Saimaan lohikalat -hanke Koulutusmateriaali Huhtikuu 2013.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Saimaan lohikalat -hanke
Advertisements

Vapaa-ajankalastus Itämeren piirissä
Vastuullisuus verkkokalastuksessa
Kestävä käyttö kalavedenhoidon ja kalastuksen järjestämisen perusteena KKL 2011.
Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke
MERET TARVITSEVAT APUA! Päivätyökeräyksellä voitte antaa
Vapaa-ajankalastus, kalastuksen säätely ja kalakantojen hoito Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Kalastuslain kokonaisuudistuksen kuulemistilaisuus,
NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS
Suomalaisen vapaa-ajankalastuksen kehityssuuntia
Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua?
Seurantamenetelmien merkitys käyttö- ja hoitosuunnittelussa
KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin
Luonnonmukainen vesirakennus peltojen kuivatuksessa Tartto 2. 6
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
SININEN HAAPAVESI - HANKE
Pauliina Salmi Järvikalapäivä
Kuhakannat ja niiden hyödyntäminen -tuloksia kuhatutkimuksista
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Vapaa-ajankalastaja ja ekologisesti kestävä kalastus
Vastuullinen Vapaa- ajankalastaja Suomen Vapaa- ajankalastajien Keskusjärjestön hanke Aloitettu vuonna 2012.
Opettele seuraavat vesilintulajit (oppikirjassa s )
Näsijärven kalastusalue Isännöitsijä Anne Kasanen
Vapaa-ajankalastus ja kalavesien hoito Metsähallituksen alueilla - kommenttipuheenvuoro päivän aiheisiin - Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus,
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
Liito-orava Pteromys volans.
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
JY:n Bio- & ympäristötieteiden laitos Kari Muje, Jukka Syrjänen, Tommi Rautiainen - Tarkastellaan suurten vaellus- ja petokalojen hallintokäytäntöjä ja.
5. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen
PVO-Vesivoima Oy:n kalatalousvelvoitteet Iijoen merialueella IIJOKISUUN KALANHOIDON JA KALASTUKSEN NYKYTILA PVO-Vesivoima Oy, Aaro Horsma.
LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOSEMINAARI.
Ravitsemuskertomus Ravitsemuskertomukset ◦ Vuodesta 1995 alkaen ◦ Uusin vuodelta 2003 (5. järjestyksessä) ◦ Päätulokset Suomessa tehdyistä ravitsemuksen.
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
Saimaan lohikalat -hanke Tuloksia Loppuseminaari, Savonlinna
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Vaelluskalojen ylisiirto.
Puumala. Hankkeen yleistavoite Saimaan lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen.
Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus1 Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Saimaan lohikalat - hankkeen loppuseminaari
Rakennettujen jokien hoitotoimenpiteet: tutkimustulosten käytäntöön vienti ??? Vaelluskalafoorumi, Helsinki Panu Orell Riista- ja kalatalouden.
Vaellussiikakantojen hoito Perämereen laskevissa joissa/ Kesäsiikakantojen palauttamisen perusteita Oikarinen& Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto.
Maapallon metsät.
LIIKAKALASTUS JA MERTEN TYHJENEMINEN
” Kalatalous ja vesiluonnonvarat 2050” Tulevaisuusseminaari - Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio Hotelli Scandic Station, Tampere Ismo Kolari,
Uudistutaan yhdessä -seminaari
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Saimaan lohikalat -hanke
7. Kalat 7. BIOLOGIA.
Kalasta elinkeinoja ja hyvinvointia! -seminaari
Vaellussiikakantojen nykytila ja tutkimus
MONIMUOTOISUUS.
Ruuan reitti: kala.
KALANKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Kalastus.
Esivalmistusvälineet
Harjus Jovloluoppalilla
Phoca hispida saimensis
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Saimaannorppa.
Nahkiaisenpyynti ja saaliit Perämerellä
Pyyntitapahtuman vaikutus hauen (Esox lucius) elinkelpoisuuteen
Keski-Suomen kalakannat Tilastoja ja laskelmia kaupallisen kalastuksen näkökulmasta Tapio Keskinen
Kalastusalueen näkökulma Harry Härkönen Etelä-Savon kalatalouskeskus
Kalataloudellinen kunnostus
Luontaisten kalakantojen palauttaminen osana kestävää kalastusta
Tartu syöttiin – kunnostusvinkkejä tulevaisuudelle
Vastuullinen vapaa-ajankalastus
Vesivoiman tuotanto ja kalatiet
VARIS 1. Pituus n. 50 cm, SV n. 90 cm 2. Mustaharmaa väritys
PUNAJALKAVIKLO Kahlaaja n. 25 cm Punaiset jalat Nokan tyvi punainen
TALITIAINEN 6. Vihertävä selkä 7. Vaalea juova siivessä
Esityksen transkriptio:

Saimaan lohikalat -hanke Koulutusmateriaali Huhtikuu 2013

SAIMAAN UHANALAISET LOHIKALAT

Pieni suu, suun takareuna ei ohita silmää Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Kapea pyrstön tyvi, evä nousee jyrkässä kulmassa Pilkutus lähinnä ”hartioissa”, ulottuu harvoin kylkiviivan alapuolelle

Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Äärimmäisen uhanalainen 60 cm

Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Emokalapyynti Istutus Viljely Padot Kasvukausi järvialueella (2-5 vuotta) Lisääntyminen ja poikasvuodet koskialueilla (2-4 vuotta) Luontainen elinkierto Lisääntyminen ja poikasvuodet viljelylaitoksissa (2-3 vuotta)

Järvilohikannat Suomessa Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Pielisen järvilohi Saimaan järvilohi

Syönnösalue Pielinen Lieksanjoki Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Poikastuotantoalueet Käpykoski Naarakoski Saarikoski Entiset poikastuotantoalueet tuhoutuneet Lieksankoski Pankakoski Nousuesteet Lieksankosken säännöstelypato Pankakosken voimalaitos Pielisen järvilohen elinkierto

Kuurnan voimalaitos (1971) Kaltimon voimalaitos (1958) Syönnösalue Saimaa Ala-Koitajoki Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Poikastuotantoalue Lukuisia koskia Suurin osa entisistä poikastuotantoalueista tuhoutunut Joensuun kaupunginkosket Nousuesteet Saimaan järvilohen elinkierto Pielisjoki

Luontainen elinkierto katkennut  Pääsy lisääntymisalueille estynyt  Lisääntymisalueet huonokuntoisia Emokalapyynti kertoo kannan todellisen tilan Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Kantojen nykytila

Suuri suu, suun takareuna ohittaa silmän Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Paksu pyrstön tyvi, evä nousee loivassa kulmassa Runsas pilkutus kylkiviivan molemmin puolin

Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Erittäin uhanalainen 50 – 60 cm

Lisääntyminen ja poikasvuodet koskialueilla (2-6 v) Kasvukausi järvialueella (2-4 v) Lisäksi paikallisia kantoja  Ei järvivaellusta Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Elinkierto

Poikastuotantoalueet Avainalueet Lieksanjoki Heinäveden reitti Joroisvirran reitti Partakoski Useita pienempiä kohteita Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Syönnösalue Vaeltaa pitkiäkin matkoja

Suuri osa luontaisista lisääntymisalueista tuhoutunut Kulku lisääntymisalueille osittain estynyt Luontainen lisääntyminen hyvin vähäistä  Kalastus rajoittaa lisääntyvien kalojen määrää Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Kantojen nykytila

Harjus (Thymallus thymallus) Suuri purjemainen selkäevä

Harjus (Thymallus thymallus) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Silmälläpidettävä 35 cm

Kutee keväällä virtavesissä tai selkävesien kivikkorannoilla ja karikoilla Vaatii puhtaan sora/kivikkopohjan Paikkauskollinen kala  Ei vaellusta Harjus (Thymallus thymallus) Elinkierto

Elinalueet Jokikutuisia kantoja Lieksanjoki Pielisjoki Heinäveden reitti Järvikutuisia kantoja Pielinen Puruvesi Pihlajavesi Etelä-Saimaa Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12

Kannat taantuneet voimakkaasti  Luontainen lisääntyminen vähäistä Lisääntymisalueet huonokuntoisia  Rehevöityminen Vain Puruveden kanta viljelyssä  Ei istutuksia muualle Harjus (Thymallus thymallus) Kantojen nykytila

Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Vatsapuolen evissä valkoiset reunat Vaalea pilkutus tummalla pohjallaErittäin pienet suomut Punertava maha, etenkin kutuasussa

Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Äärimmäisen uhanalainen 70 cm

Elää järvialueiden syvänteissä  Suosii kirkkaita, kylmiä ja hapekkaita vesiä Lisääntyy kivikko- ja sorapohjaisissa rantavesissä  Paikkauskollinen  Vaativainen kutupaikan suhteen Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Elinkierto

Elinalueet Kuolimossa alkuperäinen luonnossa lisääntyvä kanta Lupaavia tuloksia palautusistutuksista Ruokovesi Lietvesi Yövesi Luonteri Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12

Kannat ovat taantuneet jo luvulta lähtien  Veden laatu?  Ilmastonmuutos?  Kalastus? Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Kantojen nykytila Tomi Tukiainen

Pyritty palauttamaan entisiin nieriävesiin istutusten avulla  Löydetty merkkejä kudun onnistumisesta  Tulokset vaatimattomia (ylikalastus) Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Kantojen nykytila

Luontaisen lisääntymisen palauttaminen ja vahvistaminen Emokalamäärien kasvattaminen  Kalastajat avainasemassa Lisääntymisaluekunnostukset Nousuesteiden ohittaminen Tutkimuksen lisääminen Tulevaisuuden tavoitteita

Ohjeita kestävään kalastukseen

Kestävä kalastus ”Kalakantaa verotetaan niin, että kannan uusiutumiskyky säilyy, eivätkä tulevien vuosien saaliit vähene.”

Noudata asetettuja alamittoja  Vältä alamittaisten kalojen pyyntiä! Kalasta monipuolisesti eri kalalajeja  Suosi elinvoimaisia, luontaisesti lisääntyviä lajeja Pyydä kalaa vain omiin tarpeisiin Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Kaikki kalastusmuodot:

Vapauta rasvaevälliset järvilohet ja- taimenet  Rasvaevälliset kalat turvaavat kannan säilymisen (joki-istukkaita tai luonnonkantaa)  Rasvaeväleikatut kalat on tarkoitettu kalastettaviksi Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Kaikki kalastusmuodot:

Vapauta kala pihtien avulla nostamatta kalaa vedestä Kostuta kätesi, jos joudut koskemaan kalaan Käytä solmutonta ja kumipintaista haavia Käytä uistellessa vesiastiaa vapautuksen apuna Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Kalan oikeaoppinen vapautus:

Vähennä vapojen määrää vetouistellessa Aseta itsellesi saaliskiintiö  Päiväkiintiö (1-2 lohikalaa)  Vuosikiintiö (5-10 lohikalaa) Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Viehekalastus

Vähennä koukkujen määrää  Yksihaaraiset koukut  Vain yksi kolmihaarakoukku Silmä- ja kidusvauriot vähenevät Kalojen vapautus helpottuu Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Viehekalastus

Vähennä verkkojen määrää  4 verkkoa/vapaa-ajankalastaja riittää Valitse verkot, joiden solmuväli on sopusoinnussa alamittarajoitusten kanssa  Järvilohi 60 cm / 80 mm  Kuha 45 cm / 60mm Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Pyydyskalastus

Suosi pyydyksiä joista kalat on mahdollista vapauttaa  Rysä  Katiska Älä kalasta lohisiimalla  Saaliskalat eivät selviä hengissä Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Pyydyskalastus

Kiitos mielenkiinnosta!