SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1.6.2011 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.

Esitys aiheesta: "SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1.6.2011 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö."— Esityksen transkriptio:

1 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1.6.2011 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 2 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010 LIIKEVAIHTO Satakunnan talous jatkoi voimakasta nousuaan vuoden 2010 heinä–joulukuussa, ja vuoden loppuun mennessä edellinen suhdannehuippu (2008) ylittyi. Liikevaihto kasvoi nopeimmin teollisuudessa, ja sen haaroista etenkin teknologiateollisuudessa. Myös metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kohosi jyrkästi. Niiden alkuvuodesta 2010 virinnyt kasvu jatkui siten edelleen nopeana.

3 3 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010

4 4 Teknologiateollisuuden alatoimialoista erityisesti metallien jalostus ja metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus olivat vahvassa vireessä Satakunnassa. Metallien jalostusta on pönkittänyt värimetallien hintojen jyrkkä nousu. Koneiden ja laitteiden liikevaihdon pitkäaikainen nousu taittui selväksi laskuksi vuoden 2010 syksyllä, joskin liikevaihdon taso on tästä huolimatta edelleen hyvin korkea. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden toipuminen on ollut Satakuntaa huomattavasti vaisumpaa, sillä kovan kasvualan, metallien jalostuksen, merkitys on vähäisempi ja koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto on yhä Satakunnasta poiketen suhdannehuippua alempi taantuman aiheuttaman voimakkaan laskun seurauksena. Lisäksi parin viime vuoden aikana kovasti kärsineellä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksella on selvästi enemmän painoarvoa. Metallituotteiden valmistuskaan ei ole päässyt yhtä hyvin takaisin jaloilleen talouskurimuksen jälkeen.

5 5 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010 Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto laski yhä hieman vuoden 2010 heinä– syyskuussa. Pudotus oli kuitenkin selvästi lievempää kuin saman vuoden keväällä. Loka–joulukuussa liikevaihto kääntyi jo selvään nousuun. Valtakunnan tasolla ala ponnisti viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla selkeään kasvuun. Satakunnassa taantuman vaikutukset alaan ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi. LIIKEVAIHTO

6 6 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010 LIIKEVAIHTO Rakentamisen liikevaihto aleni Satakunnassa edelleen, joskin vuoden loppua kohti jo selvästi lieventyen. Sen liikevaihto on edelleen nousukauden, vuoden 2007 tasoa lähes parin vuoden yhtäjaksoisesta pudotuksesta huolimatta. Rakennusala ponkaisi valtakunnallisesti kasvuun viime vuoden keväällä, ja liikevaihto on kohonnut reippaasti. Valtakunnan tasolla rakennusalan liikevaihto on kuitenkin yhä suhteellisesti selvästi Satakuntaa matalampi, kun verrataan vuotta 2010 vuoteen 2005. Palvelualojen toipuminen jatkui vahvana sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu nopeutui selvästi molemmilla alueilla. Myös liike-elämän palvelut pääsivät kunnolla jaloilleen, ja etenkin valtakunnan tasolla liikevaihto kohosi selvästi.

7 7 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2010 heinä–joulukuussa 16,1 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuonna 2009. Heinä–syyskuun kasvu jäi 12,6 %:iin. Loka– joulukuussa nousu kiihtyi 19 %:iin, sillä usean toimialan, mm. kaupan sekä metallituotteiden valmistuksen, kasvu voimistui tällöin. Entistä suotuisampi talouskehitys on nostanut hieman liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuutta maakunnassa. Vuoden 2010 heinä–syyskuussa liikevaihto nousi 49 %:ssa maakunnan yrityksistä. Loka–joulukuussa osuus kohosi 52 %:iin. Yli 15 %:n kasva- neiden siivu suureni vastaavasti 34 %:sta 37 %:iin. Maassa keskimäärin yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2010 heinä–joulukuussa 12,1 % suuremmaksi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Kolmannen vuosineljänneksen 10 %:n kasvu voimistui vuoden lopulla 14 %:iin kaupan ja teollisuuden vetämänä.

8 8 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010 VIENTI Teollisuuden vienti on palautunut vahvalle kasvu-uralle vuoden 2009 lopun suhdannekäänteen jälkeen. Satakunnassa viennin arvo on kohonnut viime vuodenvaihteeseen mennessä jo lähelle edellisen nousukauden suhdannehuipun tasoa koko vuoden 2010 kestäneen rajun nousun ansiosta. Kasvupyrähdyksen taustalla on teknologiateollisuuden voimakas elpyminen ja erityisesti metallien jalostuksen hyvin vahva vire metallien markkinahintojen nopean kohoamisen myötä. Myös metsäteollisuuden viennin arvo on kasvanut vauhdikkaasti. Koko maassa kehitys on ollut samansuuntaista, mutta teknologiateollisuuden viennin arvon nousu on jäänyt Satakuntaa huomattavasti vaisummaksi. Metsäteollisuuden loppuvuosi on sen sijaan sujunut yhtäläisesti.

9 9 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010 PALKKASUMMA Palkkasumman kehitys piristyi liikevaihdon elpymisen myötä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin merkkinä henkilöstö- ja tuotantomäärien toipumisesta. Satakunnan yritysten maksama palkkasumma kohosi vuoden 2010 heinä–joulukuussa 3,0 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Koko maassa vastaavaksi kasvuksi muodostui 3,5 %. Huomattavaa kasvua kirjattiin metallien jalostuksessa molemmilla alueilla. Monilla teollisuus- ja palvelualoilla nousu oli aiempaa nopeampaa. Maksettujen palkkojen summa putosi selvästi ainoastaan telakoilla. Vähäistä laskua kirjattiin myös Satakunnan koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä koko maan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumma jatkoi vakaalla nousu-uralla kummallakin alueella.

10 10 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2010 TYÖLLISYYS Satakuntalaisten yritysten henkilöstöodotuksissa jo viime syksynä näkynyt koheneminen realisoitui positiivisena työllisyyskehityksenä vuoden viimeisinä kuukausina. Vuoden kolmannella neljänneksellä yritysten henkilöstömäärä oli vielä loivassa laskussa, mutta viimeisellä nähtiin jo nousua edellisvuoteen verrattuna. Heinä–joulukuun yhteenlaskettu henkilöstömäärä jäi maakunnan yrityksissä suunnilleen samalle tasolle kuin vuotta aikai- semmin. Kehitys oli yhtäläisesti kohenevaa teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa. Työttömien määrä on ollut Satakunnassa laskusuunnassa jo viime vuoden kesäkuusta lähtien. Erityisesti on alentunut nuorten työttömien määrä. Myös lomautukset ovat vähentyneet selvästi alkuvuonna. Lisäksi yt-neuvotteluja on käyty vähemmän kuin vuosi sitten, eikä alueella ole tapahtunut isoja irtisanomisia. Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen on vaikuttanut positiivisesti Satakunnan kehitykseen. Työttömyys on tämän vuoden alkupuolella vähentynyt vuoden takaisesta kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähennys on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä ja vastaavasti alhaisinta kuljetuksessa ja liikenteessä. Ongelmaksi on nousemassa pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yleisestä myönteisestä kehityksestä poiketen meriteollisuuden tilanne on heikkenemään päin. Uhkana alalla ovat lomautusten lisääntymiset, jos uusia tilauksia ei saada nopeasti. Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita vajaat 11 400, mikä on vajaat 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 10,7 %. Lomautettuna oli vajaat 1 200 henkeä eli on noin 300 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita runsaat 10 700, mikä on yli 600 vähemmän kuin kuukausi aiemmin. Lomautettuna oli runsaat 1 000 henkeä, mikä on yli sata vähemmän kuin edelliskuussa. Työttömien osuus työvoimasta oli 9,6 %. Alkuvuonna jatkunut työttömyyden aleneminen vihjaa siihen, että positiivinen henkilöstömäärien kehitys alueen yrityksissä on jatkunut tämänkin vuoden puolella.

11 11 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ-JOULUKUUSSA 2010:  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 16,1 % / Koko maa 12,1 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 25,5 % / Koko maa 15,8 %)  Metsäteollisuus (Satakunta 22,5 % / Koko maa 20,1 %)  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 17,7 % / Koko maa 14,9 %)  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 38,1 % / Koko maa 13,1 %)  Metallien jalostus (Satakunta 69,4 % / Koko maa 42,6 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta 31,7 % / Koko maa 15,9 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 17,6 % / Koko maa 5,9 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 7,8 % / Koko maa 7,0 %)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 17,9 % / Koko maa 5,8 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 7,8 % / Koko maa 5,3 %, palkkasumman kasvu)

12 12 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ-JOULUKUUSSA 2010:  Elintarviketeollisuus (Satakunta 2,0 % / Koko maa 3,7 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -9,4 % / Koko maa 13,3 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -14,7 % / Koko maa -10,4 %, palkkasumman muutos)  Rakentaminen (Satakunta -4,6 % / Koko maa 5,7 %)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 7,5 % / Koko maa 11,6 %)  Liike-elämän palvelut (Satakunta 3,9 % / Koko maa 6,1 %)

13 13 Talouden lähiajan näkymät – nousu tasaantumassa Talouden nousu jatkuu, joskin epävarmuutta on yhä ilmassa  Talouselämä jatkaa piristymistään. Ilmassa on kuitenkin yhä erilaisia epävarmuustekijöitä, kuten inflaation kiihtyminen erityisesti kehittyvissä maissa sekä monen teollisuusmaan julkisen talouden alijäämäisyys ja kasvava velkataakka. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuisen talousennusteen mukaan maailmantalous pysyy nousu-uralla, ja kasvua kertyy tänä ja ensi vuonna 4,5 %. Vuonna 2010 talous kasvoi 5 %. Talouden kehitys on kuitenkin epäyhtenäistä, sillä teollisuusmaiden kasvun ennakoidaan jäävän 2,5 %:iin, kun taas kehittyvissä talouksissa päästään 6,5 %:iin. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu jäänee IMF:n mukaan 1,6 %:iin kuluvana ja 1,8 %:iin ensi vuonna. Yhdysvaltojen kasvun ennakoidaan kohoavan lähelle kolmea prosenttia vastaavana aikana. Suomessa kasvu ylittänee selvästi euroalueen keskitason, sillä IMF odottaa tämän vuoden nousuksi 3,1 % ja ensi vuodelle 2,5 %. Yritysten lähiajan odotukset edelleen myönteisiä  Suomessa näkymät ovat yhä myönteisiä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toukokuun lopulla julkaistujen luottamusindikaattoreiden mukaan suhdannetilanne on maamme teollisuudessa yhä keskimääräistä vahvempi. Tuotanto-odotukset ovat varsin myönteisiä, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan lähiaikoina, sillä tilauskanta on elpynyt lähelle tavanomaista tasoaan. Rakentamisen luottamus on myös palautunut tavallista vahvemmaksi, ja tilauskannat ovat kohonneet jo lähelle pitkän ajan keskimääräistä tasoa. Palvelualojenkin luottamus on noussut kevään aikana selvästi tavanomaista korkeammaksi.  Suomen Yrittäjien ja Finnveran keväisen pk-yritysbarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat tasaantumassa viime vuoden voimakkaan kohenemisen jälkeen. 43 % maamme pk-yrityksistä odottaa suhdanteiden vielä kohenevan oman toimintansa kannalta. Entistä kehitystä ennustaa 48 %. Heikkenemiseen uskoo 9 % pk-yrityksistä. Suotuisimmat näkymät ovat teollisuudessa ja heikoimmat rakentamisessa. Satakunnassa odotukset ovat koko maan luokkaa. 44 % uskoo suhdanteiden paranevan, 44 % pysyvän ennallaan ja 11 % heikkenevän. Työllisyyden näkymissä parannusta  Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrin mukaan maakunnan yritysten henkilöstöodotukset ovat parantuneet vuoden takaisesta. Erityisesti henkilöstömääriensä pienenemiseen uskovien yritysten osuus on laskenut. Myös EK:n suhdannebarometrin tulokset antavat tällaisen kuvan sekä teollisuuden ja rakentamisen että palvelualan osalta. Henkilöstöodotukset ovat Satakunnassa hieman varovaisemmat kuin koko maassa, mutta odotusten positiivinen kehitys on yhtäläistä kuin koko maassa. Lähitulevaisuuden työllisyysnäkymät ovat siis kaiken kaikkiaan hyvät, ja suotuisan yleisen talouskehityksen jatkuessa myös realisoitunut kehitys tulee olemaan positiivista.

14 14 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina.http://www.satamittari.fi Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.