KULUTTAJAN VALINTATEORIA (Mankiw-Taylor, luku 21) Osa 6 KULUTTAJAN VALINTATEORIA (Mankiw-Taylor, luku 21)

Markkinataloudessa Olemme oppineet tähän mennessä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa ostajat ja myyjät kohtaavat markkinoilla Markkinataloudessa kotitaloudet päättävät itsenäisesti, mitä tuotteita haluavat ostaa ja mitä tuotannontekijäpalveluja (esim. työtä) myydä => tuotteiden kysyntä ja työn tarjonta yritykset päättävät itsenäisesti, mitä tuotteita haluavat valmistaa ja myydä sekä mitä tuotannontekijäpalveluja ostaa => tuotteiden tarjonta ja työn kysyntä myyjät ja ostajat kohtaavat markkinoilla, joilla tuotteelle ja työlle muodostuvat hinnat markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta markkinat allokoivat näin kansantalouden tuotannolliset resurssit kotitalouksien (eli kuluttajien) tarpeiden tyydyttämiseen

Mallista johdetaan tuotteiden kysyntäkäyrät … ja työn tarjontakäyrä Tässä luennossa syvennetään tarkemmin siihen, miten rationaalisesti käyttäytyvä kuluttaja eli kotitalous päättää mitä tuotteita ja kuinka paljon ostaa ja kuinka paljon tekee työtä Kuluttajan rationaalinen eli hyötyä maksimoiva käyttäytyminen mallinnetaan Mallista johdetaan tuotteiden kysyntäkäyrät … ja työn tarjontakäyrä Kuluttajan valintateoria on taloustieteen perusteoria jonka opiskeleminen auttaa ymmärtämään taloustieteen tapaa tarkastella maailmaa Seuraavissa luennoissa käsitellään markkinoiden toimintaa ja tehokkuutta Yrityksen teoriaan syvennytään tarkemmin vasta myöhemmin

1. Kysyntäkäyrä Tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo, kuinka paljon sitä markkinoilla ostetaan kullakin hinnalla Se voidaan estimoida tilastollisin menetelmin, kun käytettävässä on tietoja ostetuista määristä, hinnasta ja muista kysyntään vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi eri vuosilta seuraavalla sivulla on kuvitteellinen esimerkki Markkinakysyntäkäyrän estimointi edellyttää tietoa niistä tekijöistä, jotka selittävät tuotteen kysyntää Tätä varten tarvitsemme teoriaa Teoriaa tarvitaan myös siihen, että osaamme lukea kysyntäkäyrästä kaiken siihen sisältyvän informaation opimme mm. että hinnan lasku lisää kysyntää ja että se myös lisää kuluttajien hyvinvointia ensimmäinen näistä on ymmärrettävissä ilman teoriaa, mutta toinen ei

Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi Pisteet ovat havaintoja Suora on ”estimoitu” kysyntäkäyrä

2. Kuluttajan valintateorian perusmalli Edellisellä luennolla tarkastelimme kysyntäkäyriä. Nyt johdamme ne käyttäen hyväksi kuluttajan valintateoriaa. Kuluttajan valintateoria (theory of consumer choice) selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kysyntään. Se perustuu oletukseen siitä, että kuluttaja toimii rationaalisesti kuluttaja ostaa tuotteita tyydyttääkseen kulutustarpeitaan hänen oletetaan maksimoivan tarpeentyydytyksen astettaan eli ”hyötyään” hyöty on vain työkalu, sen mittaamista ei tarvita, vaan riittää että kuluttaja osaa valita kahdesta vaihtoehdosta mieluisimman annettuina tekijöinä ovat tuotteiden hinnat, kuluttajan käytettävissä olevat tulot ja hänen tarpeensa

Kuluttajan valintaan vaikuttavat hänen budjettirajoitteensa ja mieltymyksensä (preferenssinsä/hyötynsä). Tarkastelemme jatkossa ensin budjettirajoitetta ja preferenssejä erikseen, jonka jälkeen yhdistämme ne ratkaistaksemme kuluttajan valinnan.

BUDJETTIRAJOITE: MIHIN KULUTTAJALLA ON VARAA Budjettirajoite esittää sen rajan, jonka kuluttajan tulojen rajallisuus asettaa hänen kulutusvalinnoilleen. Ihmiset kuluttavat vähemmän kuin he toivoisivat sen tähden, että heidän tulonsa rajoittavat heidän kulutusmenojaan. Budjettirajoite osoittaa hyödykkeiden erilaiset yhdistelmät, joihin kuluttajalla on varaa kun tiedämme hänen tulonsa ja hyödykkeiden hinnat.

Esimerkki: 1 = cola, 2 = pizza; Colan hinta P1 = €2 litralta; pizzan hinta P2 = €10 kappaleelta, tulot Y = €1 000 => budjettirajoite 2x1 + 10x2 ≤ 1 000

Kuluttajan budjettirajoite Kukin piste budjettirajoitesuoralla osoittaa kuluttajalle mahdollisen kombinaation kahta hyödykettä. Esimerkiksi, jos kuluttaja ei osta yhtään pizzaa, hänellä on varaa 500 litraan colaa (piste B). Jos hän ei osta yhtään colaa, hänellä on varaa 100 pizzaan (piste A).

Kuluttajan budjettirajoite Colan määrä 500 B Kuluttajan budjettirajoite 100 A Pizzan määrä Copyright©2011 South-Western

Kuluttajan budjettirajoite Colan määrä 500 B Vaihtoehtoisesti kuluttaja voi ostaa 50 pizzaa ja 250 litraa colaa. Kuluttajan budjettirajoite 250 50 C 100 A Pizzan määrä Copyright©2011 South-Western

Budjettirajoitteen kulmakerroin on yhtäsuuri kuin hyödykkeiden suhteellinen hinta, eli yhden hyödykkeen hinta verrattuna toisen hyödykkeen hintaan. Se mittaa vaihtosuhdetta, jolla kuluttaja voi vaihtaa yhtä hyödykettä toiseen.

Budjettirajoite matemaattisesti: asettaa rajat kuluttajan valinnoille kulutusmenot eivät voi ylittää tuloja Y merkitään hyödykkeitä numeroilla 1,2, ..., n merkitään hyödykkeiden kulutettuja määriä: x1 , x2 , ... , xn xi = hyödykkeen i kulutettu määrä Hyödykkeiden hinnat P1, P2, ..., Pn ovat annettuja kuluttajalle tulot Y oletetaan myös annetuksi kulutusmenot = P1x1 + P2x2 + ...+ Pnxn Pixi = Pi kertaa xi = hyödykkeeseen i käytetyt menot esimerkiksi maidon litrahinta kertaa ostettu määrä litroina rajoite: P1x1 + P2x2 + ...+ Pnxn ≤ Y

PREFERENSSIT: MITÄ KULUTTAJA TAHTOO Hyötyfunktiolla kuvataan kuluttajan tarpeiden rakennetta. Oletetaan tarpeet sellaisiksi, että hyöty (= tarpeen-tyydytyksen aste) kasvaa määrän kasvaessa Oletetaan, että yksi lisäyksikkö tuotetta kasvattaa hyvinvointia vähemmän kuin edellinen yksikkö Tällaista tarpeiden rakennetta voidaan kuvata hyötyfunktiolla U(x), joka on muotoa: PREFERENSSIT: MITÄ KULUTTAJA TAHTOO Hyötyfunktio – yhden hyödykkeen tapaus x:n kasvaessa kuluttajan hyöty U kasvaa mutta vähenevällä vauhdilla U(x) x

Hyötyfunktio – kahden hyödykkeen tapaus Oletetaan edelleen tarpeet sellaisiksi, että hyöty kasvaa määrien kasvaessa (siis colan ja pizzan kulutuksen kasvaessa) Kuviossa tarpeet voidaan nyt esittää hyötyfunktion tasokäyrinä (eli indifferenssikäyrinä). Indifferenssikäyrät kuvaavat kuluttajan preferenssejä, sitä kuinka paljon kuluttaja pitää colasta ja pizzasta. Tasokäyrät ovat sellaisia, että hyödyn taso on vakio aina yhdellä käyrällä. Kuluttaja on indifferentti eli yhtä tyytyväinen pisteiden A, B ja C osoittamiin hyödykekombinaatioihin, sillä ne ovat samalla käyrällä.

Kuluttajan preferenssit Colan I2 Indifferenssi- käyrä, I1 määrä C B D A Pizzan määrä Copyright©2011 South-Western

Tasokäyrät eli indifferenssikäyrät matemaattisesti Matemaattisesti tasokäyrä kuvaa sellaisia x1:n ja x2:n määriä, joilla U(x1,x2) = vakio Esimerkki: Jos U = x1x2, ovat indifferenssikäyrät hyperbelejä x1= a/x2, jossa a = vakio Hyötyfunktio on siis itse asiassa vain kuluttajan preferenssien matemaattinen kuvaus. Huom. Kuluttajan tarpeet oletetaan annetuiksi.

Indifferenssikäyrät ovat hyötyfunktion tasokäyriä: U(x1,x2) = vakio U(x1,x2) = vakio U0 Colan määrä x1 Pizzan määrä x2 Indifferenssikäyrä I0 esittää ne hyödykemäärät x1 ja x2 , joilla U(x1,x2) = vakio U0

Indifferenssi-käyrät vastaavat kartan korkeuskäyriä: Hyötyfunktio on kuin vuori, jonka huippu on äärettömän korkealla Hyödyn maksimointi on mahdollisimman korkealle kiipeämistä Budjettisuora asettaa aidan, jonka yli ei pääse

Kuluttajan preferenssit Colan määrä x1 I2 Indifferenssi- käyrä, I1 C B D A Pizzan määrä x2 Copyright©2004 South-Western

Kuluttaja on indifferentti samalla indifferenssikäyrällä olevien pisteiden kesken: A, B ja C antavat saman tarpeentyydytyksen tason eli hyödyn Ne ovat kuluttajan mielestä yhtä hyviä Kaikki ylemmällä indifferenssikäyrällä olevat pisteet ovat kuluttajan mielestä parempia kuin alemmalla käyrällä olevat Ne antavat suuremman hyödyn Tämä johtuu siitä, että tarpeentyydytyksen oletetaan kasvan kulutuksen kasvaessa Piste D on siis kuluttajan mielestä parempi kuin A, B ja C Indifferenssikäyrien avulla voidaan kaikki (x1,x2)-pisteet asettaan kuluttajan preferenssien mukaiseen mieluisuusjärjestykseen Kuluttajan on vain osattava sanoa kahdesta parista kumpi on parempi vai ovatko ne yhtä mieluisia

Indifferenssikäyrien ominaisuudet 1. Kuluttajan tarpeentyydytyksen aste eli hyöty kasvaa siirryttäessä alemmalta indifferenssikäyrältä ylemmälle koska oletuksen mukaan kuluttajan mielestä enemmän on parempi kuin vähemmän 2. Indifferenssikäyrät ovat laskevia Kuluttaja on valmis vähentämään yhden hyödykkeen kulutusta vain siinä tapauksessa, että saa toista enemmän, sillä muutoin hyöty ei pysyisi vakiona 3. Indifferenssikäyrät eivät voi leikata toisiaan ks. seuraava kuvio 4. Indifferenssikäyrät ovat kuperia origoon päin (eli konvekseja) perustellaan jäljempänä rajasubstituutioasteen avulla

Indifferenssikäyrät eivät leikkaa toisiaan Jos leikkaisivat, olisivat pisteet A, B ja C yhtä mieluisia indifferenssikäyrän määritelmän mukaan, mutta toisaalta C olisi mieluisampi kuin A, koska molempia hyödykkeitä saa enemmän. Seurauksena on ristiriita, joten käyrät eivät voi leikata. x1 C A B x2 Copyright©2004 South-Western

Tarpeiden rakenne Indifferenssikäyrien muoto kuvaa tarpeiden rakennetta Indifferenssikäyrät ovat laskevia Saadakseen lisää yhtä hyödykettä (pizzaa) on luovuttava toisesta (cola), jotta hyöty olisi vakio … eli jotta kuluttaja pysyisi samalla indifferenssikäyrällä Tätä hyödykkeiden vaihtosuhdetta kuluttajan preferensseissä kutsutaan rajasubstituutioasteeksi (marginal rate of substitution) MRS Se kuvaa siis sitä, millä ehdoin kuluttaja on valmis luopumaan yhdestä hyödykkeestä saadakseen lisää toista hyödykettä Ks. seuraava kuvion esimerkki MRS = -6 pisteessä A , koska kuluttaja on valmis vaihtamaan 6 colaa yhteen pizzaan MRS = -1 pisteessä B, koska kuluttaja on valmis vaihtamaan yhden colan yhteen pizzaan

Rajasubstituutioaste ja indifferenssikäyrien muoto colan määrä x1 Indifferenssi- käyrä 14 2 MRS = -6/1 = -6 1 MRS = -6 8 3 A MRS = -1/1 = -1 4 6 3 7 B 1 MRS = -1 Pizzan määrä x2 Copyright©2004 South-Western

Indifferenssikäyrät Indifferenssikäyrät ovat kuperia origoon päin ovat jyrkkiä kun hyödyke 2 (pizza) on tärkeä loivia kun hyödyke 1 (cola) on tärkeä Indifferenssikäyrät ovat kuperia origoon päin koska kuluttajat ovat yleensä halukkaita luopumaan enemmän sellaisista hyödykkeistä, joita heillä on paljon Kun muutokset ovat pieniä, esittää MRS indifferenssikäyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa Voidaan osoittaa, että MRS kuvaa rajahyötyjen suhdetta:

Perustelu: Esimerkki: Hyötyfunktio U = U(x1,x2) Kun hyödykkeen 1 määrää lisätään, mutta pidetään hyödykkeen 2 määrä vakiona, muuttuu hyöty määrän MU1×dx1, kun MU1 on hyödykkeen 1 rajahyöty Vastaavasti kun hyödykkeen 2 määrää lisätään pitäen 1:n määrä vakiona, muuttuu hyöty määrällä MU2×dx2 Yhdessä nämä saavat aikaan hyödyn muutoksen dU = MU1×dx1 + MU2×dx2 Indifferenssikäyrällä hyöty on vakio, jolloin dU =0 Mistä seuraa, että Esimerkki: Kun U = x1x2, on MU1 = x2 ja MU2 = x1, jolloin MRS = - x1/x2

Rajasubstituutioaste x1 MRS on indifferenssikäyrälle piirretyn tangentin kulmakerroin MRS = - MU2/MU1 Indifferenssi- käyrä, I1 A x2 Copyright©2004 South-Western

Erikoistapaus: täydelliset substituutit Indifferenssikäyrät ovat suoria silloin, kun hyödykkeet ovat täydellisiä substituutteja, jolloin on samantekevää kumpaa kuluttaa Esimerkki: x1 = 10 sentin kolikko x2 = 50 sentin kolikko x1 15 I3 10 I2 5 I1 3 1 2 x2

Erikoistapaus: täydelliset komplementit Indifferenssikäyrät ovat suorakulmaisia silloin, kun hyödykkeet ovat täydellisiä komplementteja, jolloin niitä käytetään aina samassa suhteessa Esimerkki: x1 = vasemman jalan kenkä x2 = oikean jalan kenkä x1 I1 I2 7 5 x2

OPTIMOINTI: MITÄ KULUTTAJA VALITSEE Kuluttaja haluaa hyödykekombinaation, joka on korkeimmalla mahdollisella indifferenssikäyrällä. Kuitenkin kuluttajan on samalla päädyttävä joko budjettirajoitteelleen tai sen sisäpuolelle. Yhdistämällä indifferenssikäyrän ja budjettirajoitteen saamme selville kuluttajan optimaalisen valinnan. Kuluttajan optimi on pisteessä, jossa korkein indifferenssikäyrä ja budjettirajoite sivuavat toisiaan (ovat tangentteja).

Kuluttajan optimi Colan määrä Optimi B A I3 I2 I1 Budjettirajoite Pizzan määrä Copyright©2011 South-Western

The Consumer’s Optimal Choice Kuluttaja valitsee kahden hyödykkeen kulutuksensa niin, että rajasubstituutioaste on yhtä suuri kuin suhteellinen hinta. Kuluttajan optimissa kuluttajan kahden hyödykkeen arvostus on yhtä suuri kuin niiden arvostus markkinoilla.

Kuluttajan optimaalinen valinta matemaattisesti Merkinnät: Kaksi tuotetta eli hyödykettä:1 ja 2 määrät x1 ja x2 hinnat P1 ja P2 ja tulot Y ovat annettuja Hyödyn maksimointi kuluttaja valitse määrät x1 ja x2 siten, että hyöty U = U(x1,x2) maksimoituu ehdolla että P1x1 + P2x2 ≤ Y ja että x1 ≥ 0, x2 ≥ 0 Esimerkki yksinkertaisesta hyötyfunktiosta: U = x1x2 Oletetaan, että kuluttaja käyttää kaikki rahansa vain näihin kahteen hyödykkeeseen

Kuluttajan hyödyn maksimoinnin ongelma voidaan nyt ratkaista piirtämällä indifferenssikäyrät ja budjettisuora samaan kuvioon Ks. seuraava kuvio: Piste A ei ole mahdollinen, koska rahat eivät riitä Piste B ei ole optimaalinen, koska hyötyä voi kasvattaa lisäämällä molempien hyödykkeiden kulutusta Optimaalinen ratkaisu löytyy pisteestä, jossa yksi indifferenssikäyristä sivuaa budjettisuoraa Siinä indifferenssikäyrän kulmakerroin = budjettisuoran kulmakerroin eli

Kuluttajan optimaalinen valinta x1 I3 I2 Budjettirajoite I1 Optimi B A x2 Copyright©2004 South-Western

Kuluttajan optimissa: Rajahyötyjen suhde = hintojen suhde Kuluttaja käyttää kaikki rahansa eli budjettiyhtälö on voimassa P1x1 + P2x2 = Y Hyödykkeiden 1 ja 2 optimaaliset määrät riippuvat siten kuluttajan tarpeista eli preferensseistä kuluttajan tuloista molempien hyödykkeiden hinnoista Tuloksena saamme kysyntäfunktiot x*1 = D1(P1,P2,Y) ja x*2 = D2(P1,P2,Y) joiden muoto (D) riippuu kuluttajan tarpeista (U)

tulojen muutoksen vaikutusta kysyntään Teorian perusteella emme osaa sanoa kysyntäfunktioista edellä esitettyjen seikkojen lisäksi juuri muuta kuin että ne ovat ”jatkuvia” eli että eli hintojen ja tulojen muuttuessa “vähän” jokaisen hyödykkeen kysyntäkin muuttuu “vähän”, jos indifferenssikäyrät oletetaan jatkuviksi ja että kysyntä ei muutu, kun kaikki hinnat ja tulot muuttuvat suhteellisesti yhtä paljon, minkä voi helposti todistaa kuviossa tai edellä esitetyissä optimiehdoissa kertomalla kaikki hinnat ja tulot samalla vakiolla. Joskus on tarpeen tietää enemmän. Tarkastellaan siksi seuraavaksi (ceteris paribus, eli muut muuttujat entisellään) tulojen muutoksen vaikutusta kysyntään hyödykkeen oman hinnan vaikutusta kysyntään eli johdetaan kysyntäkäyrä 39

Tulojen kasvu lisää normaalihyödykkeiden kulutusta ja hyötyä Colan määrä x1 Uusi budjettirajoite I2 1. Tulojen kasvu siirtää Budjettirajoitetta ulospäin . . . Kuluttaja pääsee korkeammalle indifferenssi-käyrälle => hyöty kasvaa I1 Uusi optimi 3. . . .että Colan kulutusta. Alkup. optimi Alkup. budjetti- rajoite 2. . . . kasvattaen sekä pizzan kulutusta. . . Pizzan määrä x2 Copyright©2004 South-Western

How Changes in Income Affect the Consumer’s Choices Tulojen kasvu siirtää budjettirajoitetta ulospäin. Kuluttaja voi valita itselleen paremman kombinaation hyödykkeitä korkeammalla indifferenssikäyrällä. Normaalit vs. inferioriset hyödykkeet Jos kuluttaja ostaa hyödykettä enemmän kun hänen tulonsa kasvat, hyödykettä kutsutaan normaalihyödykkeeksi. Jos kuluttaja ostaa hyödykettä vähemmän kun hänen tulonsa kasvatat, hyödykettä kutsutaan inferioriseksi (vähäarvoiseksi) hyödykkeeksi.

Inferiorinen hyödyke Colan määrä Uusi budjettirajoite 1. Kun tulojen kasvu siirtää budjetti- rajoitetta ulospäin . . . 3. . . . mutta Colan kulutus laskee, joten Cola on inferiorinen hyödyke. Alkuper optimi Uusi optimi Alkuper Budjetti- rajoite Pizzan 2. . . . Pizzan kulutus kasvaa, joten pizza on normaalihyödyke . . . määrä Copyright©2011 South-Western

Hyödykkeen hinnan alenemisen vaikutus Colan hinta laskee kahdesta yhteen euroon: - budjettisuora kiertyy ulospäin - Pizzan kulutus vähenee, Colan kasvaa - Kuluttaja pääsee korkeammalle indifferenssikäyrälle => hyöty kasvaa Colan määrä x1 Uusi budjettirajoite 1,000 D I1 I2 Uusi optimi 1. Colan hinnan lasku kiertää budjettisuoraa ulospäin . . . 500 B 100 A 3. . . . ja lisäten Pepsin kulutusta. Alkuperäinen optimi Alkuper. budjetti- rajoite 2. . . . vähentäen pizzan kulutusta . . . Pizzan määrä x2 Copyright©2004 South-Western

Kysyntäkäyrän johtaminen graafisesti Kirjataan kuluttajan valinnat eri hinnoilla omaan koordinaatistoon, jonka akseleina ovat hyödykkeen hinta ja määrä (a) Kuluttajan optimi (b) colan kysyntäkäyrä Colan määrä x1 Colan hinta P1 Uusi budjettirajoite I2 Kysyntäkäyrä 750 B 250 €2 A I1 750 1 B 250 A Alkuperäinen budjettirajoite Pizzan määrä x2 Colan määrä x1 Alkuperäinen tilanne: Colan hinta 2 euroa, kulutus 250 litraa Uusi tilanne: Colan hinta 1 euro, kulutus 750 litraa Copyright©2004 South-Western

Deriving the Demand Curve Kuluttajan kysyntäkäyrää voidaan pitää yhteenvetona optimaalisista päätöksistä, jotka syntyvät kuluttajan budjettirajoitteen ja hänen indifferenssikäyrästönsä informaation perusteella.

Income and Substitution Effects Hinnan muutoksella on kaksi vaikutusta kulutukseen. Tulovaikutus Substituutiovaikutus Tulovaikutus on kulutuksen muutos, joka seuraa siitä kun hinnan muutos siirtää kuluttajan korkeammalle tai matalammalle indifferenssikäyrälle. Substituutiovaikutus on kulutuksen muutos, joka seuraa siitä kun hinnan muutos siirtää kuluttajan indifferenssikäyrää pitkin pisteeseen, jossa on erilainen rajasubstituutioaste.

Income and Substitution Effects Hinnan muutos: Substituutiovaikutus Hinnan muutos saa kuluttajan ensin siirtymään yhdestä indifferenssikäyrän pisteestä toiseen pisteeseen samalla käyrällä. Tätä osoittaa siirtymä seuraavassa kuviossa pisteestä A pisteeseen B. Hinnan muutos: Tulovaikutus Siirryttyään yhdestä pisteestä toiseen pisteeseen samalla käyrällä, kuluttaja siirtyy nyt toiselle indifferenssikäyrälle. Tätä osoittaa siirtymä pisteestä B pisteeseen C.

Tulo- ja substituutiovaikutukset Colan määrä I2 I1 Uusi budjettirajoite C Uusi optimi Tulo- vaikutus Tulovaikutus B A Alkuperäinen optimi Alkuper budjetti rajoite Substituutio- vaikutus Substituutiovaikutus Pizzan määrä Copyright©2011 South-Western

Tulo- ja substituutiovaikutukset kun Colan hinta laskee Copyright©2011 South-Western

KOLME SOVELLUSTA KULUTTAJAN VALINTATEORIASTA SOVELLUS 1: Ovatko kaikki kysyntäkäyrät laskevia? Kysyntäkäyrät voivat olla joskus nousevia. Näin tapahtuu silloin kun kuluttaja ostaa hyödykettä enemmän kun sen hinta nousee. Giffen hyödykkeet Ekonomistit käyttävät Giffen hyödykkeen käsitettä kuvatakseen hyödykettä, joka rikkoo kysynnän lakia. Giffen hyödykkeet ovat hyödykkeitä, joiden hinnan nousu lisää kysyttyä määrää. Tulovaikutus dominoi substituutiovaikutusta, ja kysyntäkäyrästä tulee nouseva.

Giffen hyödyke Perunoiden määrä Alkuperäinen budjettirajoite A B I1 Optimi silloin kun perunan hinta on korkea I2 Optimi silloin kun perunan hinta on matala D E 2. . . .mikä lisää perunoiden kulutusta, jos peruna on Giffen hyödyke. 1. Perunan hinnan nousu kääntää budjettirajoitetta sisäänpäin . . . C Uusi budjetti rajoite Lihan määrä Copyright©2011 South-Western

SOVELLUS 2. Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen tarkasteluun Malliin lisätään vain yksi hyödyke: vapaa-aika, josta luopumalla eli työtä tekemällä voi lisätä tuloja, joilla saa ostettua muita hyödykkeitä Kuluttaja maksimoi hyötyään U = U(x1,x2,L) ehdolla että P1x1 + P2x2 ≤ Y = w(T-L) ja että x1 ≥ 0, x2 ≥ 0, ja 0 ≤ L ≤ T jossa L = vapaa-aika (leisure) (esim. tunneissa), T = kokonaisaika, w = (tunti)palkka

Ongelma voidaan jakaa kahteen erilliseen tehtävään: Ajatellaan, että kuluttaja on ensin päättänyt, kuinka paljon tekee töitä T-L, jolloin tulot Y = w(T-L) tiedetään Sen jälkeen kuluttaja valitsee hyödykkeiden kysynnät jo opitulla tavalla Ajatellaan, että tämä jälkimmäinen on jo tehty, ja tarkastellaan ensimmäistä vaihetta, kun siis tulojen käyttöpäätös P1x1 + P2x2 = Y tiedetään Kuluttaja maksimoi hyötyään U = U(Y,L) ehdolla että Y = w(T-L) ja että 0 ≤ L ≤ T Seuraavassa esimerkissä maksimaalinen vapaa-aika T = 100 tuntia viikossa ja tuntipalkka w = 50 euroa

Figure 14 The Work-Leisure Decision Työn tarjontapäätös: valinta työn ja vapaa-ajan välillä Tulot ja kulutus Y I3 I2 € 5,000 100 I1 Optimi 2,000 60 Vapaa-aika L

Työn tarjontakäyrän johtaminen Työn tarjontakäyrä voidaan johtaa aivan samalla tavalla kuin johdettiin hyödykkeen kysyntäkäyrä Annetaan palkan w kasvaa, jolloin budjettirajoitetta (BR) kuvaava suora kiertyy ja katsotaan, miten valinnoille käy Tuloksena on kotitalouksien tarpeiden rakenteesta riippuen kaksi mahdollisuutta työn tarjontakäyrä on palkan suhteen nouseva … tai laskeva Teorian avulla näitä tapauksia ei voi erottaa toisistaan, vaan tarvitaan empiiristä tutkimusta Suomessa miesten työn tarjonta on likimain riippumaton nettopalkasta naisten työn tarjonta sen sijaan kasvaa nettopalkan noustessa

Budjettirajoite BR kiertyy ylöspäin palkan w noustessa (a) Palkankorotus lisää työn tarjontaa Tulot ja kulutus Y Palkka w Työn tarjontakäyrä I2 I1 1. Kun palkka w nousee . . . BR1 BR2 Vapaa-aika L Työn määrä T-L 2. . . . vapaa-aika vähenee . . . 3. . . . ja työn tarjonta kasvaa. Budjettirajoite BR kiertyy ylöspäin palkan w noustessa

(b) Palkankorotus vähentää työn tarjontaa Tulot ja kulutus Y Palkka w Työn tarjontakäyrä BR2 1. Palkan w noustessa . . . I2 I1 BR1 Vapaa-aika L Työn määrä T-L 2. . . .vapaa-aika kasvaa . . . 3. . . ja työn tarjonta vähenee.

Kuinka palkat vaikuttavat työn tarjontaan? Jos substituutiovaikutus vaikuttaa työntekijän päätökseen enemmän kuin tulovaikutus, hän tekee enemmän töitä. Jos taas tulovaikutus on substituutiovaikutusta suurempi, hän tekee vähemmän töitä.

Kuluttajan valintateoria: säästäminen SOVELLUS 3. Kuluttajan valintateoria: säästäminen Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan myös kotitalouksien säästämispäätösten tarkasteluun Nyt valinta tehdään sen suhteen, kuinka paljon kuluttaa tuloistaan tänään ja kuinka paljon säästää tulevaa kulutusta varten Säästäminen on nykyisestä kulutuksesta luopumista, jotta voisi kuluttaa tulevaisuudessa enemmän Kuluttajalla on preferenssit nykyisen kulutuksen C1 ja tulevan kulutuksen C2 suhteen Oletetaan, että hän saa tuloa Y vain ensimmäisellä periodilla Jos kuluttaa ensimmäisellä periodilla määrän C1, voi toisella periodilla kuluttaa määrän C2 = (1+r)(Y-C1), kun korko on r Kuluttaja maksimoi hyötyään U = U(C1,C2) ehdolla että C2 = (1+r)(Y-C1) ja että C1 ≥ 0, C2 ≥ 0

Kulutus- ja säästämispäätös Kaksi periodia: nuoruus eli työikä, jolloin tulot ovat 100 000 euroa, ja vanhuus eli eläkeikä, jolloin ei ole tuloja Korko on 10 prosenttia C2 kulutus vanhana Budjetti- rajoite I3 € 110,000 100,000 I2 I1 55,000 € 50,000 Optimi C1 kulutus nuorena

Teorian mukaan koron nousu voi joko lisätä tai vähentää säästämistä preferensseistä riippuen (a) Korkeampi korko lisää säästämistä (b) Korkeampi korko vähentää säästämistä C2 C2 BR2 BR2 1. Koron nousu kiertää budjettirajoitetta ulospäin 1. Koron nousu kiertää budjetti- rajoitetta ulospäin I2 I1 I1 I2 BR1 BR1 C1 C1 2. . . . mikä vähentää kulutusta nuorena ja lisää säästämistä 2. . . .mikä lisää kulutusta nuorena ja vähentää säästämistä

Kuinka korot vaikuttavat kotitalouksien säästämiseen? Jos korkeampien korkojen aiheuttama substituutiovaikutus on suurempi kuin tulovaikutus, kotitaloudet säästävät enemmän. Jos korkeampien korkojen aiheuttama tulovaikutus on suurempi kuin substituutiovaikutus, kotitaloudet säästävät vähemmän. Näinollen, korkojen nousu voi joko kannustaa säästämään tai säästämisen sijaan kuluttamaan.

Lopuksi Olemme oppineet, miten rationaalisesti käyttäytyvä kuluttaja tekee valintansa hyödykkeiden kulutus työn tarjonta säästäminen Käyttäydytkö sinä näin? ei väliä, vaikka et käyttäytyisi, sillä teoriaa ei voi testata yksittäisten kotitalouksien kokemusten perusteella Teoriaa testaan sen keskeisten, markkinoilla havaittavien vaikutusten kautta Vähentääkö tuotteen (suhteellisen) hinnan nousu sen kulutusta? Lisääkö tulojen kasvu yleensä kulutusta? Kasvaako työn tarjonta palkkojen noustessa? Lisääntyykö säästäminen korkojen noustessa?