SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 29.5.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.

Esitys aiheesta: "SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 29.5.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö."— Esityksen transkriptio:

1 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 29.5.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 2 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuoden 2012 heinä–joulukuussa. Suhdannekuva jäi hyvin vaisuksi kolmannella vuosineljänneksellä teollisuuden vaikeuksien vuoksi. Viimeisellä neljänneksellä etenkin teknologiateollisuus virkosi tärkeiden metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon käännyttyä uudelleen kasvuun. Rakentamisen näkymät on hieman kirkastumassa, ja liikevaihtokin kääntyi nousuun. Palvelualojen loppuvuosi jäi aiempaa vaimeammaksi ja kaupan kasvu pysähtyi.

3 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 Kemianteollisuus piristyi vuoden- vaihdetta kohden. Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka tosin ainakin tilapäisesti taukosi viimeisellä vuosi- neljänneksellä. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui vakaana. 3

4 4 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 Tärkeän teknologiateollisuuden liikevaihto nousi keskimäärin vähän, mutta vienti supistui. Vielä kolmannella vuosineljänneksellä jokaisen metallialan liikevaihto laski osin jopa huomattavasti, mutta aivan vuoden lopulla tärkeät koneiden ja laitteiden valmistus sekä metallien jalostus pääsivät uudelleen kasvuun kiinni. Metallituotteiden valmistus sukelsi läpi koko vuoden loppupuoliskon, eikä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus edelleenkään toipunut kovinkaan havaittavasti. Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden liikevaihto supistui Satakuntaa voimakkaammin johtuen elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen suuremmasta painoarvosta ja sen liikevaihdon syvästä sukelluksesta. Muiden alojen loppuvuoden suuntaviivat olivat samassa linjassa Satakunnan kanssa. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto ei ole edelleenkään kohonnut kovinkaan paljon vuoden 2009 tasoa korkeammalle puhumattakaan vuoden 2008 huipputasoon pääsemisestä. Syynä on erityisesti tietoliikennelaiteteollisuuden vakavat vaikeudet.

5 5 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 Rakentamisen liikevaihto kohosi hieman suhdannetilan kohennuttua etenkin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Palvelualat hiljenivät vaimean talous- kehityksen myötä. Kaupan liikevaihdon kasvu taittui. Majoitus- ja ravitsemis- toiminnan nousu jäi niukaksi. Liike- elämän palveluiden nousukiito hyytyi ainakin osin tuki- ja suunnittelu- palveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi, joskin kasvua kertyi vielä.

6 6 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,0 % vuoden 2012 heinä–joulukuussa vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinä–syyskuussa liikevaihto supistui 3,8 % lähes jokaisen teollisuudenhaaran laskun vuoksi. Loka–joulukuussa kasvua kertyi jälleen 5,1 %:n verran teollisuuden suhdannekuvan kirkastuttua. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on pysynyt suurena. Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla noin 49 % maakunnan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan. Voimakkaan, yli 15 %:n nousun kirjasi suunnilleen kolmasosa yrityskannasta. Maassa keskimäärin yleisen talouskehityksen ja alakohtaisen suhdannetilanteen muutoksen suuntaviivat olivat muutoin suurin piirtein samat kuin Satakunnassa, mutta kahden viimeisen vuosineljänneksen väliset erot jäivät selvästi pienemmiksi. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski viime vuoden heinä–joulukuussa 0,4 % pääosin teollisuuden vaisumman kehityksen vuoksi. Merkittävin ero syntyi teknologia- teollisuudessa, jonka valtakunnallisesti Satakuntaa selvästi kehnompi kehitys johtui suurelta osin tärkeän elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon romahduksen jatkumisesta. Myös kaupan liikevaihto laski hieman Satakunnasta poiketen. Muilla aloilla ei kovin merkittävää eroa syntynyt Satakunnan ja muun maan välillä.

7 7 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 VIENTI Teollisuuden vientiliikevaihdon arvo laski hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2012 heinä–joulukuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä vienti supistui Satakunnassa merkittävästi. Se johtuu teknologiateollisuuden viennin arvon notkahduksesta, joka tosin todennäköisesti on osin peräisin metallien hintojen laskusta, eikä siten välttämättä tule täysin viennin määrästä. Viimeisellä neljänneksellä vienti alkoi uudelleen kasvaa metallialojen nousun myötä. Metsäteollisuuden vienti kohosi heinä – joulukuussa jonkin verran molemmilla alueilla. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden viennin arvo putosi loppuvuonna, joskin Satakunnasta poiketen se juontuu suurelta osin elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden vaikeuksista. Lisäksi supistuminen jatkui edelleen loka – joulukuussa Satakunnasta poiketen. Satakunnassa koko teollisuuden ja teknologiateollisuuden viennin arvot ovat yhä lähellä vuoden 2008 huipputasoa, mutta maassa keskimäärin molemmat ovat selvästi matalampia. Satakunnan vientimenestys erityisesti metallissa onkin ollut Suomen keskitasoa selvästi parempaa viime vuosina. Metsäteollisuudessa viennin toipuminen ei ole kovin nopeasti edennyt.

8 8 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 PALKKASUMMA Yritysten palkkasumman kasvu hiipui viime vuoden loppupuolella usean toimialan palkkasumman nousun jäätyä aiempaa niukemmaksi. Vuoden 2012 heinä–joulukuussa Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi 1,6 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkkasumma kohosi voimakkaasti telakoilla. Myös koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa kirjattiin selvää nousua. Muilla teollisuuden aloilla palkkojen summa supistui. Metsäteollisuuden palkka- summa romahti lähes kymmenyksen. Rakentamisen palkkasumma putosi vähän henkilö- määrien käännyttyä laskuun. Palvelualoilla palkkojen kasvu jatkui aiempaa vaisumpana. Maassa keskimäärin yritysten maksama palkkapotti kasvoi pari prosenttia vuoden 2012 loppupuoliskolla. Satakunnasta poiketen teollisuudessa keskimäärin summa laski, mutta rakentamisessa kasvoi. Palvelualoilla nousu oli aavistuksen Satakuntaa pontevampaa.

9 9 Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2012 TYÖLLISYYS Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edelleen. Satakunnassa työllisyystilanne on heikentynyt viime syksystä lähtien. Etenkin lomautukset ovat lisääntyneet. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat kasvaneet. Niitä on annettu alkuvuonna 2013 selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Ennakkoilmoitukset yt-neuvotteluista ovat valtaosaltaan koskeneet lomautuksia, mutta mukana on myös irtisanomisia. Vuoden 2012 heinä–joulukuussa henkilöstömäärät supistuivat maakunnan yrityksissä yhteensä 1,2 % vuoden 2011 vastaavaan aikaan verrattuna. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 2,3 %. Rakentamisessa ja palveluissa pudotus jäi alle yhteen prosenttiin. Alkuvuonna 2013 nuorten työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta jopa muita työttömiä hieman enemmän. Myös pitkäaikaistyöttömiä on ollut selvästi enemmän kuin vuosi sitten ja määrä näyttää kasvavan edelleen. Satakunnalle tärkeän telakkateollisuuden tilanne on epävarma. Sekä Porissa että Raumalla odotetaan uusia tilauksia. Olkiluodon rakentamistyö on edelleen käynnissä, vaikka työvoiman tarve siellä väheneekin koko ajan. Työttömiä työnhakijoita on ollut alkuvuonna keskimäärin kuukaudessa lähes 1 400 enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Työttömyys on alkuvuonna lisääntynyt vuoden takaisesta kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta lisäys on ollut terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rakennusalalla sekä tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä. Vähiten työttömyys on lisääntynyt kuljetuksessa ja liikenteessä. Satakunnassa oli huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita vajaat 11 700 ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,2 %. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Alkuvuonna on ollut kuukausittain keskimäärin lähes 500 avointa paikkaa vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli yli 1 200 henkeä, mikä on lähes 300 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Maaliskuun aikana Satakunnan TE-toimis- tossa oli avoinna lähes 4 400 työpaikkaa. Osa avoimista paikoista on kesätyöpaikkoja.

10 10 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ−JOULUKUUSSA 2012 :  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 1,0 % / Koko maa -0,4 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 1,0 % / Koko maa -1,9 %)  Elintarviketeollisuus (Satakunta 5,5 % / Koko maa 2,1 %)  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 1,8 % / Koko maa 1,4 %)  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 0,7 % / Koko maa -5,4 %)  Metallien jalostus (Satakunta -9,8 % / Koko maa -12,7 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 1,5 % / Koko maa -12,3 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta 24,2 % / Koko maa 12,9 %, palkkasumman muutos)  Rakentaminen (Satakunta 3,6 % / Koko maa 1,1 %)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 0,1 % / Koko maa -1,3 %)

11 11 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ−JOULUKUUSSA 2012:  Metsäteollisuus (Satakunta -5,4 % / Koko maa -3,0 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta -14,4 % / Koko maa -7,1 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 1,9 % / Koko maa 4,2 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 1,4 % / Koko maa 2,5 %)  Liike-elämän palvelut (Satakunta 2,7 % / Koko maa 3,4 %)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -11,2 % / Koko maa -1,6 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 5,0 % / Koko maa 6,5 %, palkkasumman kasvu)

12 12 Talouden näkymissä ei selviä käänteen merkkejä Taloudessa yhä heikot näkymät etenkin euroalueella  Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuisen ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu pysyy tänä ja ensi vuonna yhä pitkän aikavälin kasvu-uran alapuolella. Kovin selvää toipumista ei siten ole havaittavissa etenkään teollisuusmaissa. Orastava nousu nojaakin edelleen vahvasti erityisesti Aasian kehittyviin valtioihin. Teollisuusmaista vahvimmat odotukset ovat Yhdysvalloissa, sen sijaan euroalue pääsee kasvuun kiinni vasta ensi vuonna. Japanin talouskasvu pysyy maltillisena. Suomessa talous kasvaa tänä vuonna IMF:n ennusteen mukaan vain 0,5 % ja ensi vuonna 1,2 %. Se on kuitenkin vähän euroalueen keskiarvoa myönteisempää. Vaimea maailmanlaajuinen talouskasvu heijastuu Suomeen ja Satakuntaan viennin kautta. Rakentaminen ja palvelut hiipuneet Suomessa, teollisuudessa odotukset hieman paremmat  Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toukokuun lopun luottamusindikaattorien mukaan maamme päätoimialojen suhdannetilanne on keskimääräistä heikompi. Erityisesti rakentamisessa ja kaupassa odotukset ovat heikentyneet vuoden aikana selvästi. Teollisuudessa mitään kovin suurta notkahdusta, joskaan ei toisaalta toipumistakaan ole ollut havaittavissa. Näkymät ovat yhä vaisut. Yksityisissä palveluissa suhdanteet ovat hieman myönteisemmät, joskin selvästi alle tavanomaisen tason. Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odotukset laskussa  Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset saivat Suomessa uusia tilauksia vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä viisi prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2011, mutta 17 % runsaammin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Vuoden 2013 tammi–maaliskuussa tuoreiden tilausten arvo alitti vuodentakaisen tason 16 %:lla ja edeltävän vuosineljänneksen 22 %:lla.  Tilauskannan arvo alitti vuodenvaihteessa neljällä prosentilla vuodentakaisen tasonsa, mutta kohosi kolme prosenttia suuremmaksi kuin syyskuun lopussa. Maaliskuun 2013 lopussa tilauskanta jäi kahdeksan prosenttia vuodenvaihdetta sekä vuoden 2012 vastaavaa aikaa alemmaksi.  Viime kuukausien tilaus- ja tarjouspyyntökehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähitulevaisuudessa maassa keskimäärin matalampi kuin vuoden 2012 puolivälin tienoilla. Liikevaihto on yhä huomattavasti pienempi kuin loppuvuonna 2008. Tilastokeskuksen mukaan alan työpäiväkorjatun tuotannon määrä laski koko maassa kymmenyksen vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta tammi–helmikuussa 2013.

13 13 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina.http://www.satamittari.fi Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.