ROOMAN TALOUS, YHTEISKUNTA JA TUHO Toni Uusimäki 2016

Orjatalous perustana Kreikan tavoin myös Rooman talous perustui orjien tekemään työhön Orjia hankittiin etenkin valloitussotien yhteydessä

Maatalous Talouden tukipilari Perinteiset talonpoikaistilat joutuivat antamaan sijaa suurtiloille eli latifundioille Niissä työn tekivät orjat Kasvatettiin kaupallisia tuotteita: Viini, öljyä ja vihannekset Viinintuotanto levisi koko valtakuntaan Valloitetuilta alueilta suuri osa leipäviljasta (erit. Egypti) Kauppa pilaantumisen takia paikallista

Yhtenäinen talousalue Imperiumi oli suuri yhtenäinen talousalue Yksi yhtenäinen valuutta, samat lait, sama hallinto, sama hallinnon käyttämä kieli Laaja tieverkosto yhdisti valtakuntaa Valtiolla oli Rooman taloudessa keskeinen asema Suuret julkiset työt  ei suurta yksityistä tuotantoa Rooman kaupunki talouden keskus Hyödykkeitä ympäri valtakuntaa, tärkeimpiä elintarvikkeet Provinsseista (=maakunnista) saatiin jalometalleja Provinssien sotilassiirtokunnista kasvoi tärkeitä kaupunkikeskuksia Legioonat tärkeitä taloudelle: tarvitsivat hyödykkeitä, rakensivat teitä ja akvedukteja (=vesijohtoja) Kauppatavarat kuljetettiin mahdollisuuksien mukaan laivoilla (Ostia!)

Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa keskittyi tiettyihin kaupunkeihin ja sitä pyrittiin rajoittamaa tulleilla eli tuontimaksuilla Ulottui Kiinaan, Intiaan ja Afrikkaan asti Egyptistä meritie Intiaan (mausteet) Kiinaan johti pitkä silkkitie Kauppatavarat keveitä ja arvokkaita

MILLAINEN OLI ROOMAN YHTEISKUNTA? Yhteiskuntaluokkien väliset erot suuret. Rooman köyhälistö eli valtion ja varakkaiden kansalaisten lahjoitusten varassa. Enimmillään Rooman kaupungissa 1 milj. asukasta. Ajanlaskun alussa Italian niemimaalla asui n. 10,5 miljoonaa henkeä. Tuloerot suuret. Työläisen palkka ei riittänyt perheen ylläpitoon. Valtio joutuikin jakamaan köyhälistölle ilmaista viljaa. Köyhälistö asui vuokrataloissa (insula). Varakkailla oli yksityistaloja (domus), joissa oli sisäpihat ja lukuisia huoneita. Talojen ensimmäisiin kerroksiin tuli juokseva vesi, muuten se haettiin yhteisistä kaivoista. Talot lämmitettiin hiilipannulla.

ROOMAN TUHO Rooman tuhosta esitetyt teoriat voidaan jakaa rappeutumis- ja katastrofiteorioihin. Monen tutkijan mielestä tuhon selittäjät ovat taloudellisia. Valloitusten loputtua orjien saanti väheni, verotulot laskivat eikä ryöstösaaliita enää saatu Verotusta ryhdyttiin kiristämään, vapauksia rajoittamaan, inflaatio nosti hintoja ja kaupungit alkoivat rappeutua Ongelmallista oli legioonien muuttuminen palkka-armeijoiksi ja sitä kautta muukalaistuminen Keisarista tuli vähitellen täydellinen yksinvaltias Konstantinopolista (nyk. Istanbul) tuli 330 uusi pääkaupunki ja 395 valtakunta jaettiin Itä- ja Länsi-Roomaksi Länsigootit valtasivat Länsi-Rooman 476.

Teoriota Rooman tuhon syistä 1.Moraaliteoria Keisarille kieltäydyttiin vannomasta uskollisuutta (kristityt). Katse käännettiin tuonpuoleisiin asioihin 2.Poliittinen teoria Vallanperimysjärjestelmän puuttuminen  toistuvat valtataistelut  keisarin arvovalta laski. Sotilaat puuttuivat keisari valintaan. 3.Taloudellinen ja yhteiskunnallinen teoria Yhteiskunta barbarisoitui. Maaperän köyhtyminen  talonpojat maaorjiksi, elinkeinot taantuivat, rahan arvo heikkeni 4.Rappeutumisteoria Vesijohdoista lyijymyrkytys  rappeutti roomalaiset 5.Katastrofiteoria Kansainvaellukset tuhosivat rappeutuneen suurvallan 6.Jatkuvuusteoria Ei dramaatista muutosta. Bysantti jatkoi Rooman perinnettä. Lait, uskonto, latinan kieli ja maanomistusolot säilyivät. Länsi-Eurooppa jatkoi Rooman kulttuuria.