” Kalatalous ja vesiluonnonvarat 2050” Tulevaisuusseminaari - Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio Hotelli Scandic Station, Tampere. 29.8.2017 Ismo Kolari,

Esitys aiheesta: "” Kalatalous ja vesiluonnonvarat 2050” Tulevaisuusseminaari - Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio Hotelli Scandic Station, Tampere. 29.8.2017 Ismo Kolari,"— Esityksen transkriptio:

1 ” Kalatalous ja vesiluonnonvarat 2050” Tulevaisuusseminaari - Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio Hotelli Scandic Station, Tampere Ismo Kolari, kalatalousneuvoja Pirkanmaan Kalatalouskeskus

2 Muutoksen tuulet keikuttavat kalavenettäkin
Ympäristön tila (vesistöt, valuma-alue, ilma) Sää ja ilmasto Taloudellinen kehitys, globalisaatio Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen Väestön kasvu, maahanmuutto Innovaatiot ja panostukset Ihmisten ajan käyttö, kiinnostuksen kohteet

3 Kalavedet ja -varat Paljon hyödyntämätöntä resurssia KJVA:lla
Kuha saaliskala nro 1, kannat vahvistuneet entisestään 2000-luvulla, määräävä tekijä, eniten hyödynnetty Hauki, ahven, muikku, made, särki, lahna ja muut särkikalat, kuore; vajaasti hyödynnettyjä, toutain taantumassa taas Istutuksin ylläpidettävät järvitaimen-, järvilohi- ja kirjolohi-saaliit, hyödynnetään lähes 100 %, siika merkittävä istukas, marginaalisemmat lajit harjus, ankerias, karppi, Kokemäenjoessa myös; meritaimen, lohi, vaellussiika, nahkiainen Täplärapu, välillä taantui monissa järvissä, kanta taas vahvistunut lukuun ottamatta Pyhäjärven pohjoisosaa, jossa nyt lähes totaalikato, tuli juuri haitalliseksi (EU)

4 Ongelmakohtia ja uhkia, kalat ja kalastus
Hajakuormitus, vesistöjen rehevöityminen ja tummuminen; kalojen määrä lisääntyy mutta laatu heikkenee Elohopea ja muut ympäristömyrkyt, (uudet) kemikaalit, suo- ja metsäojitukset ja muu maankäsittely valuma-alueella, kaukokulkeuma Jätevedet (jatkuva kuormitus, kemikaalit, lääkeaineet, vuodot) Voimatalous, padot, säännöstely, kalojen lisääntyminen estyy ja heikkenee Rannoilla ja vesistössä rakentaminen (putket, täytöt, rakennukset, rannat täynnä mökkejä) kalastushaitat, samentumat, vuodot, PCB ym. myrkyt, maisemahaitta Vieraslajit Kalastuksen etiikka asetetaan kyseenalaiseksi

5 Kalasto ja kalastus muuttuvat kun ilmasto muuttuu
Ilmastonmuutos lisää tai vähentää kaloja – lajista riippuen Jos ilmasto lämpenee merkittävästi, särkikalat, ahven ja kuha lisääntyvät – lohikalat ja made taantuvat Avovesikausi pitenee, talvikalastuskausi lyhenee; kalastus kokonaisuutena vähenee, (jäätön alku- ja keskitalvi innostavat harvoja vapaa-ajan kalastajia) Jos kesät lämpenevät ja pitenevät, vapaa-ajankalastukselle suotuisa aika pitenee

6 Ilmastonmuutos ja kalastus Kesät näyttivät lämpenevän
Ilmastonmuutos ja kalastus Kesät näyttivät lämpenevän... miten se lopulta meneekään…? 2000-luvulla useita suosiollisia kesiä kuhan poikastuo-tannolle Peräkkäin 3 viileää kesää (2015 ja 2017 erittäin viileitä), kuhan lisääntyminen lienee kuitenkin paikoitellen onnistunut vuonna 2016 lämpimän alkukesän ansiosta

7 Vapaa-ajan- ja kotitarvekalastus
Kokemäenjoen vesistöalue keskeisintä vapaa-ajan kalastusaluetta nyt ja vuonna 2050; iso väestömäärä ja pääkaupunkiseudun läheisyys Elämäntapojen muutos, kaupungistuminen, harrastusmuotojen laaja tarjonta, digiloikka (NNKTME = ”Näpyttelen nenä kiinni tabletissa minkä ehdin”); kalastuksen harrastajamäärä vähenee Saalis ennen ravinnoksi, jatkossa yhä enemmän ”pyydystä ja päästä” Nuoret kalastajat erikoistuvat tiettyyn kalastustapaan, panostavat harrastukseensa ja käyttävät viimeisintä tekniikkaa, pääosin vapapyyntiä Iso osa kalastajista satunnaisia, tietämys entistä vähäisempää, oppi ei tule isältä, mutta sitä on toisaalta helppo saada netistä Väline- ja venevalmistus ja -kauppa iso osa alan bisnestä Elämäntapa, tärkeä henkireikä ja luontokokemus, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, kiireisen asfalttiviidakko- ja digielämän vastapainona

8 Vesiviljely Vesistöalueella viime vuosikymmeninä pääosin istukastuotantoa (kuha, siika, muut lohikalat, toutain, täplärapu) Vähentynyt 2000-luvulla, istukkaiden kysyntä ja tuotanto pienentynyt tai loppunut eräiden lajien (täplärapu, toutain, hauki) osalta Sisämaan ruokakalan kasvatuksessa kiertovesilaitokset tätä päivää ja tulevaisuutta; hukkalämmön hyödyntäminen, isoja yksiköitä, lämpimän veden lajit ja nopea kasvu (esim. ahven, kuha, myös vieraslajit), pääoma- ja teknologiavaltaista, riskialtista (hälytysvalmius 24/7). Uudet kasvatustavat ja muu tuotanto kalojen lisäksi (levät, simpukat jne)?

9 Kalastusmatkailu V. 2050 (sci-fi):
”Ulkomaalaiselle vapaa-ajanmatkailijalle luonto ja siihen liittyvät aktiviteetit ovat merkittävimmät syyt valita Suomi matkakohteeksi” (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020, KTM 2006) V. 2016: Kalastusmatkailu nähdään merkittävänä osana sinistä biotaloutta; ”Alustavan potentiaaliselvityksen perusteella lyhyen aikajänteen kasvumahdollisuuksia on tunnistettu kalataloudessa ja matkailussa.” V (sci-fi): Visio 1. Liikennepäästöjen rajoituslaki (99/2043) 79 §: ”Kaikki kalastusmatkailu kotimetropolin ulkopuolelle on ankarasti kielletty (ei koske Valtion KalaPassin omaavia ja YHTIÖIDEN nimeämiä VIP-henkilöitä.” Asiakkaat oppaan kanssa kalassa Rautavedellä. Visio 2: Keski-Euroopan sisävesien kalakannat taantuivat pahoin vuoden 2046 tuholaismyrkkyonnettomuuden jäljiltä. Kalastusmatkailu työllistää alueella jo 800 htv ja 1600 rtv (robottityövuotta)

10 Kaupallinen kalastus 2017 ja 2050 (scifi-näkymiä):
2017 Pirkanmaalla ( ) kaupallisia rekisteröityneitä kalastajia 83 kpl (11 kpl / ryhmä 1, 72 kpl/ ryhmä 2), Kanta-Hämeessä 18 kpl (5 ja 13) Pääosin kuhan verkkopyyntiä, lupien saatavuus paikoitellen ongelma Tekniikka ja pyyntitavat eivät ole juuri kehittyneet viimeisen 30 vuoden aikana Kaupallisen ravustuksen nousu 2000-luvun merkittävin muutos, täplärapusaaliit jääneet ennakko-odotuksista, kysyntä ja tarjonta nyt aika hyvin tasapainossa Kalanjalostus ja kalakauppa merkittäviä 2050 Kiinalais-korealais-intialainen YHTIÖ hoitaa koko kaupallisen kalastuksen, omistaa 85 % Suomen sisävesistä, jotka osti v osakaskunnilta ja valtiolta XieT1000robotit 23 kpl kalastavat kestävästi; jatkuva lajispecifinen MSY arvio, perustuen eDNA-analyysiin, 5Dkaikuluotaukseen ja värähtelymittaukseen Rapusaaliina rutonkestävä geenimuunneltu 11 jalkainen isosaksinen jalorapu (Astacus Giantacus11+), menee pääosin Aasian markkinoille 50 milj. kpl/vuosi YHTIÖn täysautomatisoitu CLEANFISH-ROBSYSTEMS ei käytä lainkaan ihmistyövoimaa, valmistaa ja toimittaa hyperhygienisesti kala- ja äyriäisjalosteet ympäri maailman; listalla makean veden tuotetta. YHTIÖ on markkinajohtaja, jonka osuus maailman vesi-elintarvikesektorista on 28,2 %. Tilittää veroja Suomen Evro-maakunnalle 0,15 % liikevoitostaan.

11 Samea kristallipallo 2050 Kalalajien monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen elintarvikkeeksi ja muiksi tuotteiksi – arvokalat ja vähemmän arvostetut lajit – koko ketju ja verkostot toimivat, luxus-tuotteita vientiin Kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteet ovat kunnossa; kuormitus (myös haja-) on saatu vähennettyä ja vedet puhdistuneet, ekologinen vesitalous Laadukkaat ja globaalisti kilpailukykyiset kalastus- ja luontomatkailupalvelut potentiaalisten vesistöjen ympärillä. Kohteiden ruokalistoilla monipuolinen valikoima lähikalaruokia. Ulkomaisten tulijoiden määrää joudutaan rajoittamaan ylisuuren kysynnän takia. Kalastuksen harrastajamäärä on jälleen kasvussa. Ennusteet ilmaston lämpenemisestä menivät Suomen osalta pahasti mönkään, sillä Golf-virta kääntyi. On kunnon talvet, ja erityisesti pilkintä kasvattaa suosiotaan. Uusien innovaatioiden ansiosta alueella toimii vesiviljelypuolella useita tuotantolaitoksia Isot omistus/hallintoyksiköt, järvikohtaiset kalastuskunnat (2000 – ha) hoitavat kevyellä byrokratialla kalastuksen järjestämisen Tampereen Kalamarkkinat valmistelee seuraavalle keväälle juhlatapahtumaa, teemana kuhan keväinen leijukalastus.

12 Kiitos!