SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2015 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto 044 711.

Esitys aiheesta: "SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2015 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto 044 711."— Esityksen transkriptio:

1 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2015 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi 044 711 4350

2 2 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden vuoden 2015 ensimmäistä puoliskoa leimaa teollisuuden merkittävä alakohtainen vaihtelu. Kehitystä varjosti etenkin meriteollisuuden vaikeudet. Teollisuuden liikevaihto kasvoi silti vielä vähän. Elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus pystyivät lievään nousuun, mutta kemianteollisuuden laskukierteelle ei näy loppua. Teknologia- teollisuuden liikevaihdon kasvukin tasaantui selvästi ja ilman metallien jalostuksen kasvua ala olisi painunut pakkaselle. Rakentamisen suhdannekuva pysyi edelleen selvästi tavanomaista vaisumpana. Palvelualojen alkuvuosi näyttäytyi sekin keskimääräistä har- maampana. Tosin liike-elämän palveluiden uusi nousu näyttäisi käynnistyneen vahvana. Talouden palkkasumma aleni henkilöstön supistuttua lähes jokaisella päätoimialalla.

3 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 Elintarviketeollisuuden liikevaihdon nousu tasaantui selvästi ja liikevaihto putosi keväällä. Metsäteollisuuden liikevaihto alkoi kasvaa. Kemianteollisuuden kurimus sen sijaan jatkui. 3

4 4 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu tasaantui selvästi ja ilman metallien jalostuksen kasvua tukevaa värimetallien hintojen nousua ala olisi painunut pakkaselle. Metallien jalostuksessa tuotanto ei kuitenkaan juuri muuttunut liikevaihdosta myötätuulesta huolimatta. Korkean tuottavuuden koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto romahti heikon kevään vuoksi lähinnä meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Myös maakunnan telakoiden toiminta hiipui alkuvuonna huomattavasti. Metallituotteiden valmistuksenkin liikevaihto alkoi jälleen laskea. Sen sijaan elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus näyttäisi päässeen kestävälle kasvupolulle, mutta ala ei pienen kokonsa vuoksi juuri kykene vaikuttamaan teknologiateollisuuden suuntaviivoihin.

5 5 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 Satakunnan meriklusteriin kuuluu 50 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi suotuisan talven jälkeen keväällä voimakkaaseen laskuun. Todennäköisesti pudotus johtuu alueen telakoiden toiminnan rajusta supistumisesta, mutta myös osaltaan alhainen öljyn hinta lienee vähentänyt alaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntää.

6 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 Satakuntaan mahtuu silti yhä suuri joukko kasvuun kyenneitä metallialan yrityksiä, eikä niiden määrä juuri kutistunut aiemmasta. Tämä viittaa yritysten ja toimialojen välisen ennestäänkin suuren hajonnan kasvuun. Liikevaihto kohosi alkuvuonna 46 %:ssa yrityksistä ja noin kolmannes saavutti nopean, yli 15 %:n liikevaihdon kasvun. Tammi–kesäkuussa 2015 yli 20 hengen metalliyritysten kasvu jatkui keskimäärin neljän prosentin tahtia metallien jalostajien ansiosta, mutta pienemmissä kokoluokissa liikevaihto supistui jonkin verran. Palkkasumma notkahti pahasti, sillä telakoilta vähennettiin roimasti väkeä. Muillakin aloilla kirjattiin lievää laskua pl. metallien jalostus. Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden liikevaihto pysyi yhä ennallaan vuoden 2015 alkupuoliskolla, mutta alakohtainen vaihtelu muodostui suureksi. Metallien jalostus ponnisti kovaa metallien hintojen nousun ansiosta ja tärkeä talouskasvun lähde, koneiden ja laitteiden valmistus, pääsi kiivaaseen kasvuun kiinni muutamien suurtilausten ansiosta. Sen sijaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäelle ei näy edelleenkään loppua. Lisäksi metallituotteiden valmistuksen liikevaihto supistui, joskin huomattavasti elektroniikkapuolta loivemmin. 6

7 7 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 Rakentamisen suhdannekuva pysyi alkuvuonna edelleen tavanomaista vaisumpana. Liikevaihto ja henkilöstö putosivat yhä. Ainoastaan korjausraken- taminen näyttäisi kannattelevan alaa. Palvelualojen alkuvuosi näyttäytyi sekin keskimääräistä harmaampana. Tosin liike- elämän palveluiden uusi nousu näyttäisi käynnistyneen vahvana. Majoitus- ja ravitsemistoimintakin onnistui luomaan jälleen pientä kasvua. Sen sijaan kaupan liikevaihto aleni jälleen.

8 8 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2015 tammi–kesäkuussa 0,4 % korkeammaksi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014. Liikevaihdon nousu onnistui 48 %:lta maakunnan yrityksistä ja yli 15 %:n kasvun saavutti 32 % yrityskannasta. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto kasvoi alkuvuonna vajaan prosentin pääosin suurten teollisuuslaitosten loivan nousun ansiosta. Sen sijaan alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto putosi runsaan prosentin ja 5–20 henkilön yrityksissä se pysytteli ennallaan. Liikevaihto pysyi alueella siten yhä kasvusuunnassa pääosin metallien jalostuksen huiman nousun ansiosta. Silti alan tuotantomäärä ei juuri liene muuttunut, joten maakunnan kokonaistuotanto on todennäköisesti alkuvuoden aikana supistunut, mihin viittaa osaltaan palkkasumman sekä työntekijämäärien aleneminen. Valtakunnallisesti teollisuus menestyi alkuvuonna vielä Satakuntaakin heikommin, mikä painoi kaikkien toimialojen yritysten yhteenlasketun liikevaihdon 1,1 % alemmaksi vuotta aiemmasta. Kompastuskivenä on yhä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus, jonka uutta suuntaa ei näytä löytyvän. Sen sijaan tärkeä koneiden ja laitteiden valmistus näyttäisi saaneen tuulta siipiensä alle. Metallien jalostuksessakin syntyi kiivasta kasvua, mikä sekin tosin perustuu hintojen, eikä tuotantomäärien nousulle. Elintarviketeollisuus tarpoi suossa toisin kuin Satakunnassa, kenties yleisen ostovoiman heikkenemisen ja Venäjän tilanteen vanavedessä. Metsä- ja kemianteollisuudessa syntyi taasen hienoista kasvua. Rakentamisen liikevaihto oli vahvassa nousussa. Palveluissakin syntyi yleisesti kasvua, mutta kaupan kehitys sakkasi edelleen pahasti.

9 9 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 VIENTI Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo alkoi supistua (-0,6 %), sillä metallialojen vienti taittui laskuun (-1,3 %) pääosin konepajojen ja telakoiden hankaluuksien myötä. Sen sijaan metsäteollisuuden viennin arvo alkoi kohota mm. sellun käytyä hyvin kaupaksi (+0,8 %). Satakunnan teollisuuden viennin 4,1 miljardin arvosta (v. 2013) teknologiateollisuus muodostaa 52 % (2,1 mrd. €) ja metsäteollisuus 32 % (1,3 mrd. €). Huolestuttavasti maamme teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo tippui alkuvuonna selvästi (-4,5 %), sillä päätoimialoista mahdollisesti ainoastaan metsäteollisuus kykeni luomaan kasvua (+2,1 %). Teknologiateollisuuden viennin arvo putosi yhä (-1,4 %).

10 10 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 PALKKASUMMA Satakunnan yritysten maksama palkkasumma jäi vuoden 2015 tammi–kesäkuussa 1,1 % vuotta aiempaa matalammaksi. Se on suoraa seurausta henkilöstön leikkauksista. Palkkasumma supistui tuntuvasti maakunnan teollisuudessa etenkin telakoiden romahduksen vuoksi. Myös muilla metallin haaroilla metallien jalostusta lukuun ottamatta palkkasumma pieneni hieman. Elintarvike- ja metsäteollisuudessa palkkasumma kohosi jonkin verran merkkinä kohtuullisesta työllisyyskehityksestä. Kemianteollisuudessa ja rakentamisessa palkkapotti pieneni yhä. Palveluissa palkkasumma sen sijaan kohosi yleisesti hieman. Valtakunnallisesti talouden palkkasumma kasvoi prosentin verran alkuvuonna edellisvuodesta, sillä teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa kirjattiin pientä nousua huolimatta liikevaihdon yleisestä lamaannuksesta. Henkilöstömäärät lienevät silti supistuneet.

11 11 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2015 TYÖLLISYYS Satakunnan yrityksissä työskenteli vuoden 2015 tammi–kesäkuussa 2,4 % vähemmän henkilöstöä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Teollisuudessa väkeä vähennettiin eniten, 5,6 %. Rakentamisessa laskua kirjattiin 1,8 % ja palveluissakin 0,8 %. Teollisuudessa lasku syveni, mutta rakennus- ja palvelualoilla kurimus hellitti jo hieman. Työttömyyden kasvu on jatkunut edelleen Satakunnassa. Tänä vuonna työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa noin 1 300 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Myös lomautettujen määrä on lisääntynyt. Yt-neuvotteluja on käyty enemmän, mutta irtisanomisia on ollut suunnilleen yhtä paljon kuin vuosi sitten. Alueen suurimmat yt- neuvottelut ja irtisanomiset ovat tänä vuonna koskeneet kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistusta sekä koneiden ja laitteiden valmistusta. Työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuonna kaikilla aloilla. Suurinta kasvu on ollut johto- tehtävissä sekä palvelu- ja myyntityössä. Työttömyysaste oli syyskuun lopussa 13,2 %.

12 12 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI−KESÄKUUSSA 2015 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI):  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 0,4 % / Koko maa -1,1 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 0,5 % / Koko maa -3,9 %)  Elintarviketeollisuus (Satakunta 0,7 % / Koko maa -4,4 %)  Metsäteollisuus (Satakunta 1,2 % / Koko maa 0,5 %)  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -4,3 % / Koko maa 1,1 %)  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 3,4 % / Koko maa 0,1 %)  Metallien jalostus (Satakunta 22,3 % / Koko maa 7,4 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta -0,7 % / Koko maa -0,6 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -6,7 % / Koko maa 6,8 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 2,5 % / Koko maa -8,3 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -56,7 % / Koko maa -12,5 %, palkkasumman muutos)

13 13 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI−KESÄKUUSSA 2015 :  Rakentaminen (Satakunta -1,8 % / Koko maa 6,3 %)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta -1,2 % / Koko maa -3,0 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 0,5 % / Koko maa 1,7 %)  Liike-elämän palvelut (Satakunta 8,1 % / Koko maa 5,5 %)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 3,1 % / Koko maa 0,8 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 2,0 % / Koko maa 3,0 %, palkkasumman kasvu)

14 14 Talouden näkymät yhä vaimeat Maailmantaloudessa ei nopeaa kasvuloikkaa tiedossa  Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maailmantalous elää vaihtelevia aikoja. Alueelliset erot ovat yhä suuria. Teollisuusmaiden talouskasvu on vahvistumassa, mutta kehittyvien talouksien näkymät ovat aiempaa maltillisempia. Tämä johtuu mm. raaka-aineiden hintojen laskusta sekä poliittisesta kehityksestä. Yhdysvaltojen ja Britannian kasvu on länsimaiden parasta luokkaa tällä hetkellä.  IMF:n mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,1 %, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ennustetta on rukattu vähän alaspäin kevään arvioon verrattuna. Ensi vuonna kasvu kuitenkin nopeutunee 3,6 %:iin. Teollisuusmaiden nousu yltää pariin prosenttiin kuluvana vuonna ja ensi vuonnakin lähes samaan, 2,2 %:iin. Euroalueen kasvu jää 1,5 %:n luokkaan tänä ja ensi vuonna. Maailmantalouden nousu tukeutuukin edelleen vahvasti etenkin Aasian kehittyviin talouksiin, joiden kasvu tosin putoaa tänä vuonna neljään prosenttiin edellisvuoden 4,6 %:sta. Vuodelle 2016 povataan kuitenkin hienoista nopeutumista 4,5 %:iin.  Suomen vuoden 2015 kokonaistuotanto kääntyy IMF:n mukaan varovaiseen 0,4 %:n nousuun, kun viime vuonna laskua kirjattiin vielä saman verran. Orastava kasvu ei silti saane juuri uutta puhtia, sillä ensi vuoden ennuste jää vain 0,9 %:iin. Päätoimialojen luottamus yhä yleisesti keskimääräistä kehnompi, etenkin kauppa pohjalukemissa  Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun lopun luottamusindikaattorit osoittavat, että maamme yritysten luottamus talouteen on yhä heikko. Suhdannetilanne kuitenkin koheni lokakuussa edelliskuuhun verrattuna.  Teollisuudessa luottamus koheni vähän, koska valmiiden tuotteiden varastot supistuivat. Tuotanto- odotukset ja tilauskanta ovat kuitenkin edelleen vaatimattomat.  Rakentamisen luottamus toipui lokakuun aikana yli tavanomaisen tason, jota ei ole ylitetty yli kolmeen vuoteen.  Palvelualojen näkymät ovat pienestä noususta huolimatta alle tavanomaisen. Vähittäiskaupan luottamus mataa yhä lähellä pohjalukemia ja alan suhdanteet ovat pysyneet edelleen alle pitkäaikaisen keskiarvon.

15 15 Talouden näkymät yhä vaimeat Pk-yritysten odotukset parantuneet selvästi sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti  Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pk-yritysbarometrin mukaan maamme pk-yritysten näkemykset lähiajan suhdannekehityksestä ovat aiempaa myönteisempiä, sillä muutokset näkymissä ovat kevään 2015 barometriin verrattuna selvät. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan meneillään, joten uuden nousun odotetaan lähtevän vähitellen käyntiin. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku kipusi arvoon yhdeksän pohjautuen odotuksiin viennin vedon vahvistumisesta. Nousua kevääseen 2015 verrattuna on peräti 16 yksikköä. Pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevat seuraavan vuoden aikana ja enää vajaa viidennes arvioi niiden huonontuvan.  Satakunnassa lähiajat nähdään hieman synkempinä, joskin huomattavaa parannusta on tapahtunut kuluneen puolen vuoden sisällä. Saldoluku onkin kohonnut maan keskiarvoa voimakkaammin, kevään - 16:sta +3:een. Henkilöstömäärissä laskua ja nousua odottavia on yhtä paljon, joten saldoksi jää nolla. Tämäkin on aiempaa parempi. Satakunnassa odotukset ovat myönteisiä mm. liikevaihdossa, vakavaraisuudessa, tilausten määrässä sekä kapasiteetin käyttöasteessa. Sen sijaan huolestuttavasti vientiin ja erityisesti investointeihin odotetaan yhä heikennystä. Teknologiateollisuus keskimäärin ennallaan, elektroniikassa laskua, konepajoilla kasvua  Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 11 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja neljä prosenttia korkeampi kuin kesäkuun lopussa. Uusien tilauksien arvo kuitenkin supistui selvästi kolmannella vuosineljänneksellä. Alakohtainen vaihtelu on suurta, sillä konepajateollisuutta vahvistaa suuret laivatilaukset, jotka ajoittuvat usealle vuodelle. Sen sijaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sakkaa yhä tietoliikennelaitteiden alamäen vuoksi.  Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

16 16 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. http://www.satamittari.fi Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.