5 %, teolliset investoinnit +88 % Pohjois-Satakunta +80,6 % Porin seutukunta +9,8 % Rauman seutukunta +15,7 % Koko maa +9,7 %

28 Seutukuntien kilpailukyky 2016 (Satamittari.fi)
Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin Teollisuus ja tuottavuus vahvoja (sijalukuja 70 seutukunnan joukossa)

29 satakunnaN vahvuuksia: vIENTI
Satakunnan avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/BKT maan korkeimpia): 50 %, koko maa 34 % (2016) Satakunnan viennin arvo maakunnista neljänneksi korkein v. 2014; Osuus Suomen viennistä 6,9 % (väestöosuus 4 %), v hieman heikompi johtuen meriteollisuuden vaikeuksista; osuus 6,2 %, sija kuudes. v sija seitsemän, osuus silti 5,2 % (2017). Teollisuuden vienti/capita 5. korkein! (ks. oheinen kartogrammi). V kehitystä heikensi Venatorin tulipalo. Satakunnan satamien osuus Suomen viennistä on 10,6 % ja tuonnista 7,7 % (yht. 9,2 %), kun väestöosuus on 4 % (v. 2016). Esim. viennissä osuus on 2,6-kertainen väestöosuuteen nähden. Tilastokeskus ja Tulli 2018

30 satakunnaN vahvuuksia: vIENTI
Tilastokeskus 2018

31 satakunnaN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA
Liikevaihdon kasvu* 60,2 % Toimialat keskimäärin 3,1 % Teollisuus keskimäärin -6,1 % Automaatio- ja robotiikka-klusteri 30,2 % Elintarviketeollisuus *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTE-aloja eikä matkailua, jotka pääsisivät todennäköisesti listalle. Niiden tiedot ilmestyvät syksyllä 2018. 25,2 % Liike-elämän palvelut 22,2 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Tilastokeskus 2018 Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. 21,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,3 % Rakentaminen 11,1 % Tukku- ja vähittäiskauppa 11,0 % Metallituotteiden valmistus

32 satakunnaN päätoimialojen toipuminen taantumasta
Liikevaihdon kasvu aloilla*, joiden toipuminen ollut nopeinta Toimialat keskimäärin 15,2 % Teollisuus keskimäärin 12,2 % Teknologiateoll. keskim. 17,8 % Teknologiateollisuuden viennin kasvu keskimäärin 57,6 %, (koko maa 13,9 %) 70,5 % Metallien jalostus *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTEa, automaatiota eikä matkailua aineiston puuttumisen vuoksi 28,2 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 27,5 % Liike-elämän palvelut Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Tilastokeskus 2018 27,4 % Elintarviketeollisuus 27,3 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 23,4 % Metallituotteiden valmistus 17,3 % Tukku- ja vähittäiskauppa

33 TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA satakunnassa
Teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2017 7,4 miljardia € ja vientiä 3,8 miljardia € Satakunnan teollisuus maksoi palkkoja maakunnassa v. 2017 836 miljoonaa € Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu Satakunta: 58 % Koko maa keskimäärin: 14 % Teknologiateollisuuden vienti +9,3 % (1-6/2018 vs. 1-6/17) Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v. 2017 hlötyövuotta Liikevaihdon kasvu tammi-kesäkuu 2018 TEOLLISUUDEN kärkialoja tällä hetkellä 13,4 % Automaatio- ja robotiikka- klusteri (Robocoast) Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 €/työtunti Kemianteollisuus 91 €/työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 €/työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 €/työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 €/työtunti Toimialat keskimäärin 40 €/työtunti Teollisuuden (TOL 10-39) arvonlisäys/asukas Rauman seutu 7., Porin seutu 20., ja Pohjois-Satakunta 36. 70 seutukunnasta! Maakunnittain 3. sija (19:stä) v. 2016 Sähkö- ja elektroniikka- teollisuus 12,4 % Metallien jalostus 10,8 %

34 TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA satakunnassa
Teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2017 7,4 miljardia € ja vientiä 3,8 miljardia € Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa teollisuuden tuottamaan arvonlisäykseen henkeä kohden. Satakunta on sijalla 3 (v. 2016)! Satakunnassa on myös toiseksi eniten teollisuuden toimi-paikkoja väkilukuun nähden (7,1 per 1000 as., koko maa 4,9)! Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v. 2017 hlötyövuotta Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu Satakunta: 58 % Koko maa keskimäärin: 14 % Liikevaihdon kasvu tammi-kesäkuu 2018 TEOLLISUUDEN kärkialoja tällä hetkellä Automaatio- ja robotiikka 13,4 % Teknologia- teollisuuden vienti +9,3 %! (1-6/2018 vs. 1-6/2017) Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 €/työtunti Kemianteollisuus 91 €/työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 €/työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 €/työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 €/työtunti Toimialat keskimäärin 40 €/työtunti Sähkö- ja elektroniikkateoll. 12,4 % 10,8 % Metallien jalostus

35 TEKNOLOGIATEOLLISUUs satakunnassa
Teknologiateollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2017 3,2 miljardia € ja vientiä 1,9 miljardia € (osuus 49 % teollisuuden viennistä) Teknologiateollisuus tarjosi Satakunnassa 7525 työpaikkaa v. 2016 (osuus 47 % teollisuudesta ja 9 % kaikista työpaikoista, koko maa vastaavasti 47 % ja 6 %) Teollisuuden arvonlisäys, yht. 1,6 mrd. €, 2016 Teknologiateollisuus 47 % (762 milj. €) osuus koko maasta 4,9 %, kun väestö-osuus 4 % Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Metallien jalostus ja metallituott. valm. Teknologiateollisuus on tuottavaa, arvonlisäys/työtunti Satakunnassa v. 2016: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 57 €/työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 €/työtunti (selvästi alle normaalin tason) Toimialat keskimäärin 40 €/työtunti 421 milj. €; 55 % Koneiden ja laitteiden valmistus 276 milj. €; 36 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 32 milj. €; 4 % Kulkuneuvojen valmistus 32 milj. €; 4 %

36 AUTOMAATIO- JA robotiikka-ala (RoboCoast) satakunnassa
Satakunnassa toimii n. 52 puhtaasti automaatio- ja robotiikka-alaan keskittyvää yritystä Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset tuottivat liikevaihtoa v. 2017 264 milj. € HUOM! Luvut ovat minimiarvioita. Koko yli sadan organisaation klusterin liikevaihto ja työllistävyys ovat korkeampia. Klusteri sisältää myös tekoälyyn keskittyvät yritykset. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset maksoivat palkkoja Satakunnassa v. 2017 56 milj. € Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Automaatio- ja robotiikka-alan ydin-yrityksissä tehtiin Satakunnassa v. 2017 1142 henkilötyövuotta Liikevaihdon kasvu 60,2 % Toimialat keskimäärin 3,1 % Teollisuus keskimäärin -6,1 % Henkilöstön kasvu Robocoast 1-6/18 vs. 1-16/17: Liikevaihto +13,4 % Palkkasumma +8,0 % Henkilöstömäärä +7,7 % Automaatio- ja robotiikka-alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun. 57,2 % Toimialat keskimäärin 0,4 % Teollisuus keskimäärin -9,1 % Palkkasumman kasvu 61,4 % Toimialat keskimäärin 9,6 % Teollisuus keskimäärin 0,0 %

37 AUTOMAATIO- JA robotiikka-ala (RoboCoast) satakunnassa
Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018

38 405 milj. € ja välillisesti 119 milj. €
RUOKA-ala satakunnassa (Maatalous, elintarviketeollisuus ja -kauppa sekä ravitsemispalvelut) Knuuttila ja Vatanen (LUKE 2017): Selvitys ruokaketjun merkityksestä kansantaloudelle ja alueille Ruoka-ala tuotti Satakunnassa v välitöntä arvonlisäystä 405 milj. € ja välillisesti 101 milj. €, osuus yht. 7,5 % alueen BKT:stä Satakunnan ruoka-ala maksoi veroluonteisia maksuja v yht. 119 milj. € Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu Satakunta: 30 % (kaikki alueen yritykset keskim. 3 %) Koko maa keskimäärin: 8 % Ruoka-ala työllisti v välittömästi hlö, välillisesti hlö, Osuus työllisistä yht. 12,9 % (maan keskiarvo 11,7 %) Ruoka-ala toimialoittain Välitön työllisyys, Arvonlisäys, työllistä milj. € Maatalous Elint.teollisuus 4515 72 Satakunnan osuus Suomen ruoka-alan työllisistä on 4,6 % ja arvonlisäyksestä 4,4 % (väestöosuus 4,1 %). (2014) Osuus elintarvike-teollisuuden liike-vaihdosta on 7 %, henkilöstöstä 8,2 % ja toimipaikoista 5,8 %. (2016) Ruoka-alan välittömät veroluonteiset maksut Palkansaajaverot maakuntaan 36 milj. € Palkansaajaverot valtiolle 15 milj. € Yritysverot maakuntaan 8 milj. € Yritysverot valtiolle 14 milj. € Työnantajan SOTU-maksut 46 milj. € Kaikki yhteensä 119 milj. € Elint.tukkukauppa 2573 175 Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Elint.vähitt.kauppa 265 18 1939 63 Ravitsemispalvelut 2319 63

39

40 Matkailuala satakunnassa 2017
Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi matkailijaa (8,1 % enemmän kuin vuonna 2016 (koko maa 5,3 % ), ulkomaisissa kasvua jopa 27,1 % (koko maa 14,1 %)! Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan (v. 2017) Matkailutulo Satakunnassa vuonna 2015 oli 337,9 milj. € Tästä välitöntä matkailutuloa (yritysten liikevaihtoa) 246,9 milj € ja kerroinvaikutusta 90,9 milj. € Vapaa-ajan yöpymiset, 46,7 % 82% 18% kotimaisia ulkomaisia Koko maa: työ 34,9 %, vapaa-aika: 65,1 % © Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus 2018 Matkailu työllisti Satakunnan yrityksissä henkilöä Välittömiä matkailualan työpaikkoja 1737 ja kerroinvaikutuksen kautta syntyneitä 375 © Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 Matkailutoiminnassa on merkittävä potentiaali työllistävään ja osallistavaan talouskasvuun.

41 Satakunta – region with strong manufacturing and export
GDP per capita 2016: Blue sub-regions are in positions 1-35, reds are in The bluer, the higher is the ratio. GDP (2016) is 7th highest among Finland´s 19 regions Share of Turnover of Manu-facturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 53 % (7,2 bn €) Finland on average: 34 % Share of Employees of Manu-facturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 20 % (17400 employees) Finland on average: 13 % Growth of Export of Manufacturing Industry in Satakunta: +31 % Finland on average: +18 % Export of Manufacturing Industry/GDP 2016 Satakunta: 50 % Finland on average: 33 % Growth of Investments : Satakunta +27 % Finland on average +14 % Satakunta´s Share of Total Export of Finland 2016 Satakunta: 6 % (3 bn €), 3rd highest per capita Share of Population: 4 % GDP per capita among Finland´s 70 sub-regions in 2016: The Rauma Region is 6th highest, The Pori Region 30th and The Northern Satakunta Region 31st. Value Added in Manufacturing, Total 1,6 bn € This cartogram shows the size of regions based on the level of export Statistics Finland 2018 Metals, Machinery and Offshore 47 % Forest Industry 17 % Chemicals 14 % Food Industry 10 %, others 11 %, 2016

42 Satakunnan profiili

43 SATAKUNTA Suomen talouden vahva osa
Satakunnan osuus Suomen viennistä on 5,2 % (vrt. väestöosuus 4 %, 2017). Aitoa tuottavuutta: viennin rakenne on erittäin hyödykepainotteinen. V lukua heikentää tosin Venatorin tulipalo. Ulkomaankaupan vahvuutta kuvaava avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/BKT, 2015) on 49 %, n. 1,5-kertainen maan keskiarvoon (34 %) verrattuna. Teollisuuden vienti henkeä kohden on 19 maakunnasta 5. korkein (v. 2017), mutta sijoitusta heikentää Venatorin tulipalo (v sija kolme). Satakunnan osuus Suomen teollisuuden työpaikoista on 5,6 %, eli vajaat 1,5 kertaa väestöosuus (2016). Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia. Satakunnan osuus Suomen perusmetallien, konepajojen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotoksesta on lähes 10 %; elintarvike- ja energiateollisuuden osuus on myös selvästi väestöosuutta suurempi (2015). Teollisuuden osuus BKT:stä on 26 %, mikä on selvästi maan keskiarvoa (17 %) korkeampi. Sen ja vahvan viennin ansiosta Satakunnan BKT henkeä kohden on Suomen 19 maakunnasta 5. korkein (2015). Em. seikkojen ansiosta Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen hyvinvointia Teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa pienessä maassa Teollisuuden työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siten investoimalla Satakuntaan koko maa hyötyy! Tilastokeskus 2017

44 Suomen talouden vahva osa: SATAKUNNAN positiivinen rakennemuutos
Yritykset uskovat Satakuntaan: tulevat investoinnit ovat miljardiluokkaa, ja trendi on yhä nouseva: jo investoinneissa kasvua kun koko maassa vastaavasti nousua Teollisuuden viennin arvon kasvu : Satakunta koko maa Automaatio- ja robotiikka-alan liikevaihto +60 %, henkilöstö +57 % ( ) Metallien jalostuksen liikevaihdon kasvu , – Teollisuuden liikevaihto Porissa ja sen lähikunnissa , Satakunnassa , koko maa vastaavasti ( ) – Aloittaneiden yritysten määrä vuoden 2016 aikana (vs. 2015), koko maa Siten yrityskannan uusiutuminen on kiihtynyt! Satakunnassa avoimet työpaikat ovat kasvaneet v (uudet avoimet 15 %) Koko maa vastaavasti (uudet avoimet 17 %) – Satakunnassa työttömyys hellitti v keskimäärin 19,1 % edellisestä vuodesta (koko maassa 15,7 %). Laskua oli maakunnista kolmanneksi eniten. +8 % +4 % Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. +31 % +18 % +70 % +36 % +12 % +8 % Tilastokeskus 2018 +7 % +1 % +12 % +18 % Satakunnan ELY-keskus 2018

45 Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät
TE-toimistoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli vuonna 2017 ja 2018 selvästi edellistä vuotta enemmän. Työnantajien rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (IV/17-III/18 38 %, v. 2017: 44 %, v. 2016: 32 %, v. 2015: 23 %). Useissa ammateissa osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Syyskuun ammattibarometrin mukaan työvoimapula-ammatteja on etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala ei löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa, sähkö- ja automaatioinsinööreistä on Satakunnassa pulaa Rauman seudulla pulaa on myös työntekijätason osaajista teollisuudessa, kuten hitsaajista ja kaasuleikkaajista.

46 koko Suomen toimipaikoista
Satakunta 2018 Työttömyysaste 9,7 % Keskim. v. 2018 Väkiluku ( ) Työttömiä työnhakijoita keskimäärin (1-12/2018) 9 656 4,0 % joista ulkomaan kansalaisia (2,6 %) koko Suomen väestöstä Palveluissa 4 686 Pitkäaikaistyöttömiä 2 559 Työllisiä (Työssäkäyntitilasto 2017*) 3,8 % koko Suomen työttömistä Työllisyysaste 71,3 % (Työvoimatutkimus 2018) Yritysten toimipaikkojen määrä (vuonna 2016) 16 549 4,3 % Koko Suomi 71,7 % koko Suomen toimipaikoista Lähteet: TEM Työnvälitystilasto; Tilastokeskus väestörakenne, työssäkäynti, työvoimatutkimus, alueellinen yritystoimintatilasto

47

48 Insinöörien työllisyys on parantunut vuoden takaisesta merkittävästi
Insinöörien työllisyys on parantunut vuoden takaisesta merkittävästi. Joulukuussa oli työttömänä 48 diplomi-insinööriä ja 92 AMK-insinööriä. Muun kuin em. insinööritutkinnon suorittaneista 54 % on yli 55-vuotiaita.

49

50

51

52

53

54 satakunnaN SEUTUKUNTIEN VAHVUUKSIA
Tilastokeskus 2017 Porin seutukunta Rauman seutukunta • vahva resilienssi (teollisuuden monipuolisuus Suomen 8. paras 70 seutukunnasta) • metallien jalostus sekä kone- ja laitevalmistus vahvoja vientialoja • teollisten investointien kasvu ripeää • korkeakoulusektorin hakijamäärä kasvussa • metallien jalostus vahvassa vedossa • AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA kovaSSA NOSTEESSA • BKT per capita Suomen 6. korkein, kilpailukyky maan kärkeä • paljon teollisia investointeja • runsaasti monipuolista ja tuottavaa Vientiteollisuutta etenkin metsä-, konepaja- ja meriteollisuudessa • vahva elintarvikeketju • hyvin merkittävä energian tuottaja • liike-elämän palveluiden arvonlisäys kasvussa Seutukuntien resilienssi, Sijaluvut (vihreä parempi, punainen heikompi) Pohjois-Satakunta Seutukuntien BKT/capita Sijaluvut (sininen parempi, punainen heikompi) • alueen kilpailukyky kokoon nähden mainio • Korkea BKT per capita suhteessa alueen kokoon • teknologiateollisuuden arvonlisäys nousussa • monipuolinen teollinen rakenne • Investoinnit selvässä kasvussa • suuria julkisia laitoksia (puolustusvoimat ja kuntoutuskeskus)

55 Satakunnan suhdannekehitys
LIIKEVAIHTO

56 Satakunnan talouskehitys
PALKKASUMMA

57 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden nousukiito jatkui vuoden 2018 tammi–kesäkuussa. Teollisuus elää suhdannehuippua, ja lähes kaikki sen alatoimialat menestyivät erittäin hyvin. Sen tärkein haara, teknologiateollisuus kasvatti selvästi sekä liikevaihtoaan että vientiään. Metsäteollisuuden nousu ylsi lähes samaan luokkaan, mutta elintarviketeollisuuden kehitys sakkasi alkuvuonna poikkeuksellisen pahasti. Maakunnan kemianteollisuutta on heikentänyt ja tulee jatkossakin kurjistamaan Venatorin tulipalo ja sen myötä koko tehtaan alasajo vuoteen 2021 mennessä. Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi alkuvuonna. Kemianteollisuuden tilanne on vakava huolenaihe, sillä sen tuottavuus (arvonlisäys työtuntia kohden) on Satakunnassa 86 €, eli siten yli kaksinkertainen toimialojen keskiarvoon, 41 €, verrattuna. Maakunnan kovin kasvaja oli alkuvuonna jälleen automaatio- ja robotiikkaklusteri. Meriteollisuuden kasvu käynnistyi talven pienen tauon jälkeen vilkkaana keväällä ja alalta on kantautunut hyviä uutisia, sillä maakunnan telakoiden tilanne on selvästi kohenemassa.

58 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
Elintarviketeollisuuden liikevaihto sakkasi. Taustalla vaikuttanee merkittävän toimijan tuotannon ylösajon viivästyminen. Metsäteollisuuden liikevaihto kasvoi hyvin nopeasti. Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi alkuvuonna, sillä todennäköisesti tuotannon pienimuotoinen käynnistäminen nosti keväällä selvästi liikevaihdon kasvua.

59 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
Teknologiateollisuuden (TOL 24–30, ei sis. tietotekniikka-alaa) huippusuhdanne on käsillä. Satakunnassa kasvu oli alkuvuonna poikkeuksellisen nopeaa. Kaikkien alatoimialojen liikevaihto kasvoi ja myös teknologiateollisuuden yhteenlasketun viennin arvo ylsi huippulukemiin. Satakunnassa parhaiten menestyi elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus automaation ja robotiikan sekä metallien jalostus värimetallien hintojen nousun siivittäminä. Metallituotteiden valmistuksen alkuvuosi sujui sekin mainiosti. Sen sijaan tärkeän koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys yski aivan alkuvuodesta, mutta ala pääsi keväällä jälleen kunnon kasvuun kiinni. Palkkasumma kohosi kuitenkin koko alkuvuoden ajan, joten tilauskantaa lienee riittänyt. Satakunnassa telakat ovat jälleen pääsemässä jaloilleen, sillä tilauskannat ovat vahvistumassa selvästi.

60 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018

61 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
Satakunnan automaatio- ja robotiikkaklusteriin eli Robocoastiin luetaan kaiken kaikkiaan yli sata yritystä ja organisaatiota, joista tarkempaan tarkasteluun on valittu 52 yritystä, joiden toiminta liittyy alaan mahd. paljon. Liikevaihdon kasvu on ollut 2010-luvulla huomattavasti toimialojen sekä etenkin teollisuuden kehitystä myönteisempää. Vuoden 2018 tammi–kesäkuu sujui erinomaisissa merkeissä ja sekä liikevaihto, palkkasumma että henkilöstömäärä kasvoivat kohisten. Liikevaihdon kasvu oli toimialojen nopeinta.

62 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
Satakunnan meriteollisuuden klusteriin kuuluu vajaat 50 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Satakunnan meriteollisuuden alkuvuodesta muodostui vaihteleva. Myönteinen uutinen on Mäntyluodon telakan omistajan vaihdos Pori Offfshore Constructioniksi (POC), sillä telakka on pitkään viettänyt hiljaiseloa. Myös RMC on saanut edelleen hyviä uutisia, mm. Tallinkin matkustajalaivan rakentamisesta. Aivan vuoden alussa meriteollisuuden liikevaihto supistui selvästi vientiyritysten liikevaihdon laskun myötä, mutta keväällä kasvua kertyi jo roimasti ja vientikin on jo todennäköisesti vetänyt. Sen sijaan palkkasumma kohosi tasaisen nopeasti, mikä viittaa tuotanto- ja henkilöstömäärien nousuun. Yli 60 % yritysryppäästä kykeni kohottamaan liikevaihtoaan ja reippaaseen, yli 15 %:n kasvuun nappasi kiinni keskimäärin suunnilleen puolet yrityksistä. Ylivoimaisesti merkittävin vaikutus kasvuun on ollut yli 20 työntekijän yrityksillä, joita toimii Satakunnassa 25 kappaletta.

63 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
M20-teollisuuspuiston lasku jatkui, joskin POC:n telakan käynnistyminen antanee alueelle lisäpuhtia. Toisaalta liikevaihdon pitkäaikainen pudotus miltei pysähtyi. Pori–Huittinen-teollisuus-vyöhykkeen kasvu oli alkuvuonna hyvin ripeää Venatorista huolimatta. Metallien jalostuksen mainio vire ja vahva asema vaikuttaa taustalla.

64 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
Satakunnan rakennusalan kirkkain nousu alkaa olla vähitellen ohi, sillä sen liikevaihto kääntyi vuoden 2018 toisella neljänneksellä laskuun. Henkilöstömäärä kasvoi silti yhä hieman. Satakunnan palvelusektorin veto pysyi edelleen maakunnassa hyvin vahvana, sillä liike-elämän palveluiden kasvu yltyi positiivisen rakennemuutoksen ansiosta ja tärkeän toimialan, kaupan, nousu pääsi jälleen käyntiin. Majoitus- ja ravitsemis-toiminnan sekä luovien alojen kehitys oli myös suotuisaa.

65 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018

66 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
LIIKEVAIHTO Venatorin tilanteesta huolimatta sekä teollisuuden että kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihdon nousu ylitti Satakunnassa hienoisesti maan keskitason. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2018 tammi–kesäkuussa 5,8 % vuoden 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi–maaliskuussa liikevaihto kohosi 4,4 %, mutta huhti–kesäkuussa jo 7,2 % metsä- ja teknologiateollisuuden nousun nopeutumisen myötä. Maakunnan yrityksistä 54 % pääsi alkuvuonna liikevaihdon kasvuun kiinni ja 35 % saavutti sitä vähintään 15 %:n verran. Kiivain kasvu kirjattiin suurissa, yli 20 työntekijän yrityksissä. Sen sijaan aivan pienimpien, alle viiden hengen yritysten liikevaihto laski talvella kääntyen kuitenkin keväällä jälleen hienoiseen nousuun. Satakunnan teollisuusyritysten yhteenlaskettu vienti kasvoi jopa liikevaihtoa reippaammin, mutta jäi kemianteollisuuden ja osin meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi alle valtakunnallisen kehityksen. Koko maassa keskimäärin talous porskutti myös ja yritysten liikevaihto kasvoi tasaisesti tammi–kesäkuun aikana 5,6 % vuodentakaista vastaavaa aikaa korkeammaksi. Teollisuuden viennin arvo kohosi vastaavasti yhdeksän prosenttia. Teollisuus oli kautta linjan kemianteollisuutta lukuun ottamatta vahvassa vedossa. Rakennustoiminta jatkui vauhdikkaana, joskin alan kovin nousu alkaa ilmeisesti olla vähitellen takanapäin. Palvelualojen kehitys oli yleisesti hyvin myönteistä.

67 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
VIENTI Teollisuus elää parhaillaan huippusuhdannetta, sillä viennin kasvu oli vuoden 2018 tammi–kesäkuussa poikkeuksellisen nopeaa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Sekä metsä- että teknologiateollisuuden vienti kohosi vauhdilla (vastaavasti 8,3 % ja 9,3 %). Ainoastaan kemianteollisuuden nykytila jättää parantamisen varaa, sillä Satakunnassa alan kehitystä synkentää Venatorin tilanne. Teollisuuden viennin nopea nousu on Satakunnassa hieno saavutus, sillä Venatorin suuresta painoarvosta huolimatta kasvu ylsi lähes koko maan luokkaan. Se on osoitus alueen vahvasta resilienssistä, sillä maakunnan teollinen rakenne on viidenneksi monipuolisin 19 maakunnan joukossa. Satakunnan teollisuuden viennin 3,8 mrd €:n arvosta 49 % syntyy teknologiateollisuudesta ja 40 % metsäteollisuudesta (v. 2017). Muille aloille jää yhteensä kymmenisen prosenttia. Teknologiateollisuus menestyi alkuvuonna Satakunnassa maan keskiarvoa paremmin, mutta metsäteollisuudessa jäätiin hieman alle ja Venatorin vuoksi myös koko teollisuuden viennin arvo jäi vähän heikommaksi (Satakunta 7 % ja koko maa 9 %).

68 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
PALKKASUMMA Satakunnan talouden palkkasumma (ml. julkinen sektori) kasvoi selvästi aiempaa ripeämmin. Maakunnan organisaatioiden maksama palkkojen summa kasvoi vuoden 2018 tammi–kesäkuussa tasaisesti 4,1 % vuoden 2017 vastaavaa aikaa korkeammaksi. Koko maassa keskimäärin nousua kirjattiin vastaavasti 4,4 %. Palkkasumma kohosi maakunnan teollisuudessa yleisesti elintarviketeollisuutta ja kulkuneuvojen valmistusta lukuun ottamatta. Rakentamisessa ja palveluissa palkkasumma kasvoi kohtalaisesti merkkinä henkilöstön lisäyksestä. Liike-elämän palveluissa nousu oli poikkeuksellisen rivakkaa. Valtakunnallisesti kehitys oli hyvin samansuuntaista kuin Satakunnassa.

69 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
TYÖLLISYYS Satakunnan päätoimialoilla henkilöstön kasvu jatkui aiempaa nopeampana vuoden 2018 tammi–kesäkuussa. Teollisuudessa se nousi 3,1 %, rakentamisessa 2,5 % ja palveluissa 4,4 %. Automaatio- ja robotiikka-alalla työpaikkojen määrä kohosi 7,7 %. Kaiken kaikkiaan maakunnassa henkilöstömäärä kasvoi 3,2 % viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla v vastaavaan aikaan verrattuna. Luku sisältää myös julkisen sektorin. Satakunnan työ­ ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on henkeä (­16,7 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä edelleen selvästi väheni, niin lomautettuja oli hieman vuoden takaista enemmän. Työttömien määrän nousu noin 90 hengellä syyskuusta selittyy myös lomautusten kasvulla lokakuun aikana. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli lokakuussa 8,8 %. Työ-­ ja elinkeinotoimistossa oli lokakuussa noin 3 100 avointa työpaikkaa Satakunnassa. Näistä vajaat oli lokakuun aikana avautuneita uusia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja avautui vuoden takaista enemmän.

70 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2018
TYÖLLISYYS TE-toimistoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli vuonna 2017 ja 1-10/2018 selvästi edellistä vuotta enemmän. Työnantajien rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (III/17-II/18 42 %, v. 2017: 44 %, v. 2016: 32 %, v. 2015: 23 %). Useissa ammateissa osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Syyskuun ammattibarometrin mukaan työvoimapula-ammatteja on etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala ei löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa, sähkö- ja automaatioinsinööreistä on Satakunnassa pulaa. Rauman seudulla pulaa on myös työntekijätason osaajista teollisuudessa, kuten hitsaajista ja kaasuleikkaajista.

71 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa
KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI−KESÄKUUSSA 2018 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI): Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 5,8 % / Koko maa 5,6 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 6,8 % / Koko maa 6,1 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta -2,2 % / Koko maa 1,8 %) Metsäteollisuus (Satakunta 7,4 % / Koko maa 6,1 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -0,9 % / Koko maa 0,0 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 8,3 % / Koko maa 6,0 %) Metallien jalostus (Satakunta 10,8 % / Koko maa 6,1 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta 6,9 % / Koko maa 6,5 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 4,1 % / Koko maa 8,4 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 12,4 % / Koko maa 3,2 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -14,4 % / Koko maa -0,2 %, palkkasumman muutos)

72 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa
KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI−KESÄKUUSSA 2018: Rakentaminen (Satakunta -0,2 % / Koko maa 4,9 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 3,3 % / Koko maa 4,6 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 3,7 % / Koko maa 4,8 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta 11,4 % / Koko maa 5,0 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 2,7 % / Koko maa 1,2 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 4,4 % / Koko maa 4,7 %, palkkasumman kasvu)

73 SUMMA SUMMARUM, SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS TAMMI-KESÄKUU 2018:

74 Talouden näkymät tasaantumassa
Maailmantalouden kasvu vakiintumassa Maailmantalouden kasvu on vakiintumassa ja teollisuusmaissa nopeimman nousun vaihe alkaa olla vähitellen ohi. Tämä merkitsee Suomen ja Satakunnan kaltaisille avoimille talouksille tasaantuvia vientinäkymiä. Toisaalta mitään romahdustakaan tuskin on näköpiirissä. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi lokakuisessa katsauksessaan maailman kokonaistuotannon arvon kasvavan tänä vuonna 3,7 %. Viime vuonna talous kasvoi tuon verran ja myös ensi vuodelle ennustetaan samaa lukemaa. Vuodelle 2023 laitos odottaa 3,6 %:n nousua, joten näkymät ovat tällä perusteella varsin vakaat. Teollisuusmaissa talous kohentuu vuonna ,4 %:n verran, mutta ensi vuonna kasvu hiipuu 2,1 %:iin. Viime vuonna BKT kohosi 2,3 %. Yhdysvaltoihin osuu ripein kasvu, joka yltää tänä vuonna 2,9 %:iin tasaantuen ensi vuonna 2,5 %:iin. Euroalueen nousu jää vaisummaksi, sillä sekä tänä että ensi vuonna sen kansantalous kohentuu parin prosentin verran, mikä alittaa vuoden ,4 %:n kasvun. Jälleen kerran kovin kasvu kohdentuu kehittyviin talouksiin, joiden kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2018–19 yhteensä 4,7 % vuodessa. Pitkän ajan näkymät lupaavat nousun jatkuvan, sillä vuodelle 2023 ennakoidaan käytännössä samaa kasvuvauhtia. Suomen talous elpyy tänä vuonna IMF:n mukaan 2,6 %. Ensi vuonna nousu hidastuu 1,9 %:iin ja vuodelle 2023 odotetaan enää 1,2 %:n kasvua. Päätoimialojen luottamus huomattavasti keskimääräistä vankempaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuiset luottamusindikaattorit luovat varsin myönteisen kuvan maamme talouskehityksestä, vaikka pientä hiipumista syyskuuhun verrattuna onkin havaittavissa. Kaikkien päätoimialojen – teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden – suhdannekuva on tavallista vahvempi. Ainoastaan rakentamisen ja palveluiden näkymät heikkenivät selvästi edelliskuusta, mutta odotukset ylittivät silti pitkän ajan keskiarvon.

75 Talouden näkymät tasaantumassa
Pk-yritysten odotukset vaimentuneet Satakunnassa − valtakunnallisesti vähäisempi muutos Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn 2018 pk-yritysbarometri enteilee vaimentuvia näkymiä koko maan tasolla. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat kevään 2018 barometriin verrattuna selvät. Suhdannenäkymien saldoluku laski kahdeksalla yksiköllä 27:een, sillä pk-yrityksistä 37 % odottaa suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Pk-yritysten suhdanneodotusten huippu on ohitettu, vaikka näkymät säilyivät melko suotuisina. Muutokseen vaikuttaa mahdollisesti yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän odotetun vähenemisen. Lisäksi viennin voimakkain kasvu näyttäisi olevan vähitellen ohi. Suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös muilla päätoimialoilla odotukset heikkenivät. Korkein saldoluku on teollisuudessa. Satakunnan pk-yritysten näkymät ovat heikentyneet valtakunnallista tasoa voimakkaammin, koska saldoluku putosi +22:een kevään +37:stä. Suhdanteiden paranemista arvioi nyt alueella selvästi harvempi, 33 %, ja ennallaan pysymistä useampi (57 %) kuin keväällä. Heikennystä odottaa 11 % vastaajista. Kasvu ennakoidaan silti mm. liikevaihtoon, tilausten määriin, kannattavuuteen, vakavaraisuuteen, investointeihin ja lopputuotteen hintoihin. Sen sijaan viennin ja tuonnin arvo tippunee. Teknologiateollisuuden tilauskannoissa kasvua, mutta näkymät ovat vaimenemassa vähitellen Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritysten saamien uusien tilausten arvo Suomessa keskimäärin pysyi ennallaan heinä–syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta kasvoi 22 % vuoden 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Ilman merkittävää uutta laivatilausta tilausten arvo olisi taittunut laskuun. Tilauskannan arvo kohosi syyskuun loppuun mennessä kuusi prosenttia korkeammaksi kesäkuun loppuun verrattuna ja viidenneksen vuoden 2017 syyskuun loppua suuremmaksi. Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen nousu on pysähtynyt syksyn kuluessa. Muutos ennakoi kuluvalle syksylle viimeaikaista heikompaa tilauskehitystä, joten maailmantalouden haasteet alkavat näkyä markkinatilanteessa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kohoavan talvella hieman. Liikevaihdon kasvusta huomattava osa johtuu tuottajahintojen noususta. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi–syyskuussa vajaat viisi prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskitasoon.

76 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut
Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (tilasto)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.