SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 29.5.2012 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.

Esitys aiheesta: "SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 29.5.2012 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö."— Esityksen transkriptio:

1 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 29.5.2012 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 2 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 LIIKEVAIHTO Vuoden 2011 heinä–joulukuun talouskehitystä leimaa Satakunnassa kahtiajakoisuus. Heinä–syyskuussa liikevaihto kasvoi kohisten viennin vedon ja kotimarkkinakysynnän pidettyä tärkeän teknologiateollisuuden vahvalla kasvupolulla. Sen alatoimialoista metallien jalostus sekä kone- ja metallituoteteollisuus kasvoivat voimakkaasti. Kemianteollisuudessa vallitsi syyskesällä vahva vire, mutta metsäteollisuus ei enää kyennyt kasvuun. Elintarviketeollisuuden vakaa kehitys jatkui. Loka–joulukuussa Satakunnan talouskehitys hiipui selvästi. Teknologiateollisuuden vahva vire lopahti, ja alalla kirjattiin liikevaihdon lievää laskua kone- ja metallituoteteollisuuden kasvun taituttua laskuksi. Myös tärkeän metallien jalostuksen nousu loppui.

3 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti vajosivat loppuvuonna selvästi, ja kemianteollisuuden liikevaihdon nousu tasaantui huomattavasti loka−joulukuussa. Sen sijaan maakunnan elintarviketeollisuus jatkoi vakaalla kasvu-uralla ainakin vuoden- vaihteeseen saakka. 3

4 4 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 Teknologiateollisuuden liikevaihto ponnisti uuteen nousuun Satakunnassa vuoden 2011 heinä–syyskuussa, vaikka viime vuoden keväällä näytti vielä siltä, että kasvu olisi vaimenemassa. Nousu näyttää pysähtyneen maakunnassa loka–joulukuussa ainakin tilapäisesti. Vuoden lopun kasvun pysähtyminen juontuu pääasiassa kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon laskusta sekä metallien jalostuksen liikevaihdon nousun lopahtamisesta. Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden kasvua jarruttivat metallien jalostuksen nousun päättyminen loka-joulukuussa sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden vakavat vaikeudet. Kone- ja metallituoteteollisuuden kasvu jatkui Satakunnasta poiketen viimeiselläkin vuosineljänneksellä, joskin jonkin verran tasaantuneena.

5 5 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 Rakentamisen heinä–joulukuu sujui hyvin niukan kasvun merkeissä. Alan liikevaihdon kasvu on vuoden 2005 jälkeen ollut silti huomattavaa, ja liikevaihto on hyvin korkea vuoteen 2005 verrattaessa. Palvelusektori nousi maakunnassa melko vahvan vireen myötä. Etenkin liike-elämän palveluiden kasvu kiihtyi selvästi, ja ala ylitti v. 2008 suhdannehuipun. Palveluissa on lievää hiipumista vuoden lopussa havaittavissa kaupan alalla.

6 6 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 3,7 % vuoden 2011 heinä–joulukuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suotuisalla heinä–syyskuun ajanjaksolla liikevaihto kasvoi 9,2 %. Loka–joulukuussa liikevaihto laski 0,6 % teollisuuden vaikeuksien myötä. Satakunnassa 54 % yrityksistä kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä osuus supistui vain hieman, 50 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus pieneni vastaavasti 38 %:sta 34 %:iin. Kasvuyritysten määrä pysyi siten korkeana vuoden lopullakin liikevaihdon laskusta huolimatta, mikä viittaa yritysten suoriutumisen hajonnan kasvuun. Pienempien, alle 20 henkilön yritysten loka–joulukuu sujuikin maakunnassa myönteisemmin kuin suurempien, joiden lasku erityisesti kone- ja metallituote- sekä metsäteollisuudessa myötävaikutti selvästi talouskasvun taittumiseen. Vuoden 2011 jälkimmäinen puolisko sujui maassa keskimäärin suurin piirtein samoja polkuja kuin Satakunta, joskin vuosineljännesten välinen vaihtelu jäi maltillisemmaksi. Teollisuuden liikevaihdon kehitys himmeni vuoden loppua kohti, mutta selvää laskua kirjattiin vain metsäteollisuudessa. Kemianteollisuudessa viimeinenkin vuosineljännes sujui myötätuulessa. Rakentamisen kasvu jatkui kiivaana koko viime vuoden loppupuolen ajan. Palveluissa kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu ylitti Satakunnan etenkin aivan loppuvuodesta, mutta liike-elämän palveluiden nousu jäi selvästi vähäisemmäksi. Maassa keskimäärin yritysten liikevaihto kohosi vuoden 2011 heinä–joulukuussa kuusi prosenttia korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.

7 7 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 VIENTI Viennin veto jatkui vahvana erityisesti Satakunnassa vuoden 2011 heinä–syyskuussa. Teknologiateollisuuden viennin arvo kohosi maakunnassa hyvin voimakkaasti syyskesällä. Vuoden lopulla alan vienti kasvoi enää vähän. Tällöin myös teollisuuden viennin yhteenlasketun arvon nousu käytännössä pysähtyi, sillä metsäteollisuuden vienti supistui selvästi. Syyskesällä metsäteollisuuden viennin arvo oli vielä noussut hieman. Koko maassa metsäteollisuuden vienti supistui samaan tapaan kuin Satakunnassa. Suurempi ero syntyi teknologiateollisuudessa, jonka viennin arvo kasvoi Satakuntaa selvästi vähemmän. Valtakunnallisesti teollisuuden vienti ei ole edelleenkään saavuttanut talouskriisiä edeltänyttä, vuoden 2008 tasoaan. Satakunnassa ollaan jo ripeän elpymisen ansiosta vuoden 2008 tasolla, joskin maakunnassa viennin suhdannehuippu koettiin jo vuonna 2007 metallien jalostuksen suuren painoarvon vuoksi. Metallien hinnat käväisivät tuolloin korkeimmillaan, mikä nosti viennin arvon ennätyslukemiin.

8 8 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 PALKKASUMMA Palkkasumman kasvu jatkui entisissä merkeissä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, joskin vuoden loppua kohti vaimentuen oireena talouden hiljenemisestä, josta liikevaihdon kehitys antoi jo selviä merkkejä. Satakunnassa yritysten maksama palkkasumma kohosi vuoden 2011 heinä–joulukuussa 3,6 % korkeammaksi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2010 (III nelj. 4,9 %; IV nelj. 2,2 %). Koko maassa kasvua kertyi vastaavasti 4,4 % (III nelj. 5,2 %; IV nelj. 3,6 %). Satakunnassa kaikkien muiden päätoimialojen paitsi telakoiden palkkasumma nousi ainakin vähän. Kasvu oli ripeintä kone- ja metallituote- sekä elintarviketeollisuudessa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koko maassa palkkasumma kehittyi samansuuntaisesti, ja vain telakoilla sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuudessa kirjattiin lievää laskua.

9 9 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2011 TYÖLLISYYS Viime syksynä yritysbarometrit ennakoivat työllisyyskehityksen heikkenemistä Satakunnassa. Loppuvuosi toikin tullessaan pienenevät työllisyyden kasvuluvut. Kokonaishenkilöstömäärä kuitenkin kasvoi edelleen vuoden jälkipuoliskolla edelliseen vuoteen verrattuna, vaikkakin rakentamistoiminnassa henkilöstömäärä väheni. Teollisuudessa ja palveluissa koettiin henkilöstömäärien kasvua, joka tosin hidastui merkittävästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Satakunnan työttömyys on kuluvan vuoden alkupuolella vähentynyt vuoden takaisesta lähes kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähennys on ollut teollisuudessa, tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä sekä rakennusalalla. Suhteellisesti pienimmät alenemat ovat olleet hallinto- ja toimistotyössä sekä palveluissa. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet. Alkuvuonna on ollut kuukausittain keskimäärin yli 300 avointa paikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkoja avautuu eniten kaupassa, teollisuudessa sekä palveluissa. Työttömiä työnhakijoita on ollut maakunnassa tammi-maaliskuussa 2012 keskimäärin kuukaudessa lähes 600 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Satakunnassa oli huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita vajaat 10 300 ja työttömyysaste 9,2 %. Lomautettuna oli 800 henkeä, mikä on lähes 200 henkeä vähemmän kuin kuukausi aiemmin. Ennakkoilmoituksia yt-neuvotteluista on kuitenkin alkuvuonna ollut Satakunnassa hieman enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman saatavuudessa on nähtävissä hienoista heikkenemistä. Työvoiman saatavuusongelmia on eniten terveydenhoitoalalla. Jonkun verran pulaa on mm. sosiaalialan työntekijöistä ja ohjaajista, rakennusalan ammattilaisista, eri alojen insinööreistä ja teknikoista sekä taloushallinnon suunnittelijoista ja palkanlaskijoista. Kaiken kaikkiaan työllisyysnäkymät ovat nyt epävarmat, mutta positiivista tilanteessa on ainakin maakunnalle tärkeän meriteollisuuden hyvä työtilanne sekä Porissa että Raumalla.

10 10 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ−JOULUKUUSSA 2011:  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 5,5 % / Koko maa 4,1 %)  Metallien jalostus (Satakunta 11,1 % / Koko maa 6,4 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -0,9 % / Koko maa -2,2 %, palkkasumman muutos)  Liike-elämän palvelut (Satakunta 14,8 % / Koko maa 6,7 %)

11 11 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ−JOULUKUUSSA 2011:  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 3,7 % / Koko maa 6,0 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 2,1 % / Koko maa 3,7 %)  Elintarviketeollisuus (Satakunta 4,8 % / Koko maa 6,3 %)  Metsäteollisuus (Satakunta -5,9 % / Koko maa -3,9 %)  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 7,0 % / Koko maa 8,7 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta 8,5 % / Koko maa 11,7 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 2,1 % / Koko maa 10,3 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -3,0 % / Koko maa -1,7 %)  Rakentaminen (Satakunta 2,4 % / Koko maa 11,9 %)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 4,3 % / Koko maa 6,7 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 4,1 % / Koko maa 7,5 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 5,6 % / Koko maa 6,9 %, palkkasumman kasvu)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -1,1 % / Koko maa 2,1 %)

12 12 Talouden näkymissä vähitellen elpyvää Taloudessa yhä epävarmuutta etenkin euroalueella  Maailmantalouden tila on yhä epävakaa, ja erityisesti euroalueen talouskehityksessä vallitsee syvä epävarmuus. Tämä luo mm. vientikysynnän näkymille suurta epävarmuutta, mikä heijastuu Suomen ja etenkin vahvojen vientimaakuntien, kuten Satakunnan, teollisuuteen yrityskohtaisten suhdanneodotusten suurina vaihteluina.  Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuinen talouskatsaus ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 %, mikä on hieman edellisvuotta, ja selvästi vuotta 2010 heikompaa. Ensi vuodelle odotetaan 4,1 %:n nousua. Teollisuusmaiden kasvu jää tänä vuonna 1,6 %:iin, sillä euroalueen talous supistuu hieman. Yhdysvaltojen ja Japanin talous sen sijaan kasvaa parisen prosenttia. Ensi vuonna teollisuusmaiden talouskasvu voimistunee hieman. Talouden moottorina toimivat kuitenkin yhä kehittyvät taloudet etunenässä Aasian nousevat maat. Kehittyvien maiden talouskasvuksi IMF ennakoi kuluvana vuonna 5,7 % ja ensi vuonna kuusi prosenttia. Samaisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2012 vain niukasti (0,6 %). Ensi vuonna talous elpynee jo 1,8 %:n verran. Yritysten lähiajan odotukset aiempaa myönteisemmät  Valoisampia aikoja on vähitellen näköpiirissä kotimaassa, sillä EK:n luottamusindikaattorit osoittavat, että maamme teollisuuden luottamus on vähitellen palautumassa vuoden 2011 lopun notkahduksen jälkeen. Odotukset olivat huhtikuussa enää hieman tavanomaista heikommat. Rakentamisessa luottamus oli vahvistunut huhtikuuhun mennessä pitkän ajan keskiarvon tuntumaan. Toukokuussa teollisuuden ja rakentamisen luottamus heikkeni kuitenkin tuntuvasti. Palveluiden näkymät ovat lähellä keskimääräistä, mutta yhä vähän heikommat kuin viime vuonna. Vähittäiskaupassa odotukset ovat kuitenkin hyvin vahvat. Työllisyyden näkymissä epävakautta  Kevään yritysbarometrien mukaan työllisyyskehityksen jatkuminen suotuisana ei ole varmaa. Suomen Yrittäjien ja Finnveran helmikuun pk-yritysbarometrissa maakunnan yrityksistä aiempaa suurempi osa uskoi henkilöstömääriensä vähenevän ja entistä pienempi osa kasvavan. Odotukset ovat Satakunnassa näiltä osin selkeästi heikommat kuin koko maassa keskimäärin. EK:n Lounais-Suomea koskeva suhdannebarometri antaa työllisyysnäkymistä hieman valoisamman kuvan erityisesti palvelualalla.

13 13 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina.http://www.satamittari.fi Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.